Metsän kasvulukujen perusteella voimme nostaa hakkuut 80 miljoonaan kuutioon

Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Puun tarve on joka tapauksessa niin suuri, että viljelyn tulee käynnistyä välittömästi.

Metsäntutkimuksen tuorein kasvulukema on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämän mukaan voimme nostaa hakkuut 80 miljoonaan kuutioon. Kun lisäämme tähän puuston vuotuisen luontaisen lahoaman, noin 15 miljoonaa kuutiota, koko poistuma nousee tasolle 95. Pelivaraa on vielä yli 10 miljoonaa kuutiota.

Hakkuiden ja metsänkasvun suhteesta kiisteltiin jo 1970-luvulla. Hienopaperin tehtaat tarvitsivat lisää tasalaatuisen kuidun raaka-ainetta. Metsäntutkimuslaitos ja metsäteollisuus käynnistivät yhdessä viljelyhankkeen nimeltään Suomen nopeakasvuisimmat metsät.

Ykköspuuksi nousi jalostettu ja täsmäviljelty lyhyen kuidun rauduskoivu. Näyttävimmät viljelmät perusti Enso-Gutzeit yhtiö Imatran tehtaansa ympäristöön. 1900-luvun lopussa alueella matkaava saattoi ihailla tuuheina kasvavia Karjalan koivikoita.

2000-luvun puolella tarve lyhytkuituiselle rauduskoivulle hiipui, kun tietokoneiden yleistyminen sekoitti paperin markkinat. Metsäteollisuutemme painopiste siirtyi pitkäkuituiseen, havupuista peräisin olevaan selluun ja kansainvälisen verkkokaupan vaatimaan lujaan pakkauskartonkiin.

Lisää pitkäkuituista havupuuta tarvitaan kaikkiin uusiin biotuotetehtaisiin, ainakin Kemiin, Kemijärvelle, Kuopioon ja Kainuuseen (Paltamoon). Männyn ja kuusen kasvut eivät niille kaikille enää riittäne. Luontaiset havupuumme tarvitsevat rinnalleen ulkomailta valittuja ja edelleen jalostettuja kovemman kasvun havupuita.

Metsänviljelytieteellä on tähän jo valintaa. Eri puolilla maatamme, napapiiriä myöten on koekasvatettu 50 –70 vuoden ajan pohjoiselta pallonpuoliskolta kerättyjä havupuita. Lupaavimmat, kotimaista mäntyämme ja kuustamme nopeammin kasvavat havupuut ovat kanadalainen kontortamänty ja siperianlehtikuusi.

Ottamalla pitkään kehitetyt metsänviljelyn tutkimustuloksemme käyttöön voimme jatkaa kohenevan metsänkasvun tiellä. Se varmistaa puun riittävyyden kaikille tehtaillemme. Puun tarve on joka tapauksessa niin suuri, että viljelyn tulee käynnistyä välittömästi. Tuuhettumista odottavat koko maan metsikkömme.

Veli Pohjonen

Etelä-Saimaa. Lukijalta. 25.5.2019