Lamaantunut maataloutemme odottaa pikaisesti vaihtoehtoja

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme rapistuvia tai jo autioituneita, aikaisempia karjatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat jo pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten, kun taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Karjataloutemme itävienti kasvoi ja pääosin kukoisti. Se kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: kommunistien otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan alettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Tuorein, Krimin kriisi pysäytti Venäjän vientimme ja lamaannutti maataloutemme tavalla mihin emme osanneet etukäteen varautua. Emme pysty kriisin päättymistä ennakoimaankaan. 

Lamaantunut maataloutemme tarvitsee vaihtoehtoja. 2020-luvun vaihtoehdot liittyvät ympäristöön ja ilmastokysymyksiin.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Tänään viljeltyä biomassaa tarvitaan energiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Liikenteen etanoli on 1970-luvulla maatiloille kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 turvemaan pellolla Perä-Pohjolan koeasemalla. Mukana olivat lyhytkiertoviljelyn puulajit: pajut, hybridihaapa ja harmaaleppä. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Pian energiaviljelyssä käytiin Suomessakin läpi kaikki biomassakasvit, joista voi tislata autojen alkoholia. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi.

Lyhytkiertopuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA:n farmarit, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. EU on etanolin tuottajista kolmantena.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta.

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnittelu- ja lupaketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssä energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Energiaviljely olisi meilläkin elvytettävä. Lamaantunut maataloutemme sitä odottaa. Lyhyen kierron metsäpuiden viljely toisi myös lisää raaka-ainetta eri puolille maatamme suunnitelluille biotuotetehtaille.

VELI POHJONEN

Satakunnan Kansa. Mielipide. 19.6.2019