Ilmastokamppailua syteen ja saveen

YK:n ilmastokokouksissa ja maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee uusia menetelmiä. Sellaista odotetaan biohiilestä.

Biohiili on maahan kynnettävää alkuainehiiltä, joka on kuivatislattu niin että mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu. Se säilyy savessa kuten kivihiili kalliossa.

Biohiili tekee pellosta hiilivaraston eli hiilen nielun. Se on vastapaino terästehtaille, kivihiilivoimaloille ja liikenteelle. Niistä tulee nyt valtaosa päästöistä.

Biohiili muistuttaa entisajan maamiiluista saatuja sysiä. Maamiilut olivat tuhlaavia, koska vain sydet ja terva otettiin talteen. Uuden ajan miilua kutsutaan retortiksi. Se muuntaa hyödyksi myös ennen maamiiluista haihtuneet kaasut ja karanneen lämmön.

Päästöistä vapaata, suomalaisesta harvennusmännystä tislattua biohiiltä ehdotettiin 2000-luvun alussa Rautaruukille kivihiilen korvaajaksi. Rautaruukin tehdas Raahessa oli silloin, ja se on edelleen Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidin päästäjä.

Rautaruukki oli vuonna 2004 huolissaan, kun EU:n hiilidioksidin päästökauppa oli alkamassa kuumana. Terästeollisuutemme sai kuitenkin heti EU:lta ilmaiset päästöoikeudet, eikä sen ole tarvinnut vähentää hiilidioksidiaan yli kymmeneen vuoteen.

Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä. Menetelmän suurimmat mahdollisuudet ovat kehitysmaissa, missä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää.

YK on päättänyt, että kehitysmaiden ilmastotoimia aletaan rahoittaa 100 miljardilla dollarilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen hallitus päätti puolestaan maaliskuun 2013 kehysriihessä, että kaikki päästökaupasta saatavat tulot ohjataan kehitysapuun tai ilmastorahastoon.

Maailmanlaajuista kehitysavun rahaa voisi siirtää yhä enemmän ilmastokamppailuun, biohiilenä Afrikan maatalouteen. Menetelmään tarvittavien kenttäkelpoisten hiiltämöiden eli retorttien kehittämisessä Suomikin voisi olla mukana.

Näin kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi ja köyhyys vähenisi.

Osan ilmastokamppailua voisi näin siirtää syteen ja saveen.

Veli Pohjonen

Länsi-Savo. Mielipide. 27.02.2017

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme verotettava hiilijalanjälki?

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 90 700 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Biotalous tarvitsee metsän kasvatustiloja

Bioteollisuus ja joukko kansalaisiammekin on huolissaan voiko puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Riittääkö puuta tosiaan?

Huoli ei perustu puun määrään tai kasvuun metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotantoon noin vuonna 1960. Silloin sekä puun kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sen jälkeen metsiemme hakkuut ovat olleet yli puoli vuosisataa metsiemme kasvun alapuolella.

Hirvi kuusettaa Suomen biotaloutta

Hirvi on Suomen toiseksi tärkein laiduneläin. Nautoja meillä on 900'000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150'000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Pohjois-Suomen poroja on enemmän, noin 300'000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa kiloa. Lammas ja hevonen ovat jääneet laiduneläiminä kauas taakse.

Uusiin puihin

Keväällä valittavat uudet päättäjät joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan?

Niistä kaikista tulee ympäristöhaittoja. Haittojen kestosta ja voimasta kansanedustajat eivät itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Australian malli toisi ilmastorahaa Suomen metsiin

Pitkään kasvaviin puihin
kertyy hiilen nieluvarasto

Kun kivihiilivoimala päästää taivaalle savuaan, laitos on hiilidioksidin lähde. Eri valtiot sopivat Japanin Kiotossa 1997, että kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta taivaalle päätyvää hiilidioksidin virtaa rajoitetaan. Paaluvuodeksi valittiin 1990 ja kauden päätösvuodeksi 2012.

Metsäporkkanaa ja -piiskaa

Jatkuvan kasvatuksen
metsälö Kuusamossa  

Suomessa on 375'000 yksityistä metsälöä, tavallisen veronmaksajan, perheen tai vielä kuolinpesän nimissä olevaa metsätilaa. Metsälö voi koostua useammastakin palstasta. Vuonna 2012 metsälön keskikoko oli 30,3 hehtaaria.

