Puu on uusiutuvista energioista vahvin

Tuulivoimaloiden lavat pyörivät entistä näkyvämmin rannikoillamme. Samalla kasvaa huoli siitä, selviytyykö uusiutuva energia yksin.

Huoli in vinoutunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Uusiutuvista metsistä saamamme puuvoima tuottaa jo nyt.

Kanta-Hämeen metsistä ei jää hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti, maakuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on huolissaan syntyykö metsistämme hiilijalanjälki?

Esimerkkinä voi käyttää Kanta-Hämeen maakuntaa. Luonnonvarakeskus on mitannut sen puuvaraston viimeksi vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 55 ja loppuvuonna 59 miljoonaa kuutiota.

Energiaviljely etenee maailmalla

Kun tänään tankkaat bensiiniautoasi, teet ilmaston muutoksen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa joko viisi tai kymmenen prosenttia.

Pariisin 2015 ilmastosopimuksen jälkeen on ollut selvää, että etanolin prosentti polttonesteessämme nousee. Fossiilisen öljyn osuus vastaavasti laskee.

Ilmastometsien koulutus kehitysapuun

Vuonna 1989 maailmalta kotiutunut suurlähettiläs, Ulkoministeriön kehitysavun päällikkönäkin toiminut Pekka Malinen julkaisi testamenttinsa "Kehitysapu täysremonttiin". Malinen ohjeisti seuraajiaan, että kehitysavun tilkkutäkistä, kaikkien alojen kirjavasta hankekokoelmasta tulisi hankkiutua eroon.

Tilkkutäkin asemesta voimme keskittyä avunannossa siihen mitä maailma meiltä odottaa. Se odottaa metsäosaamisemme jakoa ja vientiä.

Puuvoima vahvistuu

Nyt kun maahamme nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiamme kokonaiskuvaa. Mistä perusvoimamme on entisaikaan tullut, mistä se nyt tulee, ja mistä se mahtaa jatkossa tulla?

Metsistä saimme sata vuotta sitten pääosan energiaamme. Sitten mukaan tuli ulkomailta laivattu öljy. Se alkoi vahvistua, ja lopulta öljyvoima ohitti puuvoiman. Paaluvuosi oli 1964. Ohitusvaiheen prosentti oli molemmille 39.

Päästötaloudesta kiertotalouteen, myös hiilellä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kesäkuun 2017 päätös vetää maansa pois Pariisin sopimuksesta ravisteli ilmastoajattelua, etenkin koko maapalloa koskettavaa päästötaloutta. Yhdysvalloissa kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä. Myös suurin päästäjä Kiina pohtinee kulissien takana ilmastolupauksiaan uudelleen.

Jo neljännesvuosisadan ajan maailmalla käyty ilmastokamppailu on osoittanut, että pelkkä päästöjen hillintä ei riittäisi muutenkaan. Ilmakehään päätyvää hiilidioksidin päästövirtaa on yritetty rajoittaa Kioton sopimuksen paaluvuodesta 1990 alkaen. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 353 miljoonasosaa (ppm) vuonna 1990. Kesäkuussa 2017 pitoisuus oli 407 ppm, viisitoista prosenttia korkeammalla kuin paaluvuonna.

Metsätilat voisivat laskuttaa EU:n kruununvouteja hiilen nieluvarastonsa suurenemisesta.

Euroopan unioni on yrittänyt vuoden päivät opettaa uutta ilmasto-oppia suomalaiselle metsäväelle. Oppi on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Metsiä tulisi hoitaa jatkossa niin, että tulevien vuosien puustomme nielee varmasti ilmakehän hiiltä.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Ilmastohiili kiertämään

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili saattaa palata perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Ilmaston lämpeneminen jatkuu.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme.

Ilmastohiilen kierrätyksestä vaihtoehto

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetää maansa pois vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksesta ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili palaa USA:n perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Ilmaston lämpeneminen jatkuu.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme.

