Ilmastoystävälliseen metsätalouteen

Metsätaloudessa suuret muutokset tapahtuvat yhden sukupolven tai puolen vuosisadan ajanjaksolla. Tänään muutoksista puhuttavin on siirtymä paperiteollisuutemme ja selluteollisuutemme välillä. Olemme siirtymässä sanoma- ja aikakauslehtipaperin kaudesta lujan sellun kauteen.

Metsäteollisuus siirsi painopistettään edellisen kerran 1960-luvulla. Muutoksen taustalla oli huoli raakapuun riittävyydestä. Kun pyöreää puuta kului 5,5 kuutiota tonniin kemiallista massaa, mekaanisen massan tonniin kului vain 2,6 kuutiota. Tehdään vähästä puusta enemmän paperia hiertämällä, opetettiin.

Teollisuus siirtyi alun perin hienopaperin valmistuksen kehitetyn sellun keitosta kuitupuun mekaaniseen kuumahiertämiseen, ja siitä edelleen aikakauslehtien tyyppiseen paperiin. Muutosta ryyditti markkinoiden ennuste ennen tietokoneaikaa. Painettujen sanomalehtien, aikakauslehtien ja ylipäänsä paperin kysynnälle ei tuntunut olevan maailmalla kattoa.

Kuumahiertäminen säästää puuta mutta se syö energiaa, sähkönä. Niinpä metsäteollisuus huolestui sähköstä. Sen riittävyys hierrepaperin tehtaille oli perimmäisiä syitä, kun maahamme ajettiin 1990-luvun alussa viidettä ydinvoimalaa (Olkiluoto kolmosta).

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 eduskunnassa kaatuneelle lisäydinvoimalle vaihtoehto, energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä kotimaista energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelman ytimessä olivat puunjalostus ja puuvoima, mitkä perustuivat energiaomavaraisen sellun tuotantoon. Puuvoima on uusiutuvaa energiaa. Se on alun perin lähtöisin auringosta ja sittemmin kasvatusmetsistä.

Ohjelman numeerinen tavoite oli nostaa selluloosan tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Vuonna 2018 olimme tasolla 8,2 miljoonaa tonnia.

Selluteollisuuden malliksi tuli Stora Enson tehdas Enon Uimaharjussa. Tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen opetti 1990-luvun alussa Joensuun metsäylioppilaille, että uudella tekniikalla metsäteollisuus voi päästä sähkön tuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen.

Ennätyksellinen tehokas on Metsä Groupin vuonna 2017 valmistunut Äänekosken uuden sukupolven sellutehdas. Se ylittää näyttävästi Enon Uimaharjuun perustuvat laskelmat. Äänekoski tuottaa sähköä 240 prosentin omavaraisuudella. Samaa myyntisähkön tasoa tavoittelevat 2020-luvun seuraavat sellutehtaamme.

Kotimaiselle energialle ystävällistä tulosta siivitti metsäteollisuuden iso muutos. Tietokoneaika ja digimedia pudottivat painopaperin kysynnän kaikkialla maailmassa. Meillä se näkyy jo kohta 20 vuotta jatkuneena paperin viennin laskuna ja paperitehtaiden asteittaisena sulkemisena.

Energiatavoitteisen puunjalostusohjelman jatkamiselle on 2020-luvulla edelleen tarve, ilmastotarve. Maailmalla kysytyn lujan sellun ja pakkauskartongin lisäksi saamme ilmastoystävällistä aurinkosähköä, puun avulla. Sitä tulevat tuottamaan muiden muassa seuraava sellutehtaiden kirjo: uudet tehtaat Kemissä, Kemijärvellä, Paltamossa ja Kuopiossa.

VELI POHJONEN

Selänne-lehti. 18.10.2019.