Hiilimetsänhoitoa metsälöille

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsälössäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti laskettuna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mittaukset kertovat Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiilen nieluvirta kertoo paljonko kyseisen alueen keskihehtaarille tulee vuosittain alkuainehiiltä. Metsien kasvusta on vähennetty luontainen poistuma ja hakkuut. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.

Hiilimetsänhoito kytkeytyy hiilipörssiin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä ilmastotuloa metsälöönsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Millä tasolla metsälön saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Pohjois-Savon maakunta. Täällä yksityinen metsälö on kooltaan 34,2 hehtaaria.

Pohjois-Savon keskimääräiset hiilen nielutiedot voi laskea Luken tilastoista. Luke on viimeksi mitannut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Pohjois-Savossa oli runkopuuta 184 ja toisella kaudella 188 miljoonaa kuutiota.

Luken keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Pohjois-Savon metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 3650 kuutiota ja toisella kaudella 3730 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 1290 tonnia ja 1320 tonnia.

Pohjois-Savon hiililuku vuoden 2018 lopussa oli 39,2 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Se on selvästi yli Suomen keskimääräisen hiililuvun (29,6).

Pohjois-Savon metsälöt ovat hiilimetsänhoidon tiellä. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälöt nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta keskimetsälön hehtaaria kohti on 205 kiloa alkuainehiiltä vuodessa. Koko metsälölle alkuainehiiltä tulee vuodessa 7,01 tonnia.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Maaliskuun puolivälissä päästövirran hinta oli 22,6 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 82,9 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen vuositulos Pohjois-Savon metsälöille olisi kohtalainen, 581 Euroa vuodessa.

Mutta mistä löytyy hiilipörssille rahoitus? Päästökaupasta. Suomessa kerättiin viime vuonna fossiilipolttoaineiden käyttäjiltä hiilioksidin päästömaksuja yhteensä 252 miljoonaa euroa. Se on lähes viisinkertainen verrattuna valtion maksamaan Kemera-tukeen. Vuonna 2018 metsänhoitotöitä tuettiin koko Suomessa 56 miljoonalla eurolla.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilen nielut ovat. Hiilipörssille löytyy lopulta kokonaisratkaisunsa. Etelä-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä, hyvien ilmastometsiensä ansiosta.

VELI POHJONEN

Pitäjäläinen. Vieraalla kynällä. 16.5.2019