Hiilimetsänhoitoa Kanta-Hämeen metsätiloilla

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti laskettuna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mittaukset kertovat koko Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiilen nieluvirta kertoo paljonko kyseisen alueen keskihehtaarille tulee vuosittain alkuainehiiltä. Metsien kasvusta vähennetään luontainen poistuma ja hakkuut. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.

Hiilimetsänhoitoa jatkossa hiilipörssillä. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Millä tasolla metsätilan saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Kanta-Hämeen maakunta. Täällä yksityinen metsätila eli metsälö on kooltaan 26,1 hehtaaria.

Kanta-Hämeen maakunnan keskimääräiset hiilen nielutiedot voi laskea Luken tilastoista. Luke on viimeksi mitannut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Kanta-Hämeessä oli runkopuuta 55 ja toisella kaudella 60 miljoonaa kuutiota.

Luken keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Kanta-Hämeen metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 3160 kuutiota ja toisella kaudella 3410 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 1120 tonnia ja 1210 tonnia.

Kanta-Hämeen hiililuku vuoden 2018 lopussa oli 48,7 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Se on maakuntiemme korkein lukema, selvästi suurempi kuin Suomen keskimääräinen hiililuku (29,6).

Kanta-Hämeen metsälöt ovat hiilimetsänhoidon tiellä. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälöt nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta keskimetsälön hehtaaria kohti on 850 kiloa alkuainehiiltä vuodessa. Koko metsälölle alkuainehiiltä tulee vuodessa 22,2 tonnia.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Maaliskuun alussa päästövirran hinta oli 22,1 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 81,0 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen vuositulos Kanta-Hämeen metsälöille olisi melkoinen, 1800 Euroa vuodessa. Mutta mistä löytyy pörssille rahoitus? Päästökaupasta. Keräsimme esimerkiksi viime vuonna fossiilipolttoaineiden käyttäjiltä hiilidioksidin päästömaksuja yhteensä 252 miljoonaa euroa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilen nielut ovat. Hiilipörssille löytyy lopulta kokonaisratkaisunsa. Kanta-Häme hyötyisi hiilipörssistä, vahvojen ilmastometsiensä ansiosta.

VELI POHJONEN

Hämeenkulma. Mielipide. 27.7.2019.