Biopolttonesteen läpimurtoa odotetaan

Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen EU päätti, että etanolin prosentti nousee tasolle 12 vuoteen 2030 mennessä.

Bioetanoli on 1970-luvulla keksityn energiaviljelyn näkyvin tuote. Kun tutkimus- ja kehitystyötä oli tehty 30 vuotta, maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Harppaus tapahtui 2005, etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn alussa tiedemaailmassa käytiin läpi kaikki biomassakasvit, joista polttoalkoholia voisi tislata. Meillä harkinnassa olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta kasvista. Vahvin tuottaja on Yhdysvallat, maissillaan. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. Vuonna 2017 USA tuotti kaikesta maapallon bioetanolista 56 prosenttia ja Brasilia puolestaan 28 prosenttia.

Euroopan unioni on etanolin maailmanlistalla kolmantena, mutta vain viidellä prosentilla. EU on pitkään epäillyt edistääkö energiaviljelyä. Ruoan hinnan ennustetaan nousevan, kun osan pelloista viljelee energiakasveille.

Ennuste osuu harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Tonni vehnää maksoi 303 dollaria vuonna 1960 ja 200 dollaria vuonna 2018. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 232:sta 161 dollariin tonnilta.

Amerikkalaisen ajattelun mukaan bioetanoli ei syrji ruoan tuotantoa vaan tukee sitä. Esimerkki on amerikkalainen tislaamo. Se ostaa viljelijältä 1000 kiloa maissia. Maissi tislataan alkoholiksi. Tislaamo myy markkinoille kaksi tuotetta: 378 litraa etanolia ja 309 kuivakiloa rehua. Etanoli menee autoilijoille, rehu (mäski) menee sikatiloille. Sianlihan kysynnän kasvu USA:ssa takaa rehulle menekin ja samalla puskuroi etanolin myynnin.

Meillä energiaviljelyn ja etanolin kehitys mataavat alkuvaiheessaan. Suunnittelussa pisimmällä on oululaisen Chempolis-yhtiön ideoima Sievin etanolilaitos. Scanchips –nimellä kehitettävä laitos käyttää haketta, jonka raaka-aine saadaan lehtipuusta, ruokohelvestä ja oljesta. Sievin laitos on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Askelta pidemmälle Chempolis on edennyt Intiassa, missä etanolin raaka-aineena käytetään viljeltyä ja luonnostakin kerättävää energiabambua. Sievin laitos voi käyttää Intian oppeja tulevassa tehtaassaan. Sievin lähialueen viljelijöille on puolestaan jo kehitetty suomalainen energiabambu: suopohjille istutettava energiapaju.

Sievin laitosta kertaluokkaa kookkaampi on UPM:n kaavailema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssa energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Etiopiansinappi on merkittävimpiä energiaviljelyn viime vuosien löytöjä. Siitä valmistetulla, sataprosenttisella polttoalkoholilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012. Lentokoneiden fossiilipolttoaineen korvaaminenhan on ilmastokamppailun kasvava ongelma. Maapallon hiilidioksidin päästöistä jo kymmenen prosenttia tulee lentokoneista.

Energiaviljelyn ja biopolttonesteen läpimurtoa Suomessa odotetaan, nyt ilmastosyistä. Uusiutuvan polttonesteen tarpeen takaavat niin jokapäiväinen autoilumme, EU:n uudet biosäännökset kuin alati lisääntyvä lentomatkailumme.

VELI POHJONEN

Kalajokilaakso. Mielipide. 10.5.2019.