Voiko metsänhoidolla vaikuttaa kasvihuoneilmiöön

Etiopian erodoituneita vuorenrinteitä
voi metsittää hiilen nieluiksi

Vielä 10'000 vuotta sitten sinisessä planeetassamme oli nykyistä vihreämpi vivahdus. Metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maaalasta. Aikojen kuluessa kaskiviljely, pellonraivaus, metsälaiduntaminen, polttopuun keruu, 1800-luvulla alkaneet teollisuuspuun hakkuut ja ihmisen toiminta ylipäänsä vähensivät metsiä kolmanneksella, nykyiseen 32 prosenttiin. Metsää on maapallolla toki vielä jäljellä: 200-kertaisesti Suomen metsäpinta-alan verran.

Suojelun tasapaino biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa 2010-luvun biotalouteen, huoli metsistä on taas kasvanut. Esimerkiksi Metsä Groupin uusi Äänekosken biotuotetehdas ostaa vuosittain kuitupuuta yli neljä miljoonaa kuutiota. Kemiin nouseva biodieselin tehdas tarvitsee puolestaan energiapuuta 2-3 miljoonaa kuutiota.

Yhdessä nämä kaksi tehdasta nostavat hakkuita jo lähes kymmenellä prosentilla. Eri puolille Suomea suunniteltavat lisätehtaat nostavat puun tarvetta saman verran.

Energiamme hyvät, pahat ja rumat

Päättäjämme pyörivät jatkuvasti tuskallisessa ympäristöajattelussa. Mistä heidän tulisi valita jatkossa energiamme: biovoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Kaikesta energiasta saamme niin ympäristöllisiä hyötyjä kuin haittojakin. Vaikeaksi valinnan tekee se, että haittojen kestosta ja voimasta kansanedustajat eivät itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Turve vähentää ulkomaista velkaa

Kotimaisuus on ollut jo 40 vuotta turpeen valtti. Kotimaisuuden merkitys kasvaa aina, kun velkaannumme ulkomaille.

Vaikka olemme tänä vuonna kantaneet näkyvästi huolta Kreikan tai Portugalin veloista, myös oma valtionvelkamme on paisunut kaikkien aikojen ennätykseen, 82 miljardiin euroon. Se tekee runsaat 15000 euroa jokaista suomalaista kohti.

Perusvoimaa ja tihkuvoimaa

Nyt kun pitkin Perämeren rannikkoa nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiataloutemme kokonaiskuvaa. Mistä tulee perusvoimamme?

Metsistä saimme eniten energiaa aina vuoteen 1964 asti, kun halpa tuontiöljy ohitti puun. Paalupiste oli 39 prosenttia.

Energiaviljely sitoo auringon energiaa

Turvesuon pohjalle viljeltyä
energiapajua Haapavedellä

Auringosta virtaa maapallomme pinnalle ehtymätön energiavirta. Suomenkin alueelle energiaa osuu vuosittain määrä, joka vastaa 1000-kertaisesti nykyistä energian kulutustamme. Aurinkoenergian riittävyyden varaan olisi rakennettavissa energiaongelmiemme kestävä ratkaisu. Pulmana on vain aurinkoenergian varastoiminen. Kesällä yllin kyllin saatavaa säteilyä pitäisi voida käyttää vielä pitkän talvemmekin aikana.

Kotimaisen energian tielle – vesivoima, tuuli ja kasvit ovat uudistuvia energiavarojamme

Vesivoima, tuuli ja kasvit ovat kotoisia energiavarojamme. Ne kaikki saavat alkunsa auringon lämmöstä ja valosta. Niin kauan kuin aurinko paistaa (ainakin 50’000 vuotta), joet eivät lakkaa virtaamasta, tuuli puhaltamasta eivätkä kasvit kasvamasta. Puhumme uudistuvista energiavaroista.

Kantojen nosto energiaksi muuttaa metsänhoitoa

Vuonna 2001 UPM-Kymmene alkoi nostaa kuusen avohakkuilta kantoja energiapuuksi. Ne murskattiin muun metsähakkeen jatkoksi yhtiön Jämsänkosken biovoimalaan. Ensimmäisen vuoden saanto oli puuna mitaten 5000 kiintokuutiona. Energiamitassa se vastaa 10 miljoonaa kilowattituntia. Vuonna 2002 käyttö kolminkertaistui.

