Wednesday, January 16, 2019

Etelä-Savo hyötyisi hiilipörssistä


Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin.

Saturday, January 12, 2019

Pohjois-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä


Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun (2018) ilmastoseminaarissa.

Saturday, January 05, 2019

Risupaketille on vihdoin valoa, mutta sen etenemistä on jatkuvasti seurattava


Sana ri­su­pa­ket­ti on pe­räi­sin vuo­den 2002 väit­te­lys­tä sii­tä, tar­vit­sem­me­ko vii­det­tä ydin­voi­ma­laa vai em­me. Ri­su­pa­ket­ti koot­tiin uu­siu­tu­van ener­gi­an, eten­kin ener­gi­a­puun tuo­tan­non tu­ki­lu­pauk­sek­si. Ri­su­pa­ke­til­la vii­des ydin­voi­ma­la (Ol­ki­luo­to kol­mo­nen) saa­tiin edus­kun­nas­sa lo­pul­ta läpi. Kan­sa­ne­dus­ta­jat­han oli­vat vuon­na 1992 yl­lät­tä­en kaa­ta­neet jo sil­loin yri­te­tyn ydin­voi­man li­säyk­sen.

Vuo­den 2002 ri­su­pa­ket­ti oli sil­ti vain sa­na­he­li­nää. Se ei si­säl­tä­nyt mi­tat­ta­via ta­voit­tei­ta, esi­mer­kik­si sitä kuin­ka ener­gi­a­puun mää­rää kuu­ti­ois­sa oli mää­rä li­sä­tä vuo­sien saa­tos­sa.

Saturday, December 22, 2018

1990-luvun energiatavoitteinen puunjalostusohjelma oli menestys


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve oli tullut metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Wednesday, November 14, 2018

Koillis-Savon Sampo teollistaa vihreyden


Puuvoiman, sahauksen, kartonkitehtaan, jäteveden puhdistuksen, biolietteen energiakäytön, metsän tuhkalannoituksen ja PlusMetsiä kasvattavat maatilat yhdistävä Koillis-Savon Sampo on vihreyden teollistamisen palapeli, joka näyttää suuntaa huomisen ekoteolliselle Suomelle.

Yhden sukupolven vanhaa ympäristöaatetta meidän on kiittäminen siitä, että vesi ja ilma ovat puhdistumaan päin sekä asuintienoillamme että teollisuutemme äärellä. Enää eivät viemärit pura jätteitämme vesistöihin sellaisenaan. Enää ei kivihiiltä polttavista kattiloista tuprua rikinhöyryistä savua niin, että tehtaan varjossa taloista syöpyvät maalit ja metallit. Enää eivät sellutehtaat laske vesistöihin sakeaa jätevettä niin, että heikoilla moottoriveneillä on vaikeuksia ajaa läpi.

Saturday, November 10, 2018

Ilmastopaneeli on bioenergian puolella


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuussa (2018) ilmastokamppailun kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino yllätti: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Friday, November 09, 2018

Ilmastopaneeli puoltaa monipuolista bioenergiaa


Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun kohutussa raportissaan ilmastokamppailun kolmeen keinoon: fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä, metsää on viljeltävä lisää sekä hiilidioksidia otettava talteen ja varastoitava bioenergian käytön yhteydessä.

Hiilidioksidin talteenottoa on tutkittu yli neljännesvuosisata. Ajatuksen esitti ensimmäisenä italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän ehdotti 1977, että siepataan ilmakehää lämmittävä hiilidioksidi talteen eurooppalaisista kivihiili- ja maakaasuvoimaloista.

Tuesday, October 30, 2018

Energiapeltojen ja -metsien maaluokka


Ihmiselle kiusallisten jätteiden mutta kasvien tarvitsemien ravinteiden kierrätyksestä on tulossa 2000-luvulla yhä suurempi ongelma. Tyyppiesimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja osin fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään. Lieteongelma syvenee myös biokaasuvoimaloiden yleistyessä. Kaikki biomassahan ei muunnu kaasuksi. Osa jää aina kiinteäksi mädätysjätteeksi, jonka loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Ilmastosopimusta ei tulisi katkaista


Viime joulukuussa (2010) YK oli kutsunut Meksikkoon koolle maapallon ilmastoväen. Tavoitteena oli sopia hiilidioksidista numeroina ja aikatauluina, mitä edetään jatkossa kun Kioton sopimus umpeutuu vuonna 2012.

