Tuesday, May 14, 2019

Puupelletti kehittyy kivihiilen suuntaan


Kivihiilen voimalamme tuskailevat polttoaineestaan luopumisen kanssa, ovat tuskailleet jo parikymmentä vuotta. Käytännön koepoltoista kyllä tiedämme, että kivihiilen voisi korvata puupelletillä. Ensimmäisen sukupolven pelletti on kuitenkin vielä liian kaukana kivihiilestä.

Puupelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksijä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita. Hän patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru.

Friday, May 10, 2019

Ravinteiden kierrätykseen tarvitaan energiapeltojen maaluokka

Energiapelloille voitaisiin viedä tuhkaa ja muita ihmiselle haitallisia, mutta muuten hyödyllisiä jätteitä

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Tuesday, May 07, 2019

Energiaviljelyä on elvytettävä Suomessa


Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilista osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti pienentää hiilijalanjälkeä. Seuraavaksi EU asetti etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Mitä maailman hiilimetsänhoito kertoo?


Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla: hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa, paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti.

Tuesday, April 30, 2019

Ruotsi ja Suomi hake-energian tiellä


Kivihiilen korvaaminen bioenergialla on ollut sekä Suomen että Ruotsin tavoitteena vuosikausia, ellei pari vuosikymmentä. Tukholma on ollut tässä esimerkkinä Helsingille. Tukholman seutu aloitti muutoksen jo 1990-luvulla. Helsingin seutu on muutosta suunnitellut myös, viimeksi 2010-luvun.

Ruotsin tilastokeskus on raportoinut metsähakkeen käytön lämmön tuotannossa vuodesta 1990 lähtien. Vuoden 2017 lukema on 5,7 -kertainen vuoden 1990 lukemaan verrattuna. Nousu on jatkunut lähes tasaisena. Se jatkunee samalla menolla edelleen, mikäli Ruotsin ilmastolupauksiin on uskominen.

Saturday, April 27, 2019

Kohenevan metsänkasvun tielle


Kevään (2019) eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme mahdollinen tuleva kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lukema saattoi tuntua hurjalta. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän ääritapauksessa vähentää hakkuita noin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa?

Sunday, April 21, 2019

Ilmastokamppailu palauttaa energiapuun arvon


Vielä kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin, ja puulle oli useampi ostaja. Puunkasvattaja saattoi valita, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö sen sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Puun kauppaa ohjaa energiapuun varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Puusta saatavan energian on oltava voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

Saturday, April 20, 2019

Puulla lämmittäminen on ilmastoteko


Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta paisuvia pilkekasoja pientalojen ja maatilojen pihoilla. Polttopuuta pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2018 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiintokuutiota. Se on enemmän kuin esimerkiksi suurimman sellutehtaamme Äänekosken vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota).

Friday, April 19, 2019

Pohjois-Pohjanmaan metsätiloille hiilimetsänhoitoa


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Sunday, April 14, 2019

Puuvajeen peikko on tunnettu ennenkin


Teollisuus laskee, että talousmetsistämme on kestävästi korjattavissa tai ostettavissa puuta yhteensä 70 miljoonaa kuutiota vuodessa. Käyttö on nykyään (2007) 75 miljoonaa kuutiota, josta ostot kotimaasta ovat 56 ja tuonti Venäjältä 19 miljoonaa kuutiota. Jos pois jäävä tuonti on korvattava kotimaisella puulla, ostoihin jää puuvajetta viisi miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nykyinen huoli puun riittävyydestä on syvä, mutta se ei ole uusi. Jo sotien jälkeen selluteollisuudelle häämötti raaka-aineen pula, ja uusia menetelmiä tarvittiin. Vuonna 1953 maahamme tuotiin Tanskasta nopeakasvuisia, alun perin tynnyrin vanteina käytettyjä pajuja. Niitä kasvatettiin uutena sellupuuna Metsäntutkimuslaitoksessa parinkymmenen vuoden ajan. Kasvatusmenetelmä sai sittemmin nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely.

Saturday, April 13, 2019

Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille


Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö (MTK) järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän, televisioidun puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Tuesday, April 09, 2019

Metsien nielulaskentaa jo yli 50 vuotta


Ilmastolaskennassa pyöritetään välillä metsien hiilinieluja tavalla, joka saa tavallisen metsätilallisen ymmälleen. Äärimmillään metsien biotalous manataan ilmastolle turmiolliseksi, lopulta negatiiviseksi kääntyväksi hiilen nieluksi.

