Tuesday, December 31, 2019

Kultaa, pyhää savua ja mirhamia


Joulun alla saimme taas kuunnella jo klassikoksi edennyttä, tänään hieman kritiikkiäkin herättävää, alun perin Pohjois-Pohjanmaalta peräisin olevaa poikalaulajien musiikkinäytelmää Tiernapojat. Keskeisiä näytelmässä ovat kolme itäisen maan viisasta miestä. He riensivät Joulun jälkeen uhraamaan Jeesukselle arvokkaita syntymälahjoja, kultaa, pyhää savua ja mirhamia.

Kulta on aina kultaa, mutta mitä olivat nuo kaksi muuta lahjaa?

Monday, December 30, 2019

Tuhkatkin pesästä, nyt metsänlannoitukseen


Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on määrä kierrättää jokapäiväisessä taloudessamme eikä kerryttää haitallisiksi jäämiksi. Kyseessä on itse asiassa Suomen maaseudulla jo pitkään edennyt kehityskulku, karjanlannan kierrätys.

Kiertotalouden vanhin iskulause on ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun isäntämaamme Ruotsin keräämästä salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa. Kruununvoudeilla oli ehtymätön tarve hankkia ruutitehtaille raaka-ainetta.

Puuvoima vahvin uusiutuva energia


Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Puuvoima, uusiutuvien metsiemme tuottama aurinkoenergia on sitä jo nyt.

Metsistä saimme sata vuotta sitten pääosan energiaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Näin tapahtui kaikkialla maapallolla. Meillä öljy ohitti puun 1964. Saimme molemmista silloin 39 prosenttia.

Sunday, December 29, 2019

Peltohaketta pajua viljelemällä


Peltohake, hakepaju ja biopolttoaine ovat maatalouden uusia käsitteitä. Peltohakkeeksi nimetty tuote on 3-5 vuoden vanhaa pellolla viljeltävää polttoainetta. Peltohake sekoitetaan voimalassa metsähakkeeseen.

Hakemenetelmä on puun korjuun merkittävimpiä viime vuosikymmenten keksintöjä. Hakemenetelmässä runkomainen puu muuntuu jo korjuuketjun alkupäässä hakkeeksi, massatuotteeksi, jonka kuljetus ja siirtely ovat runkojen käsittelyä helpompaa. Yksinpuin käsittelystä pääsee eroon. Sen korvaa sadon joukkosiirtely, aivan kuin viljan tuotannossa tapahtui, kun leikkuupuimuri syrjäytti viikatteen.

Puuta riittää Suomessa kyllä, kunhan metsämme tuuhettuu


Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Vehnän poliittinen painoarvo kasvaa väestönkasvun myötä


Vehnä on peltopinta-alaltaan ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on myös poliittisesti painavin viljamme.

Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa. Väkirikkaissa arabimaissa väestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväiseen vehnäleipään. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Ruokaturvan putoaminen ja lopulta nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.

Thursday, December 26, 2019

Metsätaloutemme muutoksen edessä


Syksyn hirvijahdissa useampikin metsästysseura saattoi saada tuntuman metsätaloudessamme alkaneeseen muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli saattanut tapahtua omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle maa- ja metsätilalliselle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle.

Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsistään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista ehdottaa metsästykselle vuotuista hehtaarimaksua, hieman pellonvuokran tapaan.

Monday, December 23, 2019

Etanoli odottaa peltohaketta


Bensiinin tankkauksessa odotamme huoltoasemalle seuraavaa, 15 prosentin etanolin osuutta, nykyisen 10 prosentin jatkoksi. Prosentista puhui näyttävimmin 2019 elokuussa presidentti Trump. Hän esitteli USA:n maissinviljelijöille ”jättipaketin”, missä maissiperäisen etanolin osuutta nostetaan.

Etanolin osuus on Suomea edellä esimerkiksi Thaimaassa. Siellä huoltoasemien bensavalikossa on jo 20-prosenttinen etanolin vaihtoehto. Etanoli tislataan perinteisesti sokeriruo’osta. Tuoreempana raaka-aineena Thaimaassa on juurikasvina viljeltävä maniokki eli kassava.

Sunday, December 15, 2019

Muutos etenee metsätaloudessamme


Syksyn hirvijahdissa useampikin metsästysseura saattoi saada tuntuman metsätaloudessamme etenevään muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli saattanut tapahtua omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle maa- ja metsätilalliselle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle.

Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsästään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista ehdottaa metsästykselle vuotuista hehtaarimaksua, hieman pellonvuokran tapaan.

Thursday, November 28, 2019

Peltohakkeelle tuli tarve


Metsähakkeen käyttö energiaksi on noussut maassamme koko 2000-luvun. Huipussaan käyttö oli vuonna 2013. Yhteensä 8,7 miljoonaa kuutiota haketettua puuta poltettiin sähköksi ja lämmöksi. Vuoden 2013 jälkeen metsähakkeen käyttö kääntyi kuitenkin odottamattomaan, hienoiseen laskuun. Näin kävi vaikka sekä kivihiilestä ja turpeesta luopumisesta on samalla puhuttu. Vuonna 2018 haketta paloi enää 8,0 miljoonaa kuutiota.

Metsähaketta lienee hivenen hyljeksitty kotimaassa. Huolestuttavampaa on kuitenkin Euroopan unionin piirissä syntyneen, hakevastaisen ilmaston koulukunnan ajattelu. Koulukunta pitää nykyistä metsähakettamme liian hitaasti uusiutuvana energiana.

Saturday, November 23, 2019

Siirtyykö Suomi perhemetsätaloudesta kasvottomien yhtiömetsien aikaan?


Syksyn hirvijahdissa useampikin metsästysseura saattoi saada tuntuman metsätaloudessamme etenevään muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli saattanut tapahtua omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle maa- ja metsätilalliselle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle.

Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsästään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista ehdottaa metsästykselle vuotuista hehtaarimaksua, hieman pellonvuokran tapaan.

Thursday, November 21, 2019

Hirvijahdista pitää maksaa sijoitusyhtiön metsissä


Syksyn hirvijahdissa useampikin metsästysseura saattoi saada tuntuman metsätaloudessamme alkaneeseen muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli saattanut tapahtua omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle maa- ja metsätilalliselle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle.

Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsästään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista ehdottaa metsästykselle vuotuista hehtaarimaksua, hieman pellonvuokran tapaan.

Wednesday, November 20, 2019

Ilmastometsät odottavat verouudistusta - hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena


Ilmastokamppailu etenee puheissa, mutta koko Suomea ajatellen näkyvät käytännön toimet ovat vielä vähäiset. Miten esimerkiksi metsiemme jo nyt hyvä hiilimetsänhoito saataisiin vielä paremmin mukaan ilmastokamppailuun?

Luonnonvarakeskus on mitannut ilmastometsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla 12 kertaa, vuodesta 1922 lähtien. Viimeksi mittaukset tehtiin vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 2356 ja loppuvuonna 2473 miljoonaa kuutiota. Kasvukauden 2019 jälkeen olemme laskennallisella tasolla 2574 miljoonaa kuutiota.

Monday, November 18, 2019

Etanoli odottaa peltohaketta

Jotta puutamme riittää myös polt­to­nes­teek­si, meidän tulee varautua mo­ni­puo­li­sem­paan puulajien kirjoon

Bensiinin tankkauksessa odotamme huoltoasemalle seuraavaa, 15 prosentin etanolin osuutta nykyisen 10 prosentin jatkoksi. Prosentista puhui näyttävimmin 2019 elokuussa presidentti Trump. Hän esitteli USA:n maissinviljelijöille ”jättipaketin”, missä maissiperäisen etanolin osuutta nostetaan.

Etanolin osuus on Suomea edellä esimerkiksi Thaimaassa. Siellä huoltoasemien bensavalikossa on jo 20-prosenttinen etanolin vaihtoehto. Etanoli tislataan perinteisesti sokeriruo’osta. Tuoreempana raaka-aineena Thaimaassa on juurikasvina viljeltävä maniokki eli kassava.