Meksikosta tuli nahkapäätös. Päätettiin, että mitään ei päätetä, mutta neuvotteluja jatketaan. Samanlainen nahkapäätös oli tullut jo vuotta aikaisemmin Kööpenhaminasta.

Saturday, October 27, 2018

Energiapuu mukana ilmastokamppailussa


Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on nyt vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Wednesday, October 24, 2018

Kaksoissieppaus vähentää ilmakehän hiilidioksidia


KANSAINVÄLINEN ilmastopaneeli tiivistää ilmastonmuutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja viljellään lisää metsiä. Kolmas keino on vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä.”

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoimisen varhainen esittäjä oli italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän julkaisi vuonna 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman: Siepataan hiilidioksidi Euroopan voimaloista ja kerätään se maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon. Johdetaan hiilidioksidi Välimeren suulle ja pumpataan Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyy ja varastoituu syvänmeren pohjassa ikuisesti.

Ekosellun ennuste osui oikeaan


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja hyödyntää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin. Ohjelma liittyi viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen silloiseen laskentaan.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja sellun kylkiaine ligniini.

Thursday, October 11, 2018

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta


Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 90 700 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Wednesday, October 10, 2018

Viljely on metsien menestyksekkäintä hoitoa


Talousmetsän avohakkuu ja sitä seuraava metsänviljely puhuttavat taas. Luontojärjestöt käynnistivät keväällä aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin.

Kansalaisaloitteen uskoisi menevän läpi. 70 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Avohakkuusta luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Sunday, October 07, 2018

Tapion tie oli tuloksen tie


Aivan kuten Afrikassa tänään, eivät asiat meidän metsätaloudessakaan ole aina olleet kunnossa.

Suomen senaatti kutsui vuonna 1858 saksalaisen vapaaherra Edmund von Bergin arvioimaan maamme metsät. Hänen lausuntonsa oli murskaava: Metsän hävittämisessä suomalaiset ovat tuiki taitaviksi oppineet. Se oli kuin matkakertomuksesta, jonka nyt Afrikasta palaava kehitysavun konsultti kirjoittaa.

Tuesday, October 02, 2018

Peltohaketta metsitettäviltä pelloilta


Peltohake, hakepaju ja biopolttoaine ovat maatalouden uusia käsitteitä. Alan uranuurtaja on Ruotsi. Siellä on käynnistynyt peltohakkeen tuotanto osana maatalouden ylituotannon vähentämistä, osana uutta, bioyhteiskunnan energiapolitiikkaa.

Thursday, September 06, 2018

Ilmastomuutoksella ei pidä pelata


Vuonna 1990 OECD-maat antoivat Geneven julistuksen, jonka mukaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavan hiilidioksidin päästöt on saatava putoamaan. Maailman johtajat sopivat siitä Rion ympäristökokouksessa 1992. Suomen hallitus asetti päästöjen vähentämiselle tavoitteen 1993. Vertailukohteeksi otettiin vuosi 1990.

Kesällä 1997 pidetty Rion seurantakokous katsasti hiilidioksidin päästöjä ja tavoitteita. Kehumisen aihetta ei ollut. Päästöt vain nousevat.

Sunday, August 19, 2018

Jätevedet odottavat ekopuh­dis­ta­moita


Ny­ky­ta­lou­tem­me pääs­tää luon­toon kiu­sal­li­sia ai­nek­sia. Typ­peä ja fos­fo­ria kar­kaa re­he­vöit­tä­mään ojia, pu­ro­ja, jo­kia, jär­viä ja lo­pul­ta Itä­mer­ta. Hel­tei­se­nä ke­sä­nä sen ovat Suo­men­lah­den ran­ni­kol­la asu­vat näh­neet me­ren pin­nal­la kel­lu­vi­na vi­her­le­vän laut­toi­na.

Puh­dis­ta­mo­jen kas­va­va on­gel­ma ovat pois­tu­van puh­to­ve­den lää­ke­jää­mät. Nii­den ha­jot­ta­mi­seen tai py­säyt­tä­mi­seen ei­vät ny­ky­puh­dis­ta­mot pys­ty. Maa­il­man­laa­jui­sek­si kas­va­va on­gel­ma on muo­vin mik­ro­hiuk­kas­ten va­lu­mi­nen jo­kiin ja lo­pul­ta me­riin.

Saturday, August 18, 2018

Kotimainen puusähkö pienentäisi ulkomaan velkaa


Kotimaisuus on ollut jo 30 vuotta metsäenergian valtti. Kotimaisuuden merkitys kasvaa aina, kun velkaannumme ulkomaille.

