Vehnän poliittinen painoarvo kasvaa väestönkasvun myötä

Vehnä on peltopinta-alaltaan ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on myös poliittisesti painavin viljamme.

Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa. Väkirikkaissa arabimaissa väestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväiseen vehnäleipään. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Ruokaturvan putoaminen ja lopulta nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.

Edellisen kerran vehnän valttikortti oli maailmanpolitiikan keskiössä 1980-luvulla. Silloinen itänaapurimme Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Neuvostoliiton pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson, mutta sitkeästi yritetty kommunistinen maatalous ei ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 Neuvostoliitto osti kaikkiaan 28 miljoonaa tuontitonnia ulkomaista vehnää. Se vastasi 100 kiloa eli kahta säkillistä asukasta kohti. Takavuosina vehnän valttikortti oli Yhdysvalloilla. Se pystyi maailmankaupassa helposti täyttämään vuoden 1984 vajeen 39 miljoonalla vientitonnillaan.

Vehnän jatkuva osto lännestä sapetti itänaapuriamme, mutta se ei saanut vehnäänsä tasapainoon. Alituotannon vehnä ja ylipäänsä maatalous ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Kolhoosipellot olivat muuttuneet yhtiöpelloiksi. Maauudistuksen myötä pellot olivat alkaneet tuottaa. Venäjä nousi maailmankaupassa vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

Satokaudella 2016/2017 Venäjä yllättäen pääsi vehnän viennillään maailmankaupan kärkikolmikkoon. Venäjän nettovienti oli 28 miljoonaa tonnia, USA:n 26 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia.

Seuraavan kasvukauden lukemat yllättivät vielä enemmän. Venäjä vei vehnää jo 41 miljoonaa tonnia, mutta USA vain 20 ja EU 17 miljoonaa tonnia.

Pääsuunta on jatkunut. Yhdysvaltain maatalousministeriön tuorein, heinäkuussa päivitetty kauden 2019/2020 laskelma ennustaa, että Venäjä tulisi seuraavalla kaudella viemään 37 miljoonaa tonnia, USA ja EU molemmat 21 miljoonaa tonnia.

Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu nettotuonti on ollut viime satokausilla tasolla 43-45 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä Venäjä yksin pystyy viennillään jo kattamaan suurimman osan.

Vehnän painoarvo ruoan tuotannossa vahvistuu edelleen ihmiskunnan väkiluvun myötä. Vehnän poliittinen merkitys vahvistuu niin kauan kuin Venäjä yhtäältä etenee maailman ykkösviejänä ja toisaalta Lähi-itä sekä Pohjois-Afrikka vehnän ykköstuojina.

Vehnän valttikortti on siirtynyt Venäjälle. Tämä vaikuttaa niin Euroopan unionin kuin koko maapallon tulevaan maatalouteen. Se vaikuttaa myös maailman mahtimaiden keskinäisiin suhteisiin.

VELI POHJONEN

Savon Sanomat. Mielipide. 18.7.2019