Thursday, November 14, 2019

Etanoli odottaa peltohaketta


Bensiinin tankkauksessa odotamme huoltoasemille seuraavaa, 15 prosentin etanolin osuutta, nykyisen 10 prosentin jatkoksi. Prosentista puhui näyttävimmin 2019 elokuussa presidentti Trump. Hän esitteli USA:n maissinviljelijöille ”jättipaketin”, missä maissiperäisen etanolin osuutta nostetaan.

Etanolin osuus on Suomea edellä esimerkiksi Thaimaassa. Siellä huoltoasemien bensavalikossa on jo 20-prosenttinen etanolin vaihtoehto. Etanoli tislataan sokeriruo’osta. Tuoreempana raaka-aineena on juurimukuloiksi viljeltävä maniokki eli kassava.

Tuesday, November 12, 2019

Mihin menet metsätalous?


Syksyn hirvijahdissa metsästysseuramme sai tuntuman metsätaloudessamme jo alkaneeseen muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli tapahtunut omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle maa- ja metsätilalliselle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt eteläiselle sijoitusyhtiölle.

Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnostanut. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö halusi metsästään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Niinpä se ehdotti metsästykselle vuotuista hehtaarimaksua, hieman pellonvuokran tapaan.

Wednesday, November 06, 2019

Yhteismetsät avuksi ilmastolle


Ilmakehän hiilidioksidia, päästöjä hillitsemällä, on yritetty rajoittaa YK:n johtamana vuodesta 1990 alkaen. Pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Lokakuun lopussa 2019 lukema oli 410, eli kuusitoista prosenttia korkeampi. Pelkkä päästöjen pudotus ei onnistunut pysäyttämään hiilidioksidin nousua.

Vanhahtava sana päästö on sellaisenaan jo sopimaton nykyaikaisessa ajattelussa. Ikään kuin hiilidioksidi pääsisi meiltä auttamattomasti karkuun. Kiertotalous ei tähän suostu. Se haluaa kierrättää myös alkuaine hiiltä.

Friday, November 01, 2019

Metsähakkeen energiakäyttö kääntyi laskuun vuonna 2013


Kivihiilen korvaaminen metsähakkeella tai puupelleteillä on ollut sekä Ruotsin että Suomen tavoitteena vuosikausia, ellei pari, kolme vuosikymmentä. Eniten lämpöä tarvitsevat, molempien maiden pääkaupunkiseudut ovat tässä esimerkkejä. Tukholma aloitti kivihiilestä luopumisen 1990-luvulla. Samoihin aikoihin Helsingin seutu aloitti muutoksen pohdinnan myös.

Suomessa metsähake lasketaan lisäksi jatkossa polttoturpeen korvaajaksi, pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tämän pitäisi alkaa näkyä energiatilastoissamme.

Thursday, October 24, 2019

Joko Suomen olisi aika siirtyä sanoista tekoihin


Kivihiilen korvaaminen metsähakkeella tai puupelleteillä on ollut sekä Ruotsin että Suomen tavoitteena vuosikausia, ellei pari, kolme vuosikymmentä. Eniten lämpöä tarvitsevat, molempien maiden pääkaupunkiseudut ovat tässä esimerkkejä. Tukholma aloitti kivihiilestä luopumisen 1990-luvulla. Samoihin aikoihin Helsingin seutu aloitti muutoksen pohdinnan myös.

Suomessa metsähake lasketaan lisäksi jatkossa polttoturpeen korvaajaksi, pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tämän pitäisi alkaa näkyä energiatilastoissamme.

Tuesday, October 22, 2019

Ilmastoystävälliseen metsätalouteen


Metsätaloudessa suuret muutokset tapahtuvat yhden sukupolven tai puolen vuosisadan ajanjaksolla. Tänään muutoksista puhuttavin on siirtymä paperiteollisuuden ja selluteollisuuden välillä. Olemme siirtymässä sanoma- ja aikakauslehtipaperin kaudesta lujan sellun kauteen.

Metsäteollisuus siirsi painopistettään edellisen kerran 1960-luvulla. Muutoksen taustalla oli huoli raakapuun riittävyydestä. Kun pyöreää puuta kului 5,5 kuutiota tonniin kemiallista massaa, mekaanisen massan tonniin kului vain 2,6 kuutiota. Tehdään vähästä puusta enemmän paperia hiertämällä, opetettiin.

Friday, October 18, 2019

Ilmastoystävälliseen metsätalouteen


Metsätaloudessa suuret muutokset tapahtuvat yhden sukupolven tai puolen vuosisadan ajanjaksolla. Tänään muutoksista puhuttavin on siirtymä paperiteollisuutemme ja selluteollisuutemme välillä. Olemme siirtymässä sanoma- ja aikakauslehtipaperin kaudesta lujan sellun kauteen.

Metsäteollisuus siirsi painopistettään edellisen kerran 1960-luvulla. Muutoksen taustalla oli huoli raakapuun riittävyydestä. Kun pyöreää puuta kului 5,5 kuutiota tonniin kemiallista massaa, mekaanisen massan tonniin kului vain 2,6 kuutiota. Tehdään vähästä puusta enemmän paperia hiertämällä, opetettiin.

Wednesday, October 16, 2019

Kohta koittaa peltohakkeen aika


KOHU ta­lous­met­sien puun riit­tä­vyy­des­tä kas­vaa. Uu­sia sel­lu­teh­tai­ta nou­see maa­ham­me. Kohu kiih­tyy, kun luo­vum­me voi­ma­lois­sam­me ki­vi­hii­les­tä ja tur­pees­ta. Kor­vaa­jak­si nou­see puu­ha­ke. Hal­li­tus on kui­ten­kin lin­jan­nut, et­tä ai­nes­puu­ta ei pidä polt­toon ha­ket­taa.

Ben­sii­nin tank­kauk­ses­sa odo­tam­me huol­to­a­se­man va­li­koi­maan seu­raa­vaa, 15 pro­sen­tin eta­no­lin osuut­ta, ny­kyi­sen 10 pro­sen­tin jat­kok­si.

Sunday, October 13, 2019

Lyhytkiertopuun uusi aika


Kohu talousmetsien puun riittävyydestä kasvaa. Uuden ajan sellutehtaita nousee maahamme. Kohu kiihtyy, kun luovumme voimaloissamme kivihiilestä ja turpeesta. Korvaajaksi tulee metsähake.

Bensiinin tankkauksessa siirrymme piakkoin 10 prosentin etanolin osuudesta 15 prosenttiin. Prosentin nostosta kertoi äskettäin USA:n presidentti Trump, kun hän esitteli elokuussa maan maissinviljelijöille lupaamansa ”jättipaketin”. Maissi on siellä tärkein etanolin raaka-aine.  Suomessa maissia ja muita viljoja luontevampi etanolin raaka-aine on energiapuu.

Thursday, October 10, 2019

Peltohaketta viljelemällä


Peltohake ja biopolttoaine ovat 1980-luvulla kehitetyn energiaviljelyn käsitteitä. Peltohakkeeksi nimetty tuote on 3-5 vuoden vanhaa pellolla viljeltävää polttoainetta. Peltohake sekoitetaan voimalassa metsähakkeeseen.

Hakemenetelmä on puun korjuun merkittävimpiä viime vuosikymmenten keksintöjä. Hakemenetelmässä runkomainen puu muuntuu jo korjuuketjun alkupäässä hakkeeksi, massatuotteeksi, jonka kuljetus ja siirtely ovat runkojen käsittelyä helpompaa. Korjuun ketjussa yksinpuin käsittelystä pääsee eroon.

Wednesday, October 09, 2019

Lisää metsänviljelyä tarvitaan


Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan tai voimmeko hakata vielä enemmän. Vuonna 2018 koko hakkuumme oli 78,2 miljoonaa kuutiota. Huolestunein koulukunta esittää hakkuun pudottamista tasolle 60 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsäntutkimuksen tuorein kasvulukema on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämän mukaan voimme pysyä hakkuun tasolla 80 miljoonaa kuutiota. Kun lisäämme hakkuisiin puuston vuotuisen luontaisen lahoaman, noin 15 miljoonaa kuutiota, koko poistuma nousee tasolle 95. Pelivaraa on vielä yli 10 miljoonaa kuutiota.

Maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Peltohakkeelle tuli tarve


Metsähakkeen käyttö energiaksi on noussut maassamme 1990-luvulta lähtien. Huipussaan käyttö oli vuonna 2013. Yhteensä 8,7 miljoonaa kuutiota haketettua puuta poltettiin sähköksi ja lämmöksi. Vuoden 2013 jälkeen metsähakkeen käyttö kääntyi kuitenkin odottamattomaan, hienoiseen laskuun. Näin kävi vaikka sekä kivihiilestä ja turpeesta luopumisesta on samalla puhuttu. Vuonna 2018 haketta paloi enää 8,0 miljoonaa kuutiota.

Metsähaketta lienee hivenen hyljeksitty kotimaassa. Huolestuttavampaa on kuitenkin Euroopan unionin piirissä syntyneen, hakevastaisen ilmaston koulukunnan ajattelu. Koulukunta pitää nykyistä metsähakettamme liian hitaasti uusiutuvana energiana.

Sunday, October 06, 2019

Ener­gi­a­met­sä­toi­mi­kunta käynnisti puuvoiman kehittämisen


Uu­siu­tu­va ener­gia aja­tel­laan usein vain tuu­li- ja au­rin­ko­voi­mak­si. Aja­tus on har­haan­tu­nut. Ei­vät tuu­li­myl­lyt ja au­rin­ko­pa­nee­lit tuo­ta vie­lä pit­kään pe­rus­voi­maa. Puu­voi­ma tuot­taa sitä jo nyt. Pe­rus­voi­mak­si voi las­kea ne ener­gi­an la­jit, jois­ta saam­me vuo­sit­tain yli 10 pro­sent­tia koko ener­gi­an tar­pees­tam­me.

Met­sis­tä saim­me sata vuot­ta sit­ten val­ta­o­san pe­rus­voi­maam­me. Sit­ten öl­jy aloit­ti nou­sun­sa. Se ohit­ti puun 1964. Mo­lem­mat oli­vat pe­rus­voi­maa 39 pro­sen­til­la.

Saturday, October 05, 2019

Mittavin jääkauden jälkeinen metsänviljely edessämme


Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä vehreämpänä. Luonnonmetsät peittivät puolet maapallon maapinnasta. Vehreä biomassa koostuu valtaosin puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Alkuainehiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä oli alkuainehiiltä 550 miljardia tonnia.

Jääkauden jälkeen metsää alkoi ihmiskunnan kasvun kera hävitä, ensin hitaasti mutta 1700-luvulta lähtien kiihtyen. Tänään metsiemme biomassan hiilen määrä on pudonnut tasolle 550 miljardia tonnia. Ilmakehän hiili on vastaavasti noussut 850 miljardiin tonniin.

Friday, October 04, 2019

Puuta voi lisätä myös uusien lajien viljelyllä


Kuluvan vuoden (2019) metsäkiistelyissä on noussut esiin metsiemme tuleva mahdollinen kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luku saattaa tuntua hurjalta. Kiistelyä kun käydään etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (78 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut yli tason 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuut 60 miljoonaan kuutioon vuodessa?

Hakkuiden ylärajan määrittämiseksi olemme saaneet ohjeen vuonna 1713. Kestävän metsätalouden oppi-isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi muodostuneessa ohjekirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Thursday, October 03, 2019

Porkkanaksi hiilimetsänhoitoa


Alati kiihtyvää ilmastokamppailuun esitetään yhä useammin piiskoja. Puhumme lihansyönnin verottamisesta verottamista tai suopeltojen viljelystä luopumisesta. Mutta ilmastokamppailuun löytyy myös porkkanoita. Niistä Suomelle laaja-alaisin ja siten yksi vaikuttavimpia olisi metsätilallisten harjoittama hiilimetsänhoito.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja hiilen nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Wednesday, October 02, 2019

Peltohaketta viljelemällä – "Hakemenetelmässä on jäljellä enää yksi pullonkaula"


Peltohake, hakepaju ja biopolttoaine ovat maatalouden uusia käsitteitä. Peltohakkeeksi nimetty tuote on 3–5 vuoden vanhaa pellolla viljeltävää polttoainetta. Peltohake sekoitetaan voimalassa metsähakkeeseen.

Hakemenetelmä on puun korjuun merkittävimpiä viime vuosikymmenten keksintöjä. Hakemenetelmässä runkomainen puu muuntuu jo korjuuketjun alkupäässä hakkeeksi, massatuotteeksi, jonka kuljetus ja siirtely ovat runkojen käsittelyä helpompaa. Yksinpuin käsittelystä pääsee eroon. Sen korvaa sadon joukkosiirtely, aivan kuin viljan tuotannossa tapahtui, kun leikkuupuimuri syrjäytti viikatteen.

Sunday, September 29, 2019

Metsäpuiden lyhytkiertoviljelylle tuli tarve


Kohu talousmetsien puun riittävyydestä kasvaa. Uuden sukupolven sellutehtaita nousee maahamme. Kohu on kiihtynyt edelleen, kun päätimme luopua sekä kivihiilestä että turpeesta voimaloissamme. Korvaajaksi tulee metsähake.

Bensiinin tankkauksessa siirtynemme piakkoin 10 prosentin etanolin osuudesta 15 prosenttiin. Prosentin nostosta kertoi vastikään USA:n presidentti Trump, kun hän esitteli elokuussa pääosin maan maissinviljelijöille lupaamansa ”jättipaketin”. Suomessa maissia ja muita viljoja luontevampi etanolin raaka-aine on energiapuu.

Saturday, September 28, 2019

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun


Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Hakkuissa metsään jää yhä enemmän latvuksia ja oksia; kesäisin ne ruokkivat metsäpaloja eri puolilla Eurooppaa. Kantojen hyötykäyttö on meillä hiipunut. Energiapuulle ei ole ollut kysyntää, kun Euroopan unionin pitkään sekoillut hiilidioksidin päästökauppa on pitänyt rintamaiden kivihiilivoimalat kuumina.

Savuista hiilidioksidi ja typpi talteen


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti jo lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Ensiksi, yksinkertaistaen, kivihiilen polttoa on hillittävä. Toiseksi, metsää on viljeltävä lisää.

Ilmastopaneelin kolmas keino on uudempi: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”. Se on saanut lyhenteen BECCS (Bio-Energy with Carbon Capture and Storage). Wikipedia kertoo, että maapallolla on parhaillaan kuusi toimivaa BECCS-hanketta. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään.

Friday, September 27, 2019

Biopolttonesteen läpimurtoa odotetaan


Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen EU päätti, että etanolin prosentti nousee tasolle 12 vuoteen 2030 mennessä.

Bioetanoli on 1970-luvulla keksityn energiaviljelyn näkyvin tuote. Kun tutkimus- ja kehitystyötä oli tehty 30 vuotta, maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Harppaus tapahtui 2005, etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Puuvoima on vahvinta perusvoimaamme


Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Puuvoima tuottaa sitä jo nyt. Perusvoimaksi voi laskea ne energian lajit, joista saamme vuosittain yli 10 prosenttia koko energian tarpeestamme.

Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan perusvoimaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Se ohitti puun 1964. Saimme molemmista 39 prosenttia.

Thursday, September 26, 2019

Puuvoima nousee vahvimpana


Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Puuvoima tuottaa sitä jo nyt. Perusvoimaksi voi laskea ne energian lajit, joista saamme vuosittain yli 10 prosenttia koko energian tarpeestamme.

Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan perusvoimaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat perusvoimaa 39 prosentilla.

Tuesday, September 24, 2019

Hiilimetsänhoitoa metsälöille


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Ilmastokamppailu uusiin puihin


Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä vehreämpänä. Luonnonmetsät peittivät puolet maapallon maapinnasta. Vehreä kasvusto eli biomassa koostuu valtaosin puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Alkuainehiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä oli alkuainehiiltä 550 miljardia tonnia.