Vaikka olemme kantaneet näkyvästi huolta esimerkiksi Kreikan veloista, myös oma valtionvelkamme paisuu. Vuonna 2016 ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, 102 miljardiin euroon. Se tekee 18500 euroa jokaista suomalaista kohti.

Monday, August 13, 2018

Energiatavoitteinen puunjalostus oli menestyksekäs ohjelma


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan – Olkiluoto kolmosen – vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve tuli metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Friday, August 10, 2018

Metsäviljelmillä on vahvoja näyttöjä


Metsiemme avohakkuut ja sitä seuraava metsänviljely kuohuttavat sosiaalista mediaa. Luontojärjestöjen edustajat ovat käynnistäneet aiheesta koko maata koskevan kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin. Vaihtoehtoa kutsutaan myös metsien jatkuvaksi kasvatukseksi.

Kansalaisaloitteen uskoisi menevän läpi. 70 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Avohakkuista luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Wednesday, July 11, 2018

Päästöjä vesistöihin riittää, haihdutuspajukkoja tarvitaan


Taloutemme päästää edelleen luontoon kiusallisia aineksia. Typpeä ja fosforia karkaa rehevöittämään jokia, järviä ja lopulta Itämerta. Jäteveden puhdistamot suoltavat lietettä. Emme osaa kierrättää sitä sujuvasti.

Puhdistamojen kasvava ongelma ovat poistuvan puhtoveden lääkejäämät. Niiden hajottamiseen tai pysäyttämiseen ei nykypuhdistamo pysty. Maailmanlaajuiseksi kasvava ongelma on  muovin mikrohiukkasten valuminen jokiin ja lopulta meriin.

Tuesday, July 10, 2018

On järvi tää, helmi ain Koillismaan


Vasaraperän juhannustapahtumien ytimessä oli tänä vuonna yhteislaulutilaisuus kylän kesäteatterilla, Kitka-järven rannalla, Jäkälälahden pohjukassa. Laulu alkoi Kari Alajuuman jo klassiseksi kasvaneella kappaleella Kitka-valssi.

Samalla kun säe ”katveessa vaarain ja tuntureiden” soi, sitä laulanut yleisö ei ehkä tullut ajatelleeksi kuinka merkittävästä katveesta on kyse. Kitkajärvi ympäristöineen on yksi Euraasian mantereen vedenjakajia.

Monday, July 09, 2018

Biotalous on Pohjois-Suomen mahdollisuus


Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee ketjussa uusia biotuotteen tehtaita, puun saatavuus on alkanut puhuttaa. Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän. Biotalous, esimerkiksi Kaidin Kemiin suunnittelema biopolttonesteen laitos, tarvitsee silti lisäpuuta. Sitä saa kasvattamalla lyhytkiertometsää Pohjois-Suomen suoperäisillä mailla.

Thursday, July 05, 2018

Pajukko nielee - katsaus 2016


1 Johdanto

Alkuaineet hiili, typpi ja fosfori ja niiden käyttö ovat esimerkkejä 2010-luvun ekologisesta kiertotaloudesta. Kolmikosta kaikki ovat ihmiselle joko hyvin tarpeellisia tai jossain muodossa ja pitoisuudessa hyvin haitallisia.

Koko maapallon tason ongelma on alkuaine hiili, esiintymismuodossa hiilidioksidi. Nyt hiilidioksidi ei kierrä esiteollisen kauden tapaan vaan kertyy kiihtyvässä määrin ilmakehään. Seurauksena on ilmaston muutos. Se alkoi jo 1800-luvulla.

Kansallisia ongelmia ovat typpi ja fosfori. Vaikka ne ovat biotalouden alkutuotannolle arvokkaimpia kasvien ravinteita, kalliita ostaa lannoitteina, ne eivät riittävästi kierrä peltojen, metsien ja yhdyskuntien välillä. Esimerkiksi suomalaista typpeä ja fosforia huuhtoutuu jatkuvasti jokiin, järviin ja lopulta Itämereen.

Ekologinen kiertotalous etsii viljelyskasveja ja –menetelmiä, joilla nyt haittaavasti keräytyvät tai hukkaan huuhtoutuvat alkuaineet saadaan kestävästi kiertämään luonnossa, tai luonnon ja yhdyskuntien välillä.