Päänavaus oli merkittävä. Metsäntutkijat laskivat jo parikymmentä vuotta sitten, että avohakkuille jäävät kannot ovat oksa– ja latvutähteen sekä vielä kaupaksi käymättömän metsänhoidon harvennuspuun jälkeen maamme kolmanneksi tärkein metsäenergiavara. Kantojen nostoa silti vieroksuttiin ympäristösyistä vielä 1990-luvun alussa.

Bioenergia etenee portaittain

Bioenergian tuotantoa, myyntiä ja käyttöä mitataan Suomen kieleen hankalasti istuvalla mitalla, megawattitunteina tai terawattitunteina. Mitan kanssa oppii elämään, kun muistaa pari nyrkkisääntöä.

Kiintokuutiossa puuta on kaksi megawattituntia. Irtokuutiossa jyrsinturvetta on yksi megawattitunti. Yksi terawattitunti on miljoona megawattituntia. Vaikka sanat ovat hankalia, niistä on se etu, että eri energialajeja voi verrata keskenään.

Metsäviljelmät varastoivat aurinkovoiman

Nyt kun ikuisia saasteita jättävä maan päällinen ydinvoima on joutunut taas suurennuslasin alle, on hyvä muistaa että meillä on myös omaa, luonnollista voimaa. Auringon uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, fuusio. Sen energia saapuu maapallolle puhtaana valona.

Puunkannoista biomassaa

Kantoja biotaloudelle ehdotti ensimmäisenä metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari. Hän oli kutsunut 1972 Vesijaon koekentälle Padasjoella kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10-40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen.

Kehitysmaiden luonnon kolmiodraama - väestönkasvu, peltomaan tarve ja metsien häviö liittyvät erottamattomasti toisiinsa

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa väistämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan. Peltometsäviljelystä odotetaan tuota ratkaisua.

Metsätaloutemme tulevaisuus on pienmetsälöissä

Suomessa on 431'000 yksityistä, yli yhden hehtaarin metsälöä. Metsänomistajia kansastamme on vielä enemmän, kaikkiaan 750'000, sillä osa palstoja on perikuntien ja perheyhtymien nimissä. Tänään joka kuudes suomalainen harjoittaa metsätaloutta, tietoisesti tai huomaamattaan.

Metsätilojen määrä on parhaillaan nousussa, sillä perinnönjaoissa ja tiloja muuten lohkottaessa syntyy vuosittain noin 2000 uutta metsälöä. Parinkymmenen vuoden kuluttua Suomessa on miljoona metsänomistajaa.

Maaseutu ja bioenergia

Vaihtoehtoiset energialähteet, bioenergia, energiapuu, biomassa, kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys ovat 1990-luvun maaseutu- ja energiapolitiikan uusia avaintekijöitä, kun suomalaista maatilataloutta on sovitettava uuteen yleiseurooppalaiseen kehitykseen.

Bioenergia, biomassojen aktiivi kasvattaminen energian raaka-aineeksi, on jo tänään naapurissamme Ruotsissa, ja lähivuosina myös EY-maissa, merkittävimpiä, laajoja peltopinta-aloja koskevia ratkaisuja, millä vaimennetaan maatalouden ylituotantoa, maatilat pidetään elinkelpoisena, ympäristö puhtaana ja maaseudun maisema kultturimaisemana.

Biotalous pohjaa pienpuun halpuuteen

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää nanotavaraa. Biotuotetehdas jalostaa hakkeen selluksi, vaatteiden kuiduksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, vanilliiniksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja monen moniksi muiksi uustuotteiksi. Ylijäämä jalostuu sähköksi ja lämmöksi.

Ilmastokamppailu tarvitsee vaihtoehtoja

Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset eivät onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seurannutta ilmakehän lämpenemistä.

Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.

Puuvillaa puusta

Kemijärvellä vaikuttanut massaliike esitti vuonna 2008, että pohjoinen Stora Enson tehdas alkaisi tuottaa paperisellun sijasta liukosellua.

Liukosellu on sanana meille outo, mutta se koskettaa meitä hyvin läheltä. Tarkistapa T-paitasi tai muun ihokkaasi helmassa oleva valmistelipuke. Lukeeko siinä puuvillan sijasta viskoosi?