Hämmennyksen taustalla on nykypäivän vaikeaselkoinen hiilen nielulaskenta. Usein sekaisin menevät koululaskennasta tutut derivaatta ja integraali tavalla, jota tulevissa ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa kirjoittava abiturientti ei kestäisi.

Energiatavoitteinen puunjalostus vaikuttaa


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 maallemme energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Sen tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja palava ligniinipitoinen liemi.

Monday, April 08, 2019

Kannot biotalouden peliin


Metsissämme väännettiin taannoin kantoja kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Kannot olivat mielessä haapavetisellä professori Olavi Huikarilla. Hän kutsui vuonna 1972 kutsui Padasjoen kokeilualueelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon ja esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä kasvaneesta puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kannoille 10-40 prosentin lisän biomassan tuotokseen.

Olemme kohenevan metsänkasvun tiellä


Pääministeri Juha Sipilä heitti sunnuntain (3.3.2019) haastattelutunnillaan radion kuuntelijoille metsiemme tulevan kasvuluvun 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi toteutua, kun jatkamme nykyisen hyvän metsänhoidon tiellä.

Lukema saattaa tuntua hurjalta. Vuoden 2019 eduskuntavaalien allahan käydään kiistelyä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017), tai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, vai pitäisikö meidän vähentää hakkuita nykyiseltä tasoltaan.

Saturday, April 06, 2019

Hiilimetsänhoitoa on Etelä-Karjalassa tehostettava


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Metsätiloille hiilimetsänhoitoa


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta lukua, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Thursday, April 04, 2019

Kivihiili sääteli energiapuun nollarajaa


Nollaraja kertoi taannoin, kuinka etäältä uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa kairan tukkia. Energiapuulla on tänään entisajan tukille tuttu nollaraja. Se on koetellut Metsä-Suomea vuosikaudet, kun EU:n sekoileva hiilidioksidin päästökauppa on pitänyt rintamaiden kivihiilivoimalat kuumina.

Kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin, ja sille oli useampi ostaja. Puun kasvattaja saattoi kilpailuttaa myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö pinonsa sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Sunday, March 03, 2019

Etelä-Pohjanmaan metsätilat valmiina hiilimetsänhoitoon


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Tuesday, February 26, 2019

Hiilimetsänhoitoa Keski-Suomen metsätiloilla


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoitoa ohjataan hiilipörssillä. Se sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat alas taivaalta. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu paisuu Pohjois-Savossa

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Sunday, February 17, 2019

Pohjois-Suomi on vahvaa ilmastometsien aluetta


Ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä loppuvuoden 2018 ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyvästä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Sunday, February 10, 2019

Keski-Suomen puuston hiilivarasto paisuu

Vuodesta toiseen järjestettävät kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Sekä ilmastokokoukset että päästöpörssi ovat onnistuneet sangen kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidi jatkaa nousuaan, kokouksesta toiseen.

Kainuu hyötyisi hiilipörssistä


Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu tarvitsee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä hiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin määrittämä maksu hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Friday, February 01, 2019

Metsätilat hyötyisivät hiilipörssistä - hiilen virroilla on rahallinen arvonsa.


Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun vaaleihin valmistautuvat puoluejohtajat pääsivät Maaseudun Tulevaisuuden paneelivieraina väittelemään ilmastosta.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Thursday, January 31, 2019

Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille


Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö (MTK) järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Ilmastoväittelyssä heitettiin ehdotus esimerkiksi päästöperusteisen lentoveron käytöstä. Lentoveron tuotot voisivat hiilipörssin kautta "mennä suoraan viljelijän tilille".

Millä tasolla metsätilan saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Etelä-Savon maakunta. Alueella keskimääräinen yksityinen metsätila eli metsälö on kooltaan 36,1 hehtaaria.

Maakunnan keskimääräiset hiilen nielutiedot voi laskea Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Luke on viimeksi laskenut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Etelä-Savossa oli runkopuuta 180 ja toisella kaudella 184 miljoonaa kuutiota.

Luken keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Etelä-Savon metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 4560 kuutiota ja toisella kaudella 4660 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 1610 tonnia ja 1650 tonnia.

Etelä-Savon metsälöt hoitavat metsiään hyvin. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälö nielee ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta on 9,0 tonnia alkuainehiiltä vuodessa keskimetsälöön.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Tammikuun loppupuolella päästövirran hinta oli 24,2 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 88,7 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen vuositulos Etelä-Savon keskimetsälölle olisi mukiinmenevä, 790 Euroa vuodessa. Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille.