Biomassapaju on Keski- ja Pohjois-Euroopan kasvuoloissa eräs lupaavimpia kiertotalouden kasveja. Paju on alueen nopeakasvuisin ja satoisin lyhytkiertoviljelyn puulaji. Pajua voi nopeasti viljellä joutomaan pelloilla ja suopohjilla, kun yhdistää peltokasvien ja metsäpuiden kehittyneimmät viljelymenetelmät. Monivuotisena, vesovana, maaperän tiheästi peittävänä pensasmaisena puuna paju ehkäisee paljaan maan ravinnehuuhtoumia. Samalla paju kerryttää maaperän humusta.

Nopeasti kasvava paju yhteyttää nopeasti ilmakehän hiilidioksidia. Paju kerää maasta – nielee – kaikista Euroopan puulajeista eniten useimpia kasvinravinteita, kasvanutta kuiva-ainekiloa kohti.

Biomassapajun viljelyä on kehitetty 1970-luvulta alkaen. Viljelyn ensimmäinen tavoite oli bioenergia. Pajun viljelyä kehitettiin aluksi tehomaatalouden menetelmin, kaupallisiin lannoitteisiin perustuen. Jo varhain mukaan bioenergian oheen tuli ravinteiden kiertotalous.

*****

Lataa koko katsaus täältä

Wednesday, July 04, 2018

Avohakkuista luopuminen odottaa porkkanaa


Toukokuussa (2018) luontojärjestöjen edustajat käynnistivät avohakkuiden kieltoa koskevan kansalaisaloitteen. Sen uskoisi menevän läpi. 70 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita.

Avohakkuu on osa saksalaista lohkometsätalouden oppia. Kestävän metsätalouden isä Hans Carl von Carlowitz antoi 1713 opille perusohjeen: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Tuesday, July 03, 2018

Suomessa tarvitaan lyhytkiertopuuta


Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee ketjussa uusia biotuotteen tehtaita, puun saatavuus on alkanut taas puhuttaa. Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän. Uusia mahdollisuuksia silti tarvitaan. Sellainen on lyhytkiertopuun kasvatus suoperäisillä mailla.

Friday, June 29, 2018

Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tahkoaa tulosta


Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin. Puuvoima on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta.

Miten ohjelman tavoitteille kävi?

Metsätaloutemme pääpaaluksi tuli talousmetsien hakkuiden lisääminen 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Tuesday, June 19, 2018

Ilmasto odottaa lisää metsää


Pariisin juhlallisesta ilmastosopimuksesta on kulunut yli kaksi vuotta. Mitä hiilidioksidin päästöille tapahtui? Ne eivät kääntyneetkään laskuun. Hiilidioksidi jatkaa nousuaan.

Ilmasto muuttuu edelleen. Fossiilisia polttoaineita rajoittamalla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. Sillä ilmaston lämpenemistä voi vain hidastaa.

Ilmastokamppailuun tarvitaan metsiä.

Thursday, June 14, 2018

Etiopiansinappia ja energiabambua


Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta, fossiilisen öljyn osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Niinpä EU:n parlamentti asetti alkuvuodesta etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Monday, June 11, 2018

Viljele metsiä, varjele metsiä


Nyt (2016) kun biotalous rakentaa maahamme uusia tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen, Kemiin ja Kemijärvelle, puun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Metsiä on viljeltävä lisää.

Samalla on kiihtynyt puhe metsien varjelusta.

Metsien ja ylipäänsä luonnon suojelussa on perimmiltään kysymys ympäristömme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Lyhytkiertopuulle on tarvetta biotaloudessa


Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee ketjussa uusia biotuotteen tehtaita, puun saatavuus on alkanut taas puhuttaa. Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän. Uusia mahdollisuuksia silti tarvitaan. Sellainen on lyhytkiertopuun kasvatus suoperäisillä mailla.

Aihetta ajoi jo 1970-luvun lopulla vaikuttanut, Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikarin johtama energiametsätoimikunta. Mietinnössään vuodelta 1979 toimikunta esitti, että maassamme tulisi esimerkiksi varata 750,000 hehtaarin pinta-ala hieskoivulle.

Monday, June 04, 2018

Vehnän painoarvo kasvaa


Vehnä on ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnän tarve oli taustalla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa kuohunnassa.

Väkirikkaissa arabimaissa valtaväestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväisen vehnäleipään tai vaikkapa durum-vehnästä tehtyyn couscous-ruokaan. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.

Wednesday, May 30, 2018

Metsäenergialle valoa puun varjohinnan noususta


Pienikokoisen puun metsäenergia on ollut koko 2010-luvun halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin. Kuusesta sahattu suomalainen lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.

Kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin ja sille oli useampi ostaja. Puun kasvattaja saattoi kilpailuttaa sen, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö pinonsa sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.