Lisäbiomassaa saa puiden kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Puuntuhkasta suljetun ravinnekierron lannoite

Puun energiakäytön voi arvioida lisääntyvän maassamme kun fossiilipolttoaineille säädetään tulevaisuudessa entistä tiukempia ympäristömaksuja. Mutta aiheuttaako puun tarkempi korjuu uuden ympäristöongelman, johtaako pienpuun ja hakkuutähteen energiakäyttö metsämaamme köyhtymiseen? Jotta tulevaisuuden puiden kasvulta eivät loppuisi ravinteet, avuksi on otettava metsänlannoitteista luonnonmukaisin: energiapuun tuhka.

Energiapelin viimeinen kierros

Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1990, Suomen energiankulutuksesta katetaan 14 prosenttia puulla. Puu kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan, se jättää taakseen muun muassa kivihiilen (11 prosenttia kulutuksesta), vesivoiman (9 %), maakaasun (7 %) ja turpeen (4 %). Lähin puuvoiman kilpailija on ydinvoima 15 prosentin energiaosuudellaan.

Terminalia sericea - Northern Namibia's hardy pioneer

Naturally regenerating, pure stands of Terminalia sericea Burch. ex. DC. grow along the once devastated Namibian - Zambian border line. As agressive, indigenous and easy to establish Terminalia sericea is recommended for reforestation and agroforestry in Owambo, Kavango and Caprivi, northern Namibia, to provide fuel, poles and multipurpose products. Pioneer characteristics, good adaptability to drought and moderate adaptability to saline soils render Terminalia sericea a potential candidate for reforestation, erosion control and agroforestry in other African countries with climate similar to Namibia.

Biodieselin valmistelua yli kymmenen vuotta

Alkuvuoden (2016) talousuutinen on Pohjanlahden biodiesel, Kemiin Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Hakkeen energiaa voi uusia myös nopeasti

EU:ssa myllää ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se haukkuu hakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee kuulemma kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Pääosa suomalaisia metsätieteilijöitä on toista mieltä. Kasvava metsä uusii energiaa, kun puuta vertaa kallioperässä fossiloituneeseen kivihiileen.

Kaasu palaa energiavaihtoehdoksi

Kaasu oli vahvana mukana Suomen energialinjauksissa 20 vuotta sitten. Eduskunta hylkäsi silloin viidennen ydinvoimalan. Vaihtoehdoksi tuli Venäjältä ostettava maakaasu. Sen näkyvin puoltaja oli silloinen nuori kansanedustaja Matti Vanhanen.

Sittemmin ydinvoima meni kaasun edelle ilmastosyistä. Uraani ei päästä hiilidioksidia, mutta maakaasu sitä päästää.

Pohjoinen puu kasvaa, komissaarit

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää pohjoisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuituteollisuuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä. EU:ssa nouseva tulokas on kaupunkivoimaloiden puupelletti.

Energiapaju Ruotsissa ja Suomessa

Biomassa on Ruotsin valitsemia aurinkoperäisiä uusia energialähteitä. Haketta tuottava viljelypaju näkyy jo peltomaisemassa; maanviljelijät ovat omaksuneet uuden tuotantosuunnan. Vuoden 1991 alussa säädetty fossiilipolttoaineiden kasvihuonekaasumaksu paransi viljelypajun kannattavuutta.

Vuonna 1976 Helsingin yliopistosta Ruotsiin siirtynyt professori Gustaf Siren käynnisti Uppsalan maatalousyliopistossa merkittävän koesarjan. Hän kasvatti polttopuuksi voimakkaasti vesovaa pajua entisellä vehnäpellolla, tiheässä, rikkakasvit torjuen, lannoittaen, kuin vehnää konsanaan. Koesarja tuotti hämmästyttävän tuloksen. Parhaaseen mahdolliseen kasvutilaan saatettu pajukko kasvoi biomassaa verrattomasti vauhdikkaammin kuin naapuripellon vehnä, kylvöheinä tai peruna.

Kasvihuoneilmiö - miten se torjutaan ja millä hinnalla?

Vielä 10'000 vuotta sitten sinisessä planeetassamme oli nykyistä vihreämpi vivahdus. Metsät peittivät 6200 miljoonaa hehtaaria (48 %) maapallon maapinnasta. 1900-luvun lopulle tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin. Metsiä on hävinnyt keskimäärin 0,21 miljoonaa hehtaaria vuodessa, alkuvaiheessa hitaammin mutta etenkin 1800-luvulta lähtien, yhä kiihtyen. Nyt metsiä häviää, pääosaksi kehitysmaissa, 10-15 miljoonaa hehtaaria vuodessa.

