Pajutuskenttä pysäyttää päästöt

Pellonraivaus etenee maassamme vääjäämättä, sitä mukaa kun karjatilat suurenevat. Lisää peltoa tarvitaan karjanlannan levittämiseen. Lisäpelto raivataan yleisimmin suolle.

Vesimittaukset osoittavat, että turvemaan uudispelloilta voi valua kiusallisia päästöjä. Lantapelloksi kutsuttu uudismaa muistuttaa pintavalutuskenttää turvetaloudessa.

Pintavalutuskentät ovat 2000-luvun yritys hillitä päästöjä. Päästövesi lorotetaan paljaalle suolle. Osa vedestä haihtuu. Loput painuu maakerroksen läpi pohjaveteen, jättäen haitta-aineet maahan. Kentältä pois valuvan veden toivotaan puhdistuneen niin, että sen voi laskea suon alapuolisiin puroihin, jokiin ja järviin.

Pintavalutus on passiivista. Se on tehotonta, koska haihtuminen tapahtuu vain elottomilta pinnoilta.

Haihduntaa kannattaisi aktivoida viljelypuin. Aineiden kiertoa voisi tehostaa niin, että puut sieppaavat päästöt. Kentän ulkopuolelle vesi poistuisi pääosin puiden haihduttamana, tai ojissa ja puroissa puhtaampana kuin alapuolisten järvien vesi.

Ruotsissa päästöjen ongelmaan on kehitetty menetelmä: pajutuskentät. Esimerkiksi Enköpingin kaupunki onnistui jo 1990-luvulla kytkemään pajutuskentillä toisiinsa jäteveden puhdistamon, jätelietteen rivimultauksen ja hakelämpökeskuksen. 2000-luvulla pajutuskenttien vaatima koneellinen riviviljely ja talvinen puimurihaketus hallitaan parhaiten Tanskassa.

Pajutuskentiltä haetaan kovaa haihdutusta. Vesi valutetaan sellaisille lajeille, jotka ovat vedelle tuhlaavia, ne haihduttavat vuodessa mahdollisimman monta kuutiota hehtaarilta. Pajuille on tyypillistä kyltymätön vesominen. Se takaa keskeytymättömän kesähaihdutuksen, vaikka pajukko korjataan hakkeeksi viiden vuoden välein.

Haihduttaessaan pajut sieppaavat ravinnepäästöt juuriinsa. Ne siirtyvät ensin hakkeeseen, ja sitten voimalassa tuhkaan tai savukaasuihin. Tuhka sekotetaan lietteeseen ja kierrätetään takaisin pajukon lannoitteeksi. Savukaasuista erotellaan pesurilla rikki.

Sekä lantapeltoja tuottava karjatalous että soiden turvetuotanto ovat tänään ongelmissa, mikä vaatii uutta ajattelua. Vesistöjä on joka tapauksessa suojeltava paremmin. Valumat kannattaa ottaa hyötykäyttöön.

Pajutuskentät, veden elävä haihduttaminen ja ravinteiden suljetut kierrot tietysti maksavat. Onneksi maksu pienenee, kun pajutuskentiltä voi myydä massoittain uusiutuvaa energiaa, hakkeena.

Veli Pohjonen

Epari. Mielipide. 9.10.2013