Hiipuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Itävienti kasvoi ja pääosin kukoisti. Se kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Tuorein, Krimin kriisi lamaannutti Venäjän vientimme ja maataloutemme tavalla mihin emme osanneet etukäteen varautua. Emme pysty kriisin päättymistä ennakoimaan.

Hiipuva maataloutemme tarvitsee vaihtoehtoja. 2020-luvun vaihtoehdot ovat energiassa, ympäristössä ja ilmastossa.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Nyt viljeltyä biomassaa tarvitaan biopolttonesteeksi.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 turvemaan pellolla Perä-Pohjolan koeasemalla. Mukana olivat lyhytkiertoviljelyn puulajit: pajut, hybridihaapa ja harmaaleppä. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Seuraavaksi energiaviljelyssä käytiin läpi kaikki biomassakasvit, mistä autojen alkoholia voi tislata. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi.

Lyhytkiertopuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA:n viljelijät, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. EU on etanolin tuottajista kolmantena.

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta.

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa Scanchips etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on Kemiin suunniteltu Kaidin biopolttonesteen laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja. Lopputuotteesta bioetanolin osuus olisi 25 ja biodieselin 75 prosenttia.

Lyhyen kierron lehtipuiden viljely toisi raaka-ainetta selluteollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys Sievin ja Kemin biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnonmetsiemme puun riittävyydestä syvenee.

Energiaviljely olisi meilläkin elvytettävä. Myös hiipuva maataloutemme sitä odottaa.

VELI POHJONEN

Siikajokilaakso. Mielipide. 13.6.2019.