Veli Pohjonen

Pieksämäen lehti. Mielipide. 31.01.2019

Tuesday, January 29, 2019

Pohjoista biodieseliä on kaavailtu jo pitkään


Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettavaksi kaavailtu uuden sukupolven jalostamo on Pohjois-Suomen merkittävimpiä biotalouden hankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi valikoitunee muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Keski-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä


Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Sunday, January 27, 2019

Pohjanmaan hiilipörssi


Jo parinkymmenen vuoden ajan ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla. Sitä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi onnistui kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa nousuaan.

Kanta-Hämeen metsistä ei hiilijalanjälkeä


Hiilijalanjälki kertoo montako kiloa ilmakehään päätyy harmillista liikahiiltä, kun ajaa esimerkiksi autoaan tai lämmittää taloaan polttoöljyllä. Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, yritystäsi kohti, kuntaasi, maakuntaasi tai koko maatasi kohti.

Euroopan unioni on ollut kuluneen vuoden (2017) ajan huolestunut Suomen metsien hiilijalanjäljestä. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Tuleeko metsistämme ilmaston hiilijalanjälkiä, entistä useammin ja entistä painavampia?

Hiilidioksidin kaksoissieppaus tekee bioenergiasta entistä kilpailukykyisempää


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun (2018) kohutussa raportissaan ilmastokamppailun kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Toiseksi, metsää on viljeltävä lisää. Nämä keinot olivat jo tuttuja, mutta kolmas keino yllätti: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Hiilidioksidin talteenottoa on tutkittu yli neljännesvuosisata. Ajatuksen esitti ensimmäisenä italialainen tiedemies Cesare Marchetti. Hän ehdotti 1977, että siepataan ilmakehää lämmittävä hiilidioksidi talteen eurooppalaisista kivihiilen ja maakaasun voimaloista.

Friday, January 25, 2019

Puu palaa takaisin ilmastokamppailuun


Kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin, ja sille oli useampi ostaja. Puunkasvattaja saattoi valita, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö sen sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Energiapuun kauppaa ohjaa talouslaskennan varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Puusta saatavan energian on oltava voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

Thursday, January 24, 2019

Metsänhoitoa tehostettava – Päijät-Hämeen metsistä vuotaa taivaalle hiiltä 7 miljoonalla eurolla vuodessa


Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Juha Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Wednesday, January 23, 2019

Maakunnallinen hiilipörssi olisi Kymenlaakson metsätaloudelle kiusallinen


Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Juha Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta. Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös maakunnan tasolla.

Saturday, January 19, 2019

Ilmastolle ystävälliselle bioenergialle tuli tarve


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmastokamppailun kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino yllätti: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Hiilidioksidin talteenottoa on tutkittu jo yli neljännesvuosisata. Ajatuksen esitti ensimmäisenä italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän ehdotti 1977, että siepataan ilmakehää lämmittävä hiilidioksidi talteen Euroopan kivihiilen ja maakaasun voimaloista.

Friday, January 18, 2019

Satakunta voi joutua myös hiilen lähdevirtaan


Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Thursday, January 17, 2019

Varsinais-Suomen maakunta hyötyisi hiilipörssistä


Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä loppuvuoden 2018 ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Wednesday, January 16, 2019

Etelä-Savo hyötyisi hiilipörssistä


Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin.

Saturday, January 12, 2019

Pohjois-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä


Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun (2018) ilmastoseminaarissa.

Saturday, January 05, 2019

Risupaketille on vihdoin valoa, mutta sen etenemistä on jatkuvasti seurattava


Sana ri­su­pa­ket­ti on pe­räi­sin vuo­den 2002 väit­te­lys­tä sii­tä, tar­vit­sem­me­ko vii­det­tä ydin­voi­ma­laa vai em­me. Ri­su­pa­ket­ti koot­tiin uu­siu­tu­van ener­gi­an, eten­kin ener­gi­a­puun tuo­tan­non tu­ki­lu­pauk­sek­si. Ri­su­pa­ke­til­la vii­des ydin­voi­ma­la (Ol­ki­luo­to kol­mo­nen) saa­tiin edus­kun­nas­sa lo­pul­ta läpi. Kan­sa­ne­dus­ta­jat­han oli­vat vuon­na 1992 yl­lät­tä­en kaa­ta­neet jo sil­loin yri­te­tyn ydin­voi­man li­säyk­sen.

Vuo­den 2002 ri­su­pa­ket­ti oli sil­ti vain sa­na­he­li­nää. Se ei si­säl­tä­nyt mi­tat­ta­via ta­voit­tei­ta, esi­mer­kik­si sitä kuin­ka ener­gi­a­puun mää­rää kuu­ti­ois­sa oli mää­rä li­sä­tä vuo­sien saa­tos­sa.