Jääkauden jälkeen metsää alkoi ihmiskunnan kasvun kera hävitä, ensin hitaasti mutta 1700-luvulta lähtien kiihtyen. Tänään metsiemme biomassan hiilen määrä on pudonnut tasolle 550 miljardia tonnia. Ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut.

Monday, September 23, 2019

Metsän kasvulukujen perusteella voimme nostaa hakkuut 80 miljoonaan kuutioon


Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Sunday, September 22, 2019

Metsänviljely lisää puuta myös uusien lajikkeiden avulla


Kevään eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme tuleva mahdollinen kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luku saattaa tuntua hurjalta. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

HAKKUIDEN ylärajan määrittämiseksi olemme saaneet ohjeen jo vuonna 1713. Kestävän metsätalouden oppi-isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi muodostuneessa ohjekirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Metsämme odottavat uuden ajan viljelyä


Kevään eduskunta- ja EU-vaalien metsäkiistelyissä on ollut esillä metsiemme tuleva mahdollinen kasvulukema 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lukema saattaa tuntua hurjalta. Kiistely kun käydään etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Hakkuiden ylärajan määrittämiseksi olemme saaneet eteläisemmän Euroopan suunnalta ohjeen jo vuonna 1713. Kestävän metsätalouden oppi-isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi jääneessä ohjekirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Pohjois-Suomen biodieseliä on kaavailtu jo pitkään


Perämeren biodieselistä, kiinalaisten rahoittamasta Kaidin laitoksesta on puhuttu puolenkymmentä vuotta. Kyseessä on muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Menetelmä oli Pohjois-Suomessa esillä jo sota-aikana. Turveteollisuuden keskusvaliokunta esitti 1942 bioöljyä valmistavan tehtaan rakentamista Vaalan kuntaan, Pelsolle. Valiokunta suositteli nesteytykseen turvetta. Sitä riitti Pelson varavankilaa ympäröivillä soilla.

Thursday, September 19, 2019

Viljely on menestyksekkäintä metsänhoitoa


Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat jatkuvasti. Luontojärjestöt käynnistivät esimerkiksi 2018 aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite oli lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin.

Kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 puoltoääntä ja siirtyi eduskunnan pohdittavaksi. Lopputulos oli odotettu, sillä 70 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Niistä luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Metsäpuiden lyhytkiertoviljelylle tuli tarve


Nouseva selluteollisuus on aiheuttanut kohun talousmetsiemme puun riittävyydestä. Kohu kiihtyi, kun päätimme luopua sekä kivihiilestä että turpeesta voimaloissamme. Korvaajaksi tulee metsähake.

Meidän tulee jatkossa varautua nykyistä monipuolisempaan metsätalouteen. Tarvitsemme pitkän kierron havumetsien lisäksi nopeakasvuisia lehtipuita. Ne kerryttävät ainakin alkuvaiheessaan hiilen nieluvarastoa nopeammin kuin havupuut.

Wednesday, September 18, 2019

Puuvoima on edelleen vahvinta energiaa


Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Puuvoima on sitä jo nyt.

Metsistä saimme sata vuotta sitten pääosan energiaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Näin tapahtui kaikkialla maapallolla. Meillä öljy ohitti puun 1964. Saimme molemmista silloin 39 prosenttia.

Saturday, September 14, 2019

Pitäisikö ilmastokamppailuun käydä piiskalla vai porkkanalla?


Alati kiihtyvään ilmastokamppailuun esitetään yhä useammin piiskoja. Puhumme lihansyönnin verottamisesta tai suopeltojen viljelystä luopumisesta.

Ääritapauksessa karjatilalliselle on ehdotettu sakkomaksua, jos hän raivaa lisäpeltoa karjalukunsa kasvun myötä.

Ilmastokamppailuun kannattaa etsiä myös porkkanoita. Niistä Suomelle laaja-alaisin ja siten yksi vaikuttavimpia, on metsätilallisen harjoittama hiilimetsänhoito ja sen aikaansaama ilmastotulo.

Thursday, September 12, 2019

Biologinen hiilidioksidi on luonnollisin siepattava


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti jo lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmaston muutoksen torjunnan maapallolla kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on määrätietoisesti vähennettävä. Niistä tulee jatkuvasti kolme neljäsosaa ilmastoa lämmittävästä hiilidioksidista.

Toinen keino, mihin elokuun 2019 raportti puolestaan painottui, liittyy maankäytön muutoksiin. Keskeistä on, että hiilen nieluiksi kasvavia metsiä viljellään maapallolle lisää. Suomesta esitetty Saharan metsityshanke sai uutta pontta.

Wednesday, September 11, 2019

Tuhkatkin pesästä, metsänlannoitukseen


Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on määrä kierrättää jokapäiväisessä taloudessamme eikä kerryttää haitallisiksi jäämiksi. Kyseessä on itse asiassa Suomen maaseudulla jo pitkään edennyt kehityskulku, karjanlannan kierrätys.

Kiertotalouden vanhin iskulause on ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun isäntämaamme Ruotsin keräämästä salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa. Kruununvoudeilla oli ehtymätön tarve hankkia ruutitehtaille raaka-ainetta.

Thursday, September 05, 2019

Biologinen hiilidioksidi luonnollisin siepattava


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti jo lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmaston muutoksen torjunnan maapallolla kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on määrätietoisesti vähennettävä. Niistä tulee jatkuvasti kolme neljäsosaa ilmastoa lämmittävästä hiilidioksidista.

Toinen keino, mihin elokuun 2019 raportti puolestaan painottui, liittyy maankäytön muutoksiin. Keskeistä on, että hiilen nieluiksi kasvavia metsiä viljellään maapallolle lisää. Suomesta esitetty Saharan metsityshanke sai uutta pontta.

Friday, August 30, 2019

Piiskaa vai porkkanaa ilmastokamppailuun


Alati kiihtyvään ilmastokamppailuun esitetään yhä useammin piiskoja. Puhumme lihansyönnin verottamisesta tai suopeltojen viljelystä luopumisesta. Ääritapauksessa karjatilalliselle on ehdotettu sakkomaksua, jos hän raivaa lisäpeltoa karjalukunsa kasvun myötä.

Ilmastokamppailuun löytyy myös porkkanoita. Niistä Suomelle laaja-alaisin ja siten yksi vaikuttavimpia on metsätilallisen harjoittama hiilimetsänhoito ja siitä maksettava ansiotulo.

Wednesday, August 21, 2019

Ilmasto odottaa hiilimetsänhoitoa


Ilmastokamppailu on jo vuosikausia yrittänyt rajoittaa fossiilipolttoaineiden päästöjä. Ilmakehän hiilidioksidin jatkuva nousu osoittaa, että menetelmä ei yksin riitä. Tarvitsemme avuksi kasvuisia metsiä ja niihin hiiltä sitovaa metsänhoitoa.

Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla: hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Tuesday, August 13, 2019

Biologinen hiilidioksidi on paras siepattava


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmaston muutoksen torjunnan maapallolla kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on edelleen vähennettävä. Toiseksi, hiilen nieluiksi kasvavia metsiä on viljeltävä lisää.

Kolmas keino on haastavin lähitulevaisuudelle: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”. Se sai raportissa lyhenteen BECCS (Bio-Energy with Carbon Capture and Storage). Maapallolla on parhaillaan kuusi toimivaa BECCS-hanketta, Suomessa ei toistaiseksi yhtään.

Monday, August 12, 2019

Kiertotalouteen tehoa, uutta maaluokkaa tarvitaan


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tullut yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Uudet biotuotetehtaat ovat entistä puhtaampia. Mutta mitä kirkkaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna.

Jäteliete voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Tuorein ongelma ovat mikromuovin palaset.

Lietteen levitys ruoka- tai rehupelloille ei ole enää ratkaisu.

