Energiapuun asema vahvistuu

Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu.

Energiapuun kauppaa ohjaa talouslaskennan varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Voimalalle puusta saatavan energian on oltava hivenen kivihiiltä halvempaa.

Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla ja lisäosa hiilidioksidin päästömaksusta.

Alimmillaan energiapuun varjohinta kävi 17 eurossa kiintokuutiolta, helmikuussa 2016. Kivihiilen osuus oli 13 euroa ja päästömaksun 4 euroa. Samaan aikaan pienpuu oli käytännössä hintavampaa. Esimerkiksi mäntykuidun tienvarsihinta (hankintahinta) oli 27,6 euroa kiintokuutiolta koko Suomessa keskimäärin.

Kympin verran liian kallista pienpuuta ei voimalan kannattanut energiaksi ostaa. Kivihiilivoimalat jatkoivat vahvana.

Tilanne muuttui kolmessa vuodessa. Hiilidioksidin päästömaksun hinta on noussut jyrkästi.

Heinäkuussa 2019 energiapuun varjohinta on 38 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus on 18 ja päästömaksun 20 euroa. Mäntykuidun tienvarsihinta on vastaavasti 31 euroa kiintokuutiolta. Uudessa asetelmassa ilmastoystävällisen voimalan kannattaisi ostaa halvempaa tienvarren pinopuuta kuin päästömaksulla korotettua kivihiiltä.

Energiapuun varjohinnan nousu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Näkyvimmin aiheesta puhui maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.

Hiilidioksidin päästömaksu on kirinyt Macronin polulla. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut 7,1 eurosta 28,8 euroon eli nelinkertaiseksi. Se on nyt korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.

Päästömaksun nousulla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskonut Helsingin seutu suunnittelee vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen joko puusta puristetulla pelletillä tai metsähakkeella.

Kuorma-autoilla kuljetettavaa haketta pääkaupunkiseudun uudet biovoimalat tarvitsevat lähimaakunnista paljon. Metsämaakuntien pelletti kulkee Helsingin seudun voimaloihin junalla. Pohjanlahtea ja Suomenlahtea pitkin pelletti kulkee voimaloihin rahtilaivalla, kivihiilen tavoin.

Metsänkasvattajat tykästyvät kehitykseen. Kun kivihiili hiipuu, energiapuu palaa takaisin ilmastokamppailuun. Edessä on hakkeeksi ja pelletiksi menevän biomassan paranevat markkinat.

VELI POHJONEN

Keski-Uusimaa. Mielipide. 19.7.2019.