Metsäntutkijat puhuneet - kapula poliitkoilla

Metsäntutkijat kutsuttiin vuoden alussa Presidentin Linnaan, iltaseminaariin. Tilaisuudelta lienee odotetun "metsäntutkijoiden yhteisiä linjoja päätöksentekijöiden tueksi". Vastaavia odotuksia on ollut iltaseminaarin jälkeen muitakin.

Metsäntutkijat puhuneet - kapula poliitikoilla

Metsäntutkijat kutsuttiin vuoden (1990) alussa Presidentin Linnaan, iltaseminaariin. Tilaisuudelta lienee odotetun "metsäntutkijoiden yhteisiä linjoja päätöksentekijöiden tueksi". Vastaavia odotuksia on ollut iltaseminaarin jälkeen muitakin.

Tutkijat ovat riidelleet kahdella linjalla. Tuhoutuvatko Suomen metsät vai ei? Ja kannattaako metsää harsimalla harventaa vai ei?

Mistä on kysymys eukalyptuksen viljelyssä?

Tropiikin nopeakasvuinen eukalyptus herättää kiihkeitä kannanottoja, puolesta mutta varsinkin vastaan. Eukalyptus on kuitenkin mainettaan parempi viljelypuu; sen poikkeuksellinen kasvuvoima kannattaa kesyttää ihmisen käyttöön. Viljelemällä eukalyptusta viisaasti se voi elää sopusoinnussa ympäristön kanssa.

Eukalyptus, Australian hyvätuoksuinen pastillipuu, on maapallon

Etiopian 1984 polttopuuhankkeessa
viljeltyä Eucalyptus globulus metsää 2012

tärkeimpiä hyötypuita. Neljässä tropiikin maanosassa sitä on viljelty enemmän kuin mitään muuta puusukua, lähes kymmenen miljoonaa hehtaaria. Maapallon eukalyptusviljelmät kattaisivat puolet Suomen metsäpinta-alasta.

Peltometsäviljelyllä vihreyttä Afrikkaan

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää.

Tagasasten (Tree lucerne) ja ohran
käytäväviljelyä Etiopiassa

Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa välttämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan.

Puunkasvatusta on lisättävä - Grow more trees

PUUNKASVATUSTA ON LISÄTTÄVÄ
- puuvartisessa biomassassa on ihmiskunnan toivo

Ilmakehän kasvihuoneilmiön taustalla on paitsi kivihiilen, öljyn ja maakaasun poltto, myös maapallon metsien jo pitkään jatkunut häviäminen. Ilmakehään karannut hiilidioksidi voidaan kuitenkin palauttaa monivuotisiin, puuvartisiin kasveihin. Metsiä viisaasti hoitamalla ja uusia metsiä viljelemällä kasvihuoneilmiötä on - hiilipolttoaineiden säästön ohella - mahdollista vastustaa. .....

*****

Tämä artikkeli julkaistiin yliöartikkelina Turun Sanomissa 13.2.1990. Artikkeli löytyy myös kirjasta Puusta puhdasta voimaa, ss. 7-11.

________________________________________________

GROW MORE TREES
- woody biomass gives hope to mankind

Another reason behind the greenhouse effect, besides burning of coal, oil and natural gas, is the decimation of global natural forests. The carbon dioxide that man has emitted from various sources to the atmosphere, can be sequestred to the growing, perennial woody plants. By wise tending the existing forests and by planting new trees it is - besides saving the fossil fuels - possible to resist. .....

*****

This article (in Finnish) was published as feature arctice in the newspaper Turun Sanomat, on 13 February 1990. It is also found in the (Finnish) book Puusta puhdasta voimaa, pp. 7-11.

Rakastanko metsäveroa?

Metsäverotus herättää intohimoja. Onhan kyseessä miljardin markan veropotti, mikä yksityismetsätalouden harjoittajilta vuosittain kerätään. Intohimon herättävät metsäveronkeruun perusteet.

Metsänviljely oli halutumpaa
pinta-alaverotuksen aikoihin

Nykyisen pinta-alaverotuksen kannalla lienee pääosa metsätalouden harjoittajia. Pinta-alaveroon suhtaudutaan siitä huolimatta epäluuloisesti. Milloin pinta-alaveron arvellaan johtavan yliverotukseen. Milloin pinta-alaveroa moititaan epämääräiseksi ja vaikeaselkoiseksi.

Metsitys torjuu Etiopian ympäristövaurioita

Etiopiasta 1980-luvun puolivälissä kantautuneet uutiset kertoivat kuivuudesta, nälänhädästä ja maaltapaosta. Nyt sateet ovat palanneet, ja peltokasveista saadaan taas kohtuullisia satoja. Mutta Etiopian ekosysteemi ei ole palautunut entiselleen: metsät on hävitetty, maaperä on turmeltunut, ja seuraava kuiva jakso voi iskeä entistä ankarammin. Metsitys on pitkälle vaikuttavaa Etiopian maaperän ja ympäristön hoitoa, mihin Suomellakin on annettavaa.

Metsäntutkijat puhuneet - kapula poliitikoilla

Metsäntutkijat kutsuttiin vuoden 1990 alussa Presidentin Linnaan, iltaseminaariin. Tilaisuudelta lienee odotetun "metsäntutkijoiden yhteisiä linjoja päätöksentekijöiden tueksi". Vastaavia odotuksia on ollut iltaseminaarin jälkeen muitakin.