Biorangan viljely on edullisempaa kuin keräily

Ensiharvennusta odottavat metsämme kasvavat massoittain pienpuuta, mikä ei ole vielä turvonnut paperipuun mittaan. Uuden ajan biotalous, esimerkiksi autojemme tuleva biopolttoneste laskee paljolti pienpuun varaan. Raaka-ainevalikoimaan on syntynyt käsite bioranka.

Bioranka on tyypillisesti tyveltään alle kymmensenttistä. Karsittuna siitä maksettiin alkuvuodesta 2019 tien varressa 25,5 euroa kiintokuutiolta. Puolet hinnasta tulisi olla omaa palkkaa metsäänsä kasvattavalle, ja toinen puoli koneurakoitsijan palkkaa pienpuun korjaajalle.

Luonnonvarakeskus selvitti jo 2011 asian todellisen tilan. Alle kymmensenttistä puuta ei nykykonein alle kahdella kympillä tien varteen saa. Pienen puun korjuu maksaa järeällä metsäharvesterilla noin 60 euroa kiintokuutiolta.

Korjuu nykyisin metsäkonein noudattaa metsäekonomian karua lakia. Kun korjattavan puun keskikoko pienenee, puun kuutiokustannus tienvarressa nousee.

Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus puolestaan selvitti 2013 pienpuun tuotantoa toiselta kannalta. Sen sijaan, että bioranka kerätään metsästä yksin puin järeillä koneilla, vertailussa oli voisiko pystykasvuston puida kevyellä massamenetelmällä suoraan hakkeeksi. Parhaiten menetelmään sopii tasaiselle maalle viljelty lyhyen kierron paju. Siitä on käytännön kokemusta ja mittaustietoa Ruotsista ja Tanskasta.

Kun tyveltään 5-6 senttisen, pellolle riveihin viljellyn pajukon pui viljan tavoin suoraan hakkeeksi, korjuun kustannus putosi vaadittavaan kymmeneen euroon kiintokuutiolta. Myytävä tuote oli valmiiksi hakkeena tien varressa. Hakekorjuun kiertoaika on 3-4 vuotta.

Lyhyen kierron pienpuussa ja sen massakorjuussa on kyse viljelyn eli kulttuurin (agricultura) kehityksestä. Läpi kulttuurimme historian ihminen on siirtynyt keräilystä viljelyyn. Ennen viljat kerättiin sirpillä lyhteiksi, kuivattiin ja jyvät eroteltiin tähkistä käsityön menetelmin. Nyt viljat konepuidaan pellolla, jyviksi suoraan siiloon.

Ennen karjan rehuheinä niitettiin viikatteella soilta, kuivattiin, kerättiin ja kannettiin niittylatoihin. Talvella heinä ajettiin hevosilla navettaan. Nyt heinä viljellään pellolla ja korjataan traktorilla valkoisten muovipaalien kautta suoraan lehmille.

Biotalouden on jatkossa pohdittava, tuleeko edullisempi bioranka keräilystä vai viljelystä. Historiasta on opittavaa. Biorangan hinnan mysteeri ratkeaa vasta, kun siirrymme keräilystä viljelyyn.

VELI POHJONEN

Länsi-Savo. Mielipide. 19.7.2019