Sunday, August 11, 2019

Biologinen hiilidioksidi on paras siepattava


Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tiivisti jo lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmastonmuutoksen torjunnan maapallolla kolmeen keinoon.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on määrätietoisesti vähennettävä. Niistä tulee jatkuvasti kolme neljäsosaa ilmastoa lämmittävästä hiilidioksidista.

Toinen keino, johon elokuun 2019 raportti painottui, liittyy maankäytön muutoksiin. Käytännössä hiilen nieluiksi kasvavia metsiä on viljeltävä maapallolle lisää. Suomesta esitetty Saharan metsityshanke sai uutta pontta.

Thursday, August 08, 2019

Energiapuu vahvistuu ilmastokamppailussa


Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu.

Energiapuun kauppaa ohjaa talouslaskennan varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Voimalalle puusta saatavan energian on oltava hivenen kivihiiltä halvempaa.

Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla ja lisäosa hiilidioksidin päästömaksusta.

Wednesday, August 07, 2019

Biologinen hiilidioksidi kannattaa siepata talteen


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on edelleen vähennettävä. Toiseksi, hiilen nieluiksi kasvavia metsiä on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vähemmän tunnettu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoimisen varhainen esittäjä oli italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän julkaisi 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman. Siepataan hiilidioksidi Euroopan voimaloista. Kerätään se maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon. Johdetaan hiilidioksidi Välimeren suulle ja pumpataan Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyy ja varastoituu syvänmeren pohjassa ikuisesti.

Kiertotalous odottaa omaa maaluokkaa


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Perinteisellä hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Tuhkat kannattaa viedä jatkossakin pesästä


Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on määrä kierrättää jokapäiväisessä taloudessamme eikä kerryttää haitallisiksi jäämiksi. Kyseessä on Suomen maaseudulla jo pitkään edennyt kehityskulku.

Kiertotalouden vanhin iskulause on: ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa. Kruununvoudeilla oli ehtymätön tarve hankkia ruutitehtaille raaka-ainetta.

Tuhka oli tärkeä ennenkin


Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on määrä kierrättää jokapäiväisessä taloudessamme eikä kerryttää haitallisiksi jäämiksi. Kyseessä on maaseudullamme jo pitkään edennyt kehityskulku, karjanlannan kierrätys.

Kiertotalouden vanhin iskulause ”viekää tuhkatkin pesästä” tulee 1600-luvun isäntämaamme Ruotsin keräämästä salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa. Kruununvoudeilla oli ehtymätön tarve hankkia ruutitehtaille raaka-ainetta.

Saturday, July 27, 2019

Hiilimetsänhoitoa Kanta-Hämeen metsätiloilla


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Thursday, July 25, 2019

Tarvitsemme kierrätyspeltojen maaluokan


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tullut yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruokapelloille ei ole enää ratkaisu.

Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Wednesday, July 24, 2019

Maatalouttamme tulisi monipuolistaa


Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Pohjois-Suomen karjatalousalueilla. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Saturday, July 20, 2019

Vehnän poliittinen merkitys kasvaa


Vehnä on peltopinta-alaltaan ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on myös maailmanpoliittisesti painavin viljamme.

Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa. Väkirikkaissa arabimaissa väestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväiseen vehnäleipään. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Ruokaturvan putoaminen ja lopulta nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.

Friday, July 19, 2019

Energiapuun asema vahvistuu


Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu.

Energiapuun kauppaa ohjaa talouslaskennan varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Voimalalle puusta saatavan energian on oltava hivenen kivihiiltä halvempaa.

Biorangan viljely on edullisempaa kuin keräily


Ensiharvennusta odottavat metsämme kasvavat massoittain pienpuuta, mikä ei ole vielä turvonnut paperipuun mittaan. Uuden ajan biotalous, esimerkiksi autojemme tuleva biopolttoneste laskee paljolti pienpuun varaan. Raaka-ainevalikoimaan on syntynyt käsite bioranka.

Bioranka on tyypillisesti tyveltään alle kymmensenttistä. Karsittuna siitä maksettiin alkuvuodesta 2019 tien varressa 25,5 euroa kiintokuutiolta. Puolet hinnasta tulisi olla omaa palkkaa metsäänsä kasvattavalle, ja toinen puoli koneurakoitsijan palkkaa pienpuun korjaajalle.

Hiipunut maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme hiipui. Sen huomaa Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näet joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Biomassaa etanoliksi, viljely elvyttäisi maatalouttamme


Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa.

Itävientimme kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Thursday, July 18, 2019

Lisää puuta - lisää metsänviljelyä


Kevään eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme tuleva mahdollinen kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luku saattaa tuntua hurjalta. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Hakkuiden ylärajan määrittämiseksi olemme saaneet ohjeen jo vuonna 1713. Kestävän metsätalouden oppi-isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi jääneessä ohjekirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Tulevat metsämme tuuhettuu


Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Wednesday, July 17, 2019

Maatalouttamme tulisi monipuolistaa – Energiaviljely etenee maailmalla, Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan


Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Pohjois-Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Tuesday, July 16, 2019

Uudenlaista metsänviljelyä tarvitaan


Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan tai voimmeko hakata vielä enemmän. Vuonna 2018 koko hakkuumme oli 78,2 miljoonaa kuutiota. Äärimmäinen koulukunta esittää hakkuun pudottamista tasolle 60 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsäntutkimuksen tuorein kasvulukema on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämän mukaan voimme pysyä hakkuun tasolla 80 miljoonaa kuutiota. Kun lisäämme tähän puuston vuotuisen luontaisen lahoaman, noin 15 miljoonaa kuutiota, koko poistuma nousee tasolle 95. Pelivaraa on vielä yli 10 miljoonaa kuutiota.

Saturday, July 13, 2019

Lamaantuvaa maatalouttamme tulisi elvyttää


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on lamaantunut. Sen huomaat kun matkaat etenkin Itä-ja Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla. Näet joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjatalous kehittyi Venäjän viennin tuottoisaksi osaksi. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Thursday, July 11, 2019

Hiipuvaa maatalouttamme tulisi monipuolistaa


Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Sisä-Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Wednesday, July 10, 2019

Maataloutemme odottaa monipuolistamista


Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Sisä-Suomen karjatalousalueilla. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Kartanoita alkoi syntyä myös Järvi-Suomen nurmenkasvun alueille, ei vain Varsinais-Suomen vehnänkasvun seuduille.

Energiaviljely etenee maailmalla, Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Sisä-Suomen karjatalousalueilla. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Kartanoita alkoi syntyä myös Järvi-Suomen nurmenkasvun alueille, ei vain Varsinais-Suomen vehnänkasvun seuduille.

Itävientimme kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Krimin kriisi lamaannutti nykymaatalouttamme tavalla, mihin emme arvanneet etukäteen varautua. Kriisin päättymistä emme pysty edes ennakoimaan. Nurmen, karjan ja viennin ketjuun ei maataloutemme voi enää pohjata.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Vastedes sen kysyntä biotalouteen kasvaa, etenkin biopolttonesteen laitoksiin.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon pörssiin.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 lyhytkiertopuilla. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Seuraavaksi käytiin läpi kaikki viljelykasvit, mistä voi tislata autojen alkoholia. Harkinnassa olivat biomassapajun lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, viljat ja ruokohelpi.

Bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA ja Brasilia. Näissä maissa energiaviljely kilpailee ruoantuotannon pelloista.

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan.

Kouvolaan suunniteltu bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta.

Pohjanmaan tasankoseuduille Sieviin on 2010-luvun ajan suunniteltu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa Scanchips etanolin laitosta. Läheiselle Haapavedelle on puolestaan suunnitteilla Nordfuelin (Kanteleen Voiman) laitos.

Idempänä, Lieksassa 2020 käynnistyvä Green Fuel Nordic bioöljyn tehdas käyttää raaka-aineenaan biorankaa, haketta ja sahanpurua. Tutkimus kertoo jo, että myös bioranka tulee edullisemmaksi viljelemällä kuin keräilemällä.

