Varsinais-Suomen metsälöt mukaan hiilipörssiin

Hiilimetsänhoito on noussut puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsälössäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittaukset kertovat Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiilen nieluvirta kertoo paljonko kyseisen alueen keskihehtaarille tulee vuosittain alkuainehiiltä. Metsien kasvusta on vähennetty hakkuut ja luontainen poistuma. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.

Hiilimetsänhoito kytkeytyy hiilipörssiin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä ilmastotuloa metsälöönsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Millä tasolla metsälön saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Varsinais-Suomen maakunta. Täällä yksityinen metsälö on kooltaan 21,6 hehtaaria.

Varsinais-Suomen nielutiedot voi laskea Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Se on viimeksi mitannut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Varsinais-Suomessa oli runkopuuta 88 ja toisella kaudella 92 miljoonaa kuutiota.

Luonnonvarakeskuksen keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Varsinais-Suomen metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 1780 kuutiota ja toisella kaudella 1860 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 630 tonnia ja 659 tonnia.

Varsinais-Suomen hiililuku vuoden 2018 lopussa oli 31,5 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Se on yli Suomen keskimääräisen hiililuvun (29,6).

Varsinais-Suomen metsälöt ovat hiilimetsänhoidon tiellä. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälöt nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Koko keskimetsälölle tulee alkuainehiiltä vuodessa 7,16 tonnia.

Nieluvirta Varsinais-Suomen metsälön hehtaaria kohti oli 331 kiloa alkuainehiiltä vuodessa. Se on samaa tasoa kuin Suomen keskiarvo (342).

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Huhtikuun alussa päästövirran hinta on 21,4 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 78,5 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin. Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen tulos Varsinais-Suomen metsälölle olisi kohtalainen, 562 Euroa vuodessa.

Mistä löytyy hiilipörssille rahoitus? Päästökaupasta. Suomessa kerättiin viime vuonna fossiilipolttoaineilta hiilioksidin päästömaksuja yhteensä 252 miljoonaa euroa. Se on omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi metsätalouden Kemera –rahoitukseen. Sen määrä vuonna 2018 oli 56 miljoonaa euroa.

Hiilimetsänhoidon kokeiluvaiheeseen olisi mahdollista Suomessa jo siirtyä, niin Varsinais-Suomessa kuin jokaisen maakunnan tasolla. Suomi voisi olla EU:n edelläkävijä, tulevalla puheenjohtajuuden kaudellaan.

VELI POHJONEN

Loimaan lehti. Mielipide. 25.4.2019.