Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Puuvoima tuottaa sitä jo nyt. Perusvoimaksi voi laskea ne energian lajit, joista saamme vuosittain yli 10 prosenttia koko energian tarpeestamme.
Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan perusvoimaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat perusvoimaa 39 prosentilla.
Öljy nousi 61 prosenttiin vuonna 1973. Metsäenergia puolestaan painui alle 15 prosentin vuonna 1977.
Suuri muutos käynnistyi vuoden 1973 Lähi-Idän Jom Kippurin sodasta ja sen aiheuttamasta öljykriisistä. Kuvio huolestutti päättäjiämme. Mistä saamme lämpöä ja sähköä, jos jokin maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn?
Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen päätti 1978 nimetä aihetta pohtivan energiametsätoimikunnan. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi. Toimikuntaa veti metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari.
Metsähakkeeseen pohjaavat sähkön ja kaukolämmön yhteisvoimalat syntyivät. Sellutehtaat kehittivät puuenergialle uuden teknologian.
Pitkään painuttuaan metsäenergia lähti nousuun. Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu kiri kiinni öljyn. Saimme molemmista 24 prosenttia. Sittemmin puuvoima on vahvistanut etumatkansa. Vuoden 2019 ensimmäisen ennusteen mukaan saamme nyt puusta 26 prosenttia ja öljystä 20. Ydinvoiman prosentti on 18.
Tuulivoima nousee suhteellisesti nopeimmin. Saamme siitä kaksi prosenttia koko energiastamme. Aurinkosähkö on alle prosentin sarjassa.
Tuulivoiman kanssa samaa tahtia nousee tuontisähkö. Nyt nettosähkön osuus on 6 prosenttia. Koska tuulisähköä ei voi varastoida, joudumme tuomaan varmuussähköä yhä enemmän ulkomailta. Kiusalliseksi kuvion tekee kansantalous. Kun taantuma on edessämme, joudumme ostamaan tuontisähkön ulkomaan lisävelalla.
Puuvoima on käsitteenä laaja. Haketta, pellettiä tai klapia on puuvoimasta yhteensä vain viidennes. Neljä viidennestä jalostaa metsäteollisuus, sellun sivutuote ligniinistä sekä kuoren, purun ja hukkapalojen jätteestä.
Vahvimpia uusiutuvan energian lisääjiä ovat uuden ajan sellutehtaat. Ne ovat tänään sähkön tuottajia, päinvastoin kuin 1900-luvun sähkösyöpöt paperitehtaat. Esimerkiksi viimeksi valmistuneen, Äänekosken tehtaan sähkön omavaraisuus on tasolla 240 prosenttia. Samaa myyntisähköstä kertovaa prosenttia tavoittelee Metsä Groupin uusi Kemin tehdas.
Tuuli on osa uusiutuvan energian valikoimaa, ja sitä kuuluu kehittää. Mutta tuulivoima on vielä kaukana perusvoiman 10 prosentin tasosta.
Onneksi nykyajan tuulimyllyt on kehitetty jo niin korkealle, että ne eivät juuri haittaa metsätaloutta. Lavat pyörivät metsän yläpuolella. Kokonaiskuva pysyy silti selvänä. Uusiutuva perusvoima tulee edelleen lapojen alta, kasvuisista metsistämme.
Energiametsätoimikunnan käynnistämä puuvoiman kehittäminen teki siitä kansantaloudelle vahvimman uusiutuvan energian.
VELI POHJONEN
Sydän-Satakunta. Mielipde. 26.9.2019
No comments:
Post a Comment