Kertaluokkaa suurempi on Perämeren pohjukkaan, Kemiin suunniteltu Kaidi Finland biopolttonesteen laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja. Lopputuotteesta bioetanolin osuus olisi 25 ja biodieselin 75 prosenttia.

Lyhytkiertopuiden energiaviljely toisi raaka-ainetta selluteollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Viljellystä vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnonmetsiemme puun riittävyydestä syvenee.

Biopolttonesteen laitokset voivat ottaa oppia sokeriteollisuuden syntymisestä maahamme. Se perustui yhteistyöhön viljelijöiden ja tehtaiden välillä. Sopimusviljelijät takasivat ammattitaidollaan sokerijuurikkaan tuotannon tehtaalle. Tehtaat toimittivat viljelmille satoisimmat lajikkeet ja ulkomailla kokeillut viljelymenetelmät ja -koneet.

Historiamme kertoo, että sokerijuurikas ja sokeriteollisuus elävöittivät alueensa maataloutta. Näin voisivat myös lyhytkiertopuiden energiaviljely ja bioteollisuus tehdä. Myös energiaviljely olisi luontevin aloittaa sopimusviljelynä.

Suomessa energiaviljelyn ei tarvitse kilpailla varsinaisen ruoan tuotannon kanssa. Lyhytkiertopuumme kasvavat kohtuullisesti myös vehnänrajan pohjoispuolella.

Kuihtuva maataloutemme odottaa monipuolistumista. Vihreää biomassaa kasvattaen bioetanolin kasvavaan raaka-aineen tarpeeseen voisimme vastata.

Veli Pohjonen

Etelä-Suomen Sanomat. Lukijalta. 10.7.2019.

Malli oli menestys


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä puuvoimaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve tuli metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Tuesday, July 09, 2019

Harsintahakkuissa on mahdollisuus


Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat jatkuvasti. Luontojärjestöt ovat järjestäneet eduskunnalle aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poiminta- eli harsintahakkuisiin.

Aloitteessa ei ole kyse tiukimmasta luonnonsuojelusta. Olemme jo luvanneet Aichin kokouksessa 2014 suojella erityyppisiä luonnonmetsiä yhteensä 17 prosenttia. Tämä suojelu etenee. Näihin metsiin eivät kuulu minkäänlaiset hakkuut. Hakkuutavan vaihto koskee suojelun ulkopuolista 83 prosenttia, talousmetsiä.

Wednesday, July 03, 2019

Etelä-Karjalan metsälöt mukaan hiilipörssiin


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Polttopuun teko kannattaa


Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta pientalojen ja maatilojen pihoilla paisuvia pilkekasoja. Polttopuuta halotaan ja pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2017 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä 6,9 miljoonaa kiintokuutiota. Määrä on mittava, enemmän kuin tuoreimman, Äänekosken sellutehtaan raaka-aineen vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota).

Klapin suosio ei ihmetytä, kun seuraa tietoja sekä öljyn että sähkön hinnan viime aikojen noususta. Yksinkertainen laskenta eri lämmitystapojen välillä osoittaa polttopuun edun.

Turpeesta on muuhunkin kuin hiilidioksidina ilmakehään


Lähes kaikki vaaleja käyneet puolueet olivat sitä mieltä, että turpeen poltto on ilmastosyistä lopetettava. Lopetus tapahtunee samaan tahtiin kuin kivihiilestä luopuminen. Polttoturve poistunee voimaloistamme parin, kolmenkymmenen vuoden aikana.

Turve on silti muutakin kuin lämpöä kaukolämpöverkkoon ja hiilidioksidia ilmakehään. Turve on ”hitaasti uusiutuva” luonnonvaramme. Näin Euroopan unioni paalutti vuonna 2011.

Turpeen muut käyttömuodot voivat jatkua, kunhan huolehdimme soiden monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä. Sitä ohjaa Aichin kansainvälinen sopimus vuodelta 2013. Olemme sitoutuneet suojelemaan maa-alastamme ja kaikista luontotyypeistämme 17 prosenttia. Suomme ovat tässä erityisen tärkeitä.

Varsinais-Suomen metsälöt mukaan hiilipörssiin


Hiilimetsänhoito on noussut puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsälössäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittaukset kertovat Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Tuesday, July 02, 2019

Hiipuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Sunday, June 30, 2019

Hiipuva maataloutemme tarvitsee vaihtoehtoja


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Friday, June 28, 2019

Energiaviljely voi pelastaa maatalouden ahdingosta


Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys on alkuvaiheessa.

NELJÄNNESVUOSISADAN ajan maataloutemme on lamaantunut. Kesämatkaaja huomaa sen Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot perustuivat itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmi­talouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa.

Riutuvaa maataloutemme tulisi elvyttää


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on riutunut. Sen huomaa etenkin kun matkaa Itä- ja Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla. Maisemassa on joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Kaskiajasta alkanut peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjatalous eteni Venäjän viennin tuottoisaksi osaksi. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Thursday, June 27, 2019

Ravinteiden kierrätystä tehostettava tulevaisuudessa


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruokapelloille ei ole enää ratkaisu.

Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Kierrätyspellot - uusi tapa maankäyttöön


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tullut yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Uudet biotuotetehtaat ovat entistä puhtaampia. Mutta mitä kirkkaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna.

Jäteliete voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Lietteen levitys ruoka- tai rehupelloille ei ole enää ratkaisu.

Tuesday, June 25, 2019

Nopeasti uusiutuva energia tarpeen


Metsähakkeen uusiutuva energia on noussut maassamme koko 2000-luvun. Huipussaan käyttö oli vuonna 2013. Yhteensä 8,7 miljoonaa kuutiota haketettua puuta poltettiin sähköksi ja lämmöksi. Sen jälkeen hakkeeseen näyttää tarttuneen turpeelta tuttu alamäki. Vuonna 2018 haketta paloi enää 8,1 miljoonaa kuutiota.

Energiahaketta hyljitään jo kotimaassa, mutta vielä huolestuttavampaa on Euroopan unioniin syntynyt hakevastaisuus: tämä koulukunta pitää nykyistä metsähakettamme liian hitaasti uusiutuvana energiana. Koulukunta väittää, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin se hiilioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Ravinteiden kierrätystä tehostettava, uutta maaluokkaa tarvitaan


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruokapelloille ei ole enää ratkaisu.

Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Thursday, June 20, 2019

Taantuvaa maatalouttamme tulisi elvyttää


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on taantunut. Sen huomaa etenkin Itä-ja Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Valumien hillintään biotalouden ote


Luontoomme valuu edelleen kiusallisia aineksia. Turvesuot päästävät järviin humusta. Kaivosten varastoaltaat pursuavat yli. Kuohuttavimpia ovat Talvivaaran uudet päästöt.

Osaksi valumat johtuvat humidista ilmastostamme; vuosittain sataa enemmän kuin haihtuu. Valumien ongelmat ovat meillä aina suuremmat kuin etelän arideissa maissa. Niissä haihtuu enemmän kuin sataa.

Wednesday, June 19, 2019

Lamaantunut maataloutemme odottaa pikaisesti vaihtoehtoja


Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme rapistuvia tai jo autioituneita, aikaisempia karjatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat jo pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten, kun taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Metsä tuuhettuu


Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Tuesday, June 18, 2019

Energiaviljely - kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa Sisä- ja Pohjois-Suomen entisillä karjatalouden alueilla matkaava. Näemme tukuittain rapistuvia tai jo autioituneita, aikaisempia karjatiloja.

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja.

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin sisämaan karjatalouden alueilla matkaava. Näemme rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin karjatiloja. Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Tänään sitä tarvitaan bioenergiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Monday, June 17, 2019

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat pääosin maataloudesta peräisin olevaa biopolttonestettä. Etanolia on bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Loput tulee vielä fossiilisesta öljystä.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030. Suomen uusi hallitusohjelma tavoittelee puolestaan, että liikenteen fossiiliset päästöt puolitetaan kymmenessä vuodessa.

