Puuta voi lisätä myös uusien lajien viljelyllä

Kuluvan vuoden (2019) metsäkiistelyissä on noussut esiin metsiemme tuleva mahdollinen kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luku saattaa tuntua hurjalta. Kiistelyä kun käydään etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (78 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut yli tason 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuut 60 miljoonaan kuutioon vuodessa?

Hakkuiden ylärajan määrittämiseksi olemme saaneet ohjeen vuonna 1713. Kestävän metsätalouden oppi-isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi muodostuneessa ohjekirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

1900-luvun alkupuolella ja vielä sotien jälkeen emme pystyneet noudattamaan von Carlowitzin oppia. Puuta hakattiin enemmän kuin metsät kasvoivat. Tasapainotilaan pääsimme vasta vuonna 1960.

Sen jälkeen metsämme ovat kasvaneet poistumaa enemmän, ja vieläpä hivenen kiihtyvällä vauhdilla. Maataloudessa tilannetta sanottaisiin ylituotannoksi.

Luonnonvarakeskuksen antama viimeisin kasvulukema on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Von Carlowitzin oppiin nojaten voimme nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kun laskemme hakkuiden päälle puuston vuotuisen luontaisen lahoaman, noin 15 miljoonaa kuutiota, koko poistuma nousisi tasolle 95 miljoonaa kuutiota vuodessa.

1900-luvun jälkipuoliskolla kehitetyllä metsänviljelyllä olemme päässeet jo pitkälle. Voimme sitä edelleen kehittää. Lisää pitkäkuituista havupuuta tarvitsevat uudet biotuotetehtaamme, kuten Kemin Metsä Group, Kuopion Finnpulp, Kainuun (Paltamon) Kaicell Fibers ja Kemijärven Boreal Bioref.

Kotimaisen männyn ja kuusen kasvut eivät kaikille tehtaille enää riittäne. Luontaiset havupuumme tarvitsevat rinnalleen muita, ulkomailta valittuja ja edelleen jalostettuja kovemman kasvun havupuita.

Metsänviljelytieteellä on tähän jo ratkaisu. Eri puolilla maatamme, napapiiriä myöten on koekasvatettu 50 – 70 vuoden ajan pohjoiselta pallonpuoliskolta kerättyjä havupuita.

Lupaavimmat, kotimaista mäntyä ja kuusta nopeammin kasvavat havupuut ovat kanadalainen kontortamänty ja siperianlehtikuusi. Niiden viljelylle on nyt uusien biotuotetehtaiden tarve. Tykkylumesta kärsivä kontortamänty sopii parhaiten Pohjanmaalle. Talvella lehdetön (neulakseton) lehtikuusi kestää havupuista parhaiten tykkyä, ja se sopii itäiselle vyöhykkeellemme.

Metsänkasvun lisääminen tarvitsee myös uusia lyhyen kierron lehtipuiden viljelymetsiä. Metsäntutkimuslaitos teki niiden perustutkimuksen bioenergian kannalta 1970-luvun öljykriisien jälkeen.

Kun otamme käyttöön monipuoliset, pitkään kehitetyt metsänviljelyn tutkimustulokset, voimme jatkaa kohenevan metsänkasvun tiellä. Laskennallisesti voimme päästä 150 miljoonan kuution tasolle 2030-luvun puolivälissä.

Talousmetsämme odottavat uuden ajan viljelyä. Mutta uusien biotuotetehtaiden puun tarve on jo niin suuri, että viljelyn tulisi käynnistyä välittömästi.

Veli Pohjonen

Sotkamo-lehti. Mielipide. 4.10.2019.