Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.
Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.
Hiililuku mittaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti laskettuna. Luonnonvarakeskuksen mittauksista koko Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi tulee 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.
Hiilen nieluvirta mittaa paljonko kyseisen alueen keskihehtaarille tulee vuosittain alkuainehiiltä. Metsien kasvusta vähennetään luontainen poistuma ja hakkuut. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.
Hiilimetsänhoitoa ohjattaneen jatkossa hiilipörssillä. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.
Millä tasolla metsätilan saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Alueella yksityinen metsätila eli metsälö on kooltaan 32,9 hehtaaria.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskimääräiset hiilen nielutiedot voi laskea Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Luke on viimeksi mitannut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Pohjois-Pohjanmaalla oli runkopuuta 240 ja toisella kaudella 258 miljoonaa kuutiota.
Luken keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Pohjois-Pohjanmaan metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 2220 kuutiota ja toisella kaudella 2390 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 786 tonnia ja 845 tonnia.
Pohjois-Pohjanmaan hiililuku vuoden 2018 lopussa oli 27,0 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Se on hivenen alle Suomen keskimääräisen hiililuvun (29,6).
Pohjois-Pohjanmaan metsälöt ovat hiilimetsänhoidon tiellä. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälöt nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta keskimetsälön hehtaaria kohti on 448 kiloa alkuainehiiltä vuodessa. Koko metsälölle alkuainehiiltä tulee vuodessa 14,7 tonnia.
Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Maaliskuun alussa päästövirran hinta oli 20,9 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 76,6 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.
Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen vuositulos Pohjois-Pohjanmaan metsälöille olisi mukiinmenevä, 1080 Euroa vuodessa. Maakunnan metsätilojen kannattaa jatkaa edelleen hyvän hiilimetsänhoidon tiellä. Tilojen talous hyötyisi hiilipörssistä. Hyöty kasvaa, kun kiihtyvä ilmastokamppailu nostaa fossiilipäästöjen hintaa.
VELI POHJONEN
Selänne-lehti. Mielipide. 15.3.2019
No comments:
Post a Comment