Thursday, June 13, 2019

Oma maaluokka kiertotaloudelle


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Perinteisellä hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Hiipuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Wednesday, June 12, 2019

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Pohjois-Suomen maaseudulla matkaava. Kaikkialla näkee rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin karjatalouteen pohjautuneita maatiloja. Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Tänään sitä tarvitaan bioenergiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat jo hivenen maataloudesta peräisin olevaa bioenergiaa. Etanolia on bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Loput tulee fossiilisesta öljystä.

Tuesday, June 11, 2019

Pajutuskenttä pysäyttää päästöt


Pellonraivaus etenee maassamme vääjäämättä, sitä mukaa kun karjatilat suurenevat. Lisää peltoa tarvitaan karjanlannan levittämiseen. Lisäpelto raivataan yleisimmin suolle.

Vesimittaukset osoittavat, että turvemaan uudispelloilta voi valua kiusallisia päästöjä. Lantapelloksi kutsuttu uudismaa muistuttaa pintavalutuskenttää turvetaloudessa.

Metsän kasvulukujen perusteella voimme nostaa hakkuut 80 miljoonaan kuutioon. — Pelivaraa on vielä yli 10 miljoonaa kuutiota


Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Monday, June 10, 2019

Oma maaluokka kiertotaloudelle


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle kiusallisia aineksia, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Friday, June 07, 2019

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja


Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta eli fossiilisesta osuudesta.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030. Suomen uusi hallitusohjelma tavoittelee puolestaan, että liikenteen päästöt puolitetaan kymmenessä vuodessa.

Metsiemme tuuhettuminen tavoitteeksi


Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Thursday, June 06, 2019

Kuihtuva maataloutemme tarvitsee vaihtoehtoja


Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta eli fossiilisesta osuudesta.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030.

Etanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Monday, June 03, 2019

Oma maaluokka kiertotaloudelle


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat.

Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna.

Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Saturday, June 01, 2019

Energiaviljely monipuolistaisi maatalouttamme


Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta eli fossiilisesta osuudesta.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030).

EU on silti jälkijunassa. Vaikka USA heittäytyi sivuun Pariisin 2015 sopimuksesta, siellä tuotetaan etanolia autoihin jo nyt 11 prosentin vauhdilla.

Friday, May 31, 2019

Hiilimetsänhoitoa Varsinais-Suomen metsätiloilla


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito ohjataan hiilipörssillä. Se sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat alas taivaalta. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Thursday, May 30, 2019

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun


Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Wednesday, May 29, 2019

Kiertotalous odottaa omaa maaluokkaa


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Perinteisellä hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Sunday, May 26, 2019

Lisää puuraaka-ainetta saa kannoista


Metsäojituksen merkkimiehemme, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Selluteollisuus kiinnostui heti. Puupula uhkasi metsätalouttamme myös silloin, hieman nykypäivän malliin. Joutseno Pulp rakensi 1973 kantojen murskausaseman, josta tehdas sai sellun lisäraaka-ainetta.

Kun tehdaspäähän tuli kysyntää, metsäpää toimi myös. Keksijä Kyösti Pallari patentoi 1974 kaivinkoneen puomiin kiinnitettävän, kantoja halkovan kouran. Pallarin kantoharvesterista tuli myöhemmin kantotyömaiden peruskone.

Ravinteiden kierrätykseen tarvitaan energiapeltojen maaluokka


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Tuesday, May 21, 2019

Jatkuva kasvatus on mahdollisuus


Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat jatkuvasti. Luontojärjestöt ovat järjestäneet eduskunnalle aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin.

Aloitteessa ei ole kyse tiukimmasta luonnonsuojelusta. Olemme jo luvanneet Aichin kokouksessa 2014 suojella erityyppisiä luonnonmetsiä yhteensä 17 prosenttia. Tämä suojelu etenee. Näihin metsiin eivät kuulu minkäänlaiset hakkuut. Hakkuutavan vaihto koskee suojelun ulkopuolista 83 prosenttia, talousmetsiä.

Tuesday, May 14, 2019

Puupelletti kehittyy kivihiilen suuntaan


Kivihiilen voimalamme tuskailevat polttoaineestaan luopumisen kanssa, ovat tuskailleet jo parikymmentä vuotta. Käytännön koepoltoista kyllä tiedämme, että kivihiilen voisi korvata puupelletillä. Ensimmäisen sukupolven pelletti on kuitenkin vielä liian kaukana kivihiilestä.

Puupelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksijä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita. Hän patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru.

Tuesday, May 07, 2019

Energiaviljelyä on elvytettävä Suomessa


Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilista osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti pienentää hiilijalanjälkeä. Seuraavaksi EU asetti etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Mitä maailman hiilimetsänhoito kertoo?


Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla: hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa, paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti.

Sunday, May 05, 2019

Kiertotalous tarvitsee uuden maaluokan


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Friday, May 03, 2019

Ravinteiden kierrätykseen tarvitaan energiapeltojen maaluokka

Energiapelloille voitaisiin viedä tuhkaa ja muita ihmiselle haitallisia, mutta muuten hyödyllisiä jätteitä

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Tuesday, April 30, 2019

Ilmasto kannustaa puun pienpolttoon


Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta paisuvia pilkekasoja pientalojen ja maatilojen pihoilla. Polttopuuta pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2018 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiintokuutiota. Se on enemmän kuin esimerkiksi suurimman sellutehtaamme Äänekosken vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota). Klapin kysyntä ei ihmetytä, kun seuraa tietoja sekä öljyn että sähkön hinnan viime aikojen noususta.

Ruotsi ja Suomi hake-energian tiellä


Kivihiilen korvaaminen bioenergialla on ollut sekä Suomen että Ruotsin tavoitteena vuosikausia, ellei pari vuosikymmentä. Tukholma on ollut tässä esimerkkinä Helsingille. Tukholman seutu aloitti muutoksen jo 1990-luvulla. Helsingin seutu on muutosta suunnitellut myös, viimeksi 2010-luvun.

Ruotsin tilastokeskus on raportoinut metsähakkeen käytön lämmön tuotannossa vuodesta 1990 lähtien. Vuoden 2017 lukema on 5,7 -kertainen vuoden 1990 lukemaan verrattuna. Nousu on jatkunut lähes tasaisena. Se jatkunee samalla menolla edelleen, mikäli Ruotsin ilmastolupauksiin on uskominen.

Saturday, April 27, 2019

Kohenevan metsänkasvun tielle


Kevään (2019) eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme mahdollinen tuleva kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lukema saattoi tuntua hurjalta. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän ääritapauksessa vähentää hakkuita noin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa?

Sunday, April 21, 2019

Ilmastokamppailu palauttaa energiapuun arvon


Vielä kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin, ja puulle oli useampi ostaja. Puunkasvattaja saattoi valita, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö sen sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Puun kauppaa ohjaa energiapuun varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Puusta saatavan energian on oltava voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

Saturday, April 20, 2019

Puulla lämmittäminen on ilmastoteko


Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta paisuvia pilkekasoja pientalojen ja maatilojen pihoilla. Polttopuuta pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2018 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiintokuutiota. Se on enemmän kuin esimerkiksi suurimman sellutehtaamme Äänekosken vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota).

Friday, April 19, 2019

Pohjois-Pohjanmaan metsätiloille hiilimetsänhoitoa


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Sunday, April 14, 2019

Puuvajeen peikko on tunnettu ennenkin


Teollisuus laskee, että talousmetsistämme on kestävästi korjattavissa tai ostettavissa puuta yhteensä 70 miljoonaa kuutiota vuodessa. Käyttö on nykyään (2007) 75 miljoonaa kuutiota, josta ostot kotimaasta ovat 56 ja tuonti Venäjältä 19 miljoonaa kuutiota. Jos pois jäävä tuonti on korvattava kotimaisella puulla, ostoihin jää puuvajetta viisi miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nykyinen huoli puun riittävyydestä on syvä, mutta se ei ole uusi. Jo sotien jälkeen selluteollisuudelle häämötti raaka-aineen pula, ja uusia menetelmiä tarvittiin. Vuonna 1953 maahamme tuotiin Tanskasta nopeakasvuisia, alun perin tynnyrin vanteina käytettyjä pajuja. Niitä kasvatettiin uutena sellupuuna Metsäntutkimuslaitoksessa parinkymmenen vuoden ajan. Kasvatusmenetelmä sai sittemmin nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely.

