Hiipunut maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme hiipui. Sen huomaa Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näet joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Itävienti kasvoi ja pääosin kukoisti. Se kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Tuorein, Krimin kriisi lamaannutti Venäjän vientimme ja maataloutemme tavalla mihin emme osanneet etukäteen varautua. Emme pysty kriisin päättymistä ennakoimaan.

Hiipunut maataloutemme tarvitsee vaihtoehtoja. 2020-luvun vaihtoehdot ovat ympäristössä ja ilmastokysymyksissä.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Nyt viljeltyä biomassaa tarvitaan energiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Liikenteen etanoli on 1970-luvulla maatiloille kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 turvemaan pellolla Perä-Pohjolan koeasemalla. Mukana olivat lyhytkiertoviljelyn puulajit: pajut, hybridihaapa ja harmaaleppä. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Seuraavaksi energiaviljelyssä käytiin läpi kaikki biomassakasvit, mistä autojen alkoholia voi tislata. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi.

Lyhytkiertopuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA:n viljelijät, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. EU on etanolin tuottajista kolmantena.

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta.

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista biomassaa sekä Uruguayssa energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Energiaviljely olisi meilläkin elvytettävä. Hiipunut maataloutemme sitä odottaa. Lyhyen kierron metsäpuiden viljely toisi myös lisää raaka-ainetta eri puolille maatamme suunnitelluille biotuotetehtaille.

VELI POHJONEN

Selänne-lehti. Mielipide. 19.7.2019