Hiilidioksidin voi siepata voimalan savuista ja pumpata valtameren pohjaan tai syvälle maaperään. Menetelmää on kokeiltu merellä Norjassa ja maalla Saksassa. Suomessa hiilidioksidin sieppausta kaavaili Meri-Porin kivihiilivoimala. Kustannus olisi katettu säästyvillä päästömaksuilla. Päästökauppa kuitenkin romahti 2008, ja hiilidioksidin sieppaamisesta luovuttiin.

Keski-Pohjanmaan metsistä ei jää hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti, maakuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on huolissaan syntyykö metsistämme hiilijalanjälki?

Esimerkkinä voi käyttää Keski-Pohjanmaan maakuntaa.

Luonnonvarakeskus on mitannut sen puuvaraston viimeksi vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 35 ja loppuvuonna 37 miljoonaa kuutiota.

Biokaasua komissaarit!

Euroopan unionin komissio haluaa nostaa bioenergian tuotannon vuoden 1995 tasoon verrattuna kolminkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Komissio julkaisi vuonna 1997 uusiutuvan energian valkoisen kirjan, jossa bioenergialla on leijonan osa.

Lisäys jakaantuu kolmeen osaan. Biokaasu lisääntyy 175 terawattitunnilla. Metsätalouden hakkuutähde ja peltoviljelyn oljet lisääntyvät 350 terawattitunnilla. Peltojen energiaviljelystä tulee lisäbiomassaa 525 terawattituntia. Metsähakkeen tuotanto on Suomessa jo hyvässä vauhdissa. Myös peltohakkeen tuotanto voi alkaa Ruotsin mallin mukaan, kun Suomen viljelijöille annetaan merkki.

Yhteismetsiä ja ilmastometsiä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna (2017) maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palasi maan perusvoimaksi huolimatta aiheuttamistaan hiilidioksidin päästöistä. USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi samalla tavoin Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Päästötalous huojahtelee koko maapallolla. Pariisin kokouksen jälkeen hiilidioksidin päästöjen oli määrä kääntyä laskuun. Vuoden 2017 ennakkolaskenta kertoo, että päästöt kääntyivätkin nousuun. Huojuvaa ilmastoajattelua on muutettava. Päästötalous tarvitsee rinnalleen metsiä.

Professori Pertti Hari aloitti vuonna 1990 Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla ilmakehän ja puiden välisen hiilen kierron Smear-tutkimuksen. Tutkimus laajeni 1995 Hyytiälän metsäasemalle. Tavallisiin, nuoriin männikköihin pohjaavat tietokoneen mallinnukset osoittivat pian, että kasvuisat metsät pystyvät tasapainottamaan hiilidioksidin päästöjä.

Yli neljännesvuosisadan kestänyt ilmastometsien tutkimus on osoittanut, että metsien merkitys ilmastokamppailussa on vähintään samaa luokkaa kuin hiilidioksidin päästöjen rajoittaminen.

Kasvihuoneilmiö on kuitenkin edennyt pitkälle. Metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko pohjoinen pallonpuoliskomme eivät enää riitä nielemään kaikkea ilmakehän liikahiiltä. Tarvitsemme ilmastometsitykseen koko maapallon mittakaavassa näkyviä, asumattomia, puista tyhjä ja riittävän kookkaita metsitysalueita. Sellainen löytyy: Sahara, tuo suuri hiekkaerämaa.

Saharan suurin haaste on viljelypuiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikolle, vettä voi samoin pumpata merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8 000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui. Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen ajatushautojina olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.

Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot.

Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi. Yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on tietotaitoa 1880-luvulta asti. Monipuolisimmat ja pinta-alaltaan laajimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä.

Ilmastokamppailu on vietävä uusiin puihin. Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.

Ilmaston lämpeneminen on jo kestänyt parin sukupolven verran. Saman jakson myös ilmaston jäähdyttäminen tulee viemään. Ja sen jälkeen kiertotalous voi pelata metsillä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.

Tähän peliin suomalaisella metsäosaamisella ja yhteismetsien kokemuksella on annettavaa.