Saturday, April 13, 2019

Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille


Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö (MTK) järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän, televisioidun puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Tuesday, April 09, 2019

Energiatavoitteinen puunjalostus vaikuttaa


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 maallemme energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Sen tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja palava ligniinipitoinen liemi.

Saturday, April 06, 2019

Hiilimetsänhoitoa on Etelä-Karjalassa tehostettava


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Metsätiloille hiilimetsänhoitoa


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta lukua, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Wednesday, March 13, 2019

Metsien nielulaskentaa jo yli 50 vuotta


Ilmastolaskennassa pyöritetään välillä metsien hiilinieluja tavalla, joka saa tavallisen metsätilallisen ymmälleen. Äärimmillään metsien biotalous manataan ilmastolle turmiolliseksi, lopulta negatiiviseksi kääntyväksi hiilen nieluksi.

Hämmennyksen taustalla on nykypäivän vaikeaselkoinen hiilen nielulaskenta. Usein sekaisin menevät koululaskennasta tutut derivaatta ja integraali tavalla, jota tulevissa ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa kirjoittava abiturientti ei kestäisi.

Tuesday, March 12, 2019

Olemme kohenevan metsänkasvun tiellä


Pääministeri Juha Sipilä heitti sunnuntain (3.3.2019) haastattelutunnillaan radion kuuntelijoille metsiemme tulevan kasvuluvun 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi toteutua, kun jatkamme nykyisen hyvän metsänhoidon tiellä.

Lukema saattaa tuntua hurjalta. Vuoden 2019 eduskuntavaalien allahan käydään kiistelyä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017), tai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, vai pitäisikö meidän vähentää hakkuita nykyiseltä tasoltaan.

Sunday, March 03, 2019

Etelä-Pohjanmaan metsätilat valmiina hiilimetsänhoitoon


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Tuesday, February 26, 2019

Hiilimetsänhoitoa Keski-Suomen metsätiloilla


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoitoa ohjataan hiilipörssillä. Se sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat alas taivaalta. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu paisuu Pohjois-Savossa

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Sunday, February 17, 2019

Pohjois-Suomi on vahvaa ilmastometsien aluetta


Ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä loppuvuoden 2018 ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyvästä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Sunday, February 10, 2019

Keski-Suomen puuston hiilivarasto paisuu

Vuodesta toiseen järjestettävät kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Sekä ilmastokokoukset että päästöpörssi ovat onnistuneet sangen kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidi jatkaa nousuaan, kokouksesta toiseen.

Friday, February 01, 2019

Metsätilat hyötyisivät hiilipörssistä - hiilen virroilla on rahallinen arvonsa.


Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun vaaleihin valmistautuvat puoluejohtajat pääsivät Maaseudun Tulevaisuuden paneelivieraina väittelemään ilmastosta.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Thursday, January 31, 2019

Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille


Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö (MTK) järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Ilmastoväittelyssä heitettiin ehdotus esimerkiksi päästöperusteisen lentoveron käytöstä. Lentoveron tuotot voisivat hiilipörssin kautta "mennä suoraan viljelijän tilille".

Millä tasolla metsätilan saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Etelä-Savon maakunta. Alueella keskimääräinen yksityinen metsätila eli metsälö on kooltaan 36,1 hehtaaria.

Maakunnan keskimääräiset hiilen nielutiedot voi laskea Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Luke on viimeksi laskenut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Etelä-Savossa oli runkopuuta 180 ja toisella kaudella 184 miljoonaa kuutiota.

Luken keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Etelä-Savon metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 4560 kuutiota ja toisella kaudella 4660 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 1610 tonnia ja 1650 tonnia.

Etelä-Savon metsälöt hoitavat metsiään hyvin. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälö nielee ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta on 9,0 tonnia alkuainehiiltä vuodessa keskimetsälöön.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Tammikuun loppupuolella päästövirran hinta oli 24,2 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 88,7 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen vuositulos Etelä-Savon keskimetsälölle olisi mukiinmenevä, 790 Euroa vuodessa. Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille.

Veli Pohjonen

Pieksämäen lehti. Mielipide. 31.01.2019

Tuesday, January 29, 2019

Pohjoista biodieseliä on kaavailtu jo pitkään


Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettavaksi kaavailtu uuden sukupolven jalostamo on Pohjois-Suomen merkittävimpiä biotalouden hankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi valikoitunee muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Keski-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä


Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Sunday, January 27, 2019

Pohjanmaan hiilipörssi


Jo parinkymmenen vuoden ajan ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla. Sitä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi onnistui kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa nousuaan.

Kanta-Hämeen metsistä ei hiilijalanjälkeä


Hiilijalanjälki kertoo montako kiloa ilmakehään päätyy harmillista liikahiiltä, kun ajaa esimerkiksi autoaan tai lämmittää taloaan polttoöljyllä. Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, yritystäsi kohti, kuntaasi, maakuntaasi tai koko maatasi kohti.

Euroopan unioni on ollut kuluneen vuoden (2017) ajan huolestunut Suomen metsien hiilijalanjäljestä. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Tuleeko metsistämme ilmaston hiilijalanjälkiä, entistä useammin ja entistä painavampia?

Thursday, January 24, 2019

Metsänhoitoa tehostettava – Päijät-Hämeen metsistä vuotaa taivaalle hiiltä 7 miljoonalla eurolla vuodessa


Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Juha Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Wednesday, January 23, 2019

Maakunnallinen hiilipörssi olisi Kymenlaakson metsätaloudelle kiusallinen


Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Juha Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta. Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös maakunnan tasolla.

Thursday, January 17, 2019

Varsinais-Suomen maakunta hyötyisi hiilipörssistä


Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä loppuvuoden 2018 ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Monday, January 14, 2019

Satakunta voi joutua myös hiilen lähdevirtaan


Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Etelä-Savo hyötyisi hiilipörssistä


Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin.

Thursday, January 10, 2019

Kainuu hyötyisi hiilipörssistä


Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu tarvitsee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä hiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin määrittämä maksu hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Tuesday, January 08, 2019

Pohjois-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä


Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun (2018) ilmastoseminaarissa.

Saturday, January 05, 2019

Risupaketille on vihdoin valoa, mutta sen etenemistä on jatkuvasti seurattava


Sana ri­su­pa­ket­ti on pe­räi­sin vuo­den 2002 väit­te­lys­tä sii­tä, tar­vit­sem­me­ko vii­det­tä ydin­voi­ma­laa vai em­me. Ri­su­pa­ket­ti koot­tiin uu­siu­tu­van ener­gi­an, eten­kin ener­gi­a­puun tuo­tan­non tu­ki­lu­pauk­sek­si. Ri­su­pa­ke­til­la vii­des ydin­voi­ma­la (Ol­ki­luo­to kol­mo­nen) saa­tiin edus­kun­nas­sa lo­pul­ta läpi. Kan­sa­ne­dus­ta­jat­han oli­vat vuon­na 1992 yl­lät­tä­en kaa­ta­neet jo sil­loin yri­te­tyn ydin­voi­man li­säyk­sen.

Vuo­den 2002 ri­su­pa­ket­ti oli sil­ti vain sa­na­he­li­nää. Se ei si­säl­tä­nyt mi­tat­ta­via ta­voit­tei­ta, esi­mer­kik­si sitä kuin­ka ener­gi­a­puun mää­rää kuu­ti­ois­sa oli mää­rä li­sä­tä vuo­sien saa­tos­sa.

Thursday, January 03, 2019

Keski-Suomen puuston hiilivarasto paisuu


Vuodesta toiseen järjestettävät kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Sekä ilmastokokoukset että päästöpörssi ovat onnistuneet sangen kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidi jatkaa nousuaan, kokouksesta toiseen.