Veli Pohjonen

Kalajokiseutu. Mielipide. 11.1.2018 

Metsätila ilmaston saamamieheksi

Euroopan unionin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Hakkuita tulisi suitsia jatkossa niin, että tulevien vuosien metsämme nielevät varmasti ilmakehän hiilidioksidia.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Hiilidioksidin hautaaminen etenee

Vuonna 2007 Euroopan unioni alkoi valmistella suunnitelmaa, jonka mukaan jäsenmaissa toimivat yritykset voivat saada etuja, jos ne osallistuvat hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja varastointiin.
Suunnitelmaa odotetaan osana EU:n uutta päästökauppadirektiiviä, joka on määrä antaa tammikuun lopussa 2008.

Hiilidioksidin varastointi ja siitä saatava ympäristö- ja rahallinen hyöty tulisivat osaksi päästökauppaa. Jos esimerkiksi hiilivoimala onnistuu vangitsemaan päästöjä pysyvästi maan- tai merenalaisiin varastoihin, voimala saa haltuunsa ylimääräisiä päästöoikeuksia. Niillä se voi käydä kauppaa tai tuottaa lisää sähköä aina uuden päästökiintiönsä verran. Samalla ilmakehälle haitallinen kasvihuonevaikutus hellittää.

Puupelletin merkitys kasvaa

Puupelletit yleistyivät lämpömarkkinoillamme 1990-luvulla. Kuivat pellettipapanat alkoivat korvata polttoöljyä.

Kotimaan käyttäjät ovat sekä keskisuuria (kerrostaloja, teollisuusrakennuksia) että pieniä. Pelletillä lämpiää 25,000 pientaloa.

Markkinoilta on kuitenkin puuttunut suuri käyttäjä. Vuonna 2012 tapahtui ratkaiseva muutos. Helsinki aloitti pellettien kolmivuotisen koepolton Hanasaaren kivihiilivoimalassaan.

Hiilidioksidin päästötaloudesta kiertotalouteen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kesäkuun 2017 päätös vetää maansa pois Pariisin sopimuksesta ravistelee ilmastoajattelua, etenkin koko maapalloa koskettavan päästötalouden perusteita. Kivihiili palaa takaisin Yhdysvaltain perusvoimaksi, huolimatta kivihiilen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä.

Jo neljännesvuosisadan ajan maailmalla käyty ilmastokamppailu on osoittanut, että pelkkä päästöjen hillintä ei olisi muutenkaan riittänyt. Ilmakehään päätyvää hiilidioksidin päästövirtaa on yritetty rajoittaa niin sanotusta Kioton kansainvälisestä paaluvuodesta 1990 alkaen.

Puuetanolin tuotanto oli vähällä käynnistyä

Etanoli on ainut uusiutuva polttoneste, mikä on päässyt huoltoasemille. Jokainen bensiiniä ostava suomalainen autoilija tuntee sen, miettiessään tankkaako autonsa puhtaalla bensiinillä vai E10 etanoliseoksella. Yli puolet meistä hyväksyy jo etanolibensiinin.

Sen sijaan biodieselistä on etupäässä puhuttu. Neste kyllä tekee sitä Porvoossa Malesian öljypalmusta, mutta huoltoasemalta palmudieseliä ei Suomessa saa.

High-grade fuel from energy willow farming

Abstract. Energy willow farming was developed in Finland and in Sweden in the mid-seventies. Notable energy yields have been collected by selecting, breeding and raising fast-growing coppicing willow crops. At high altitudes with a severe wintertime, a one-year rotation is used; in central and southern parts of Nordic countries, a rotation period of 2-5 years seems to be the most productive. An energy system is described in which methanol is converted from wood produced on willow plantations. With moderate energy inputs and willow yield levels, the system works as an energy amplifier in terms of high-grade fuel. Net energy yields of 3000 - 4000 kg/ha/year methanol could be achieved with present-day technology. The sensitivity analysis of the system shows the importance of high-yielding willow clones in concentrating future R & D efforts.