Metsien hävittäminen käynnisti kasvihuoneilmiön

Mitä tapahtui häviävän metsän puille? Ne poltettiin. Puu paloi yleisimmin sijallaan, kaskessa tai uudismaalla. Puuta paloi myös kerättynä polttopuuna. Vain vähäinen osa alkuperäisen metsän puustoa on korjattu muuhun tarpeeseen: pienrakennukseen sellaisenaan, sahaukseen, kotitarveteollisuuteen tai myöhemmin paperin valmistukseen.

Mistä metsäpuiden lyhytkiertoviljelyssä on kysymys?

Lyhytkiertoviljelyn pajukkoa
turvesuon pohjalla

1960-luvun puolivälissä joukko metsänviljelyn tutkijoita pallotteli ajatuksella lyhentää metsäpuiden kasvattamiseen kuluvaa aikaa perinteisistä lähes 100 vuodesta roimasti, alle 20 vuoteen. Ajatus metsäpuiden lyhytkiertoviljelystä lähti itämään.

Maajussilta biohiiltä

Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset, Euroopan unionin päästökauppa, ilmastolle ystävälliseksi ylistetty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seuraavaa lämpenemistä.

Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.

Metsän viljelylaina toisi paljon hyötyjä

Lainaporkkana ohjaisi perhemetsätaloutta terveempään yrityssuuntaan. Nykyiset metsän omistustilat palautuisivat metsän kasvatustiloiksi.

Suomessa on 376,000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Coppice willow forestry on arable lands

Coppice willow forestry is an agricultural production alternative on arable lands, which are apart from conventional food and fodder production. Much of the pioneer work in this field has been done in Sweden. Professor Gustaf Sirén initiated there the research in the early 1970s. In 1980s the idea of coppice willow forestry was transferred to practice, to farms in southern and central Sweden. In 1990s the husbandry with coppice willows has stabilized. In the mid 1990s the coppice willow growing at Swedish set aside fields, exceeds 10,000 hectares.

Puu kasvaa, komissaarit

Kasvatusmetsä nielee hiiltä

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuituteollisuuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä. EU:ssa nouseva tulokas on kaupunkivoimaloiden puupelletti.

Biomassapajusta non-food tuotannon vaihtoehto

Biomassa on Ruotsin valitsemia aurinkoperäisiä uusia energialähteitä. Haketta tuottava viljelypaju näkyy jo peltomaisemassa; maanviljelijät ovat omaksuneet uuden tuotantosuunnan. Vuoden 1991 alussa säädetty fossiilipolttoaineiden kasvihuonekaasumaksu paransi viljelypajun kannattavuutta. Miten ruotsalaiseen maatalouspolitiikan ratkaisuun tulisi suhtautua Suomessa?

Puuvoima mukaan energiapelin viimeiselle kierrokselle

Puuperäiset energialähteet ovat edelleen merkittävintä kansallista perusvoimaa. Kotimaisuus, riittävyys ja uudistuvuus ovat puuvoiman tunnetut edut, mutta varsinaiseksi valtiksi on nousemassa hiilidioksidi ja ilmaston muutos. Kaikista muista energialähteistä poiketen puuvoiman hallittu käyttö ei voimista kasvihuoneilmiötä vaan vaimentaa sitä.

Metsien osa kasvihuoneilmiössä

Maapalloamme uhkaava kasvihuoneilmiö ei johdu yk­sin­omaan fossii­lipolttoaineiden öljyn, kivihiilen ja maakaasun ylettömästä pol­tosta. Jo 10,000 vuotta jatkuneella maapallon metsi­en häviöllä on ilmiöön yhtä suuri syy. Vielä tänään tro­pii­kin metsien hävit­täminen lisää kasvihuoneil­miötä 25 pro­sen­tilla. Kasvihuoneilmiölle voi kuitenkin antaa vastaiskun, metsänhoidol­la. Kestävä metsätalous ja uusien, runsaspuus­tois­ten metsien viljely on 1990- ja 2000-luvulla ih­miskunnan suuria ympäristö­haas­teita.

Perhemetsistämme voi ottaa mallia

Pohjois-Etiopiaan 1980-luvulla
viljeltyä kehitysavun metsää

Aloitimme kehitysapumme metsällä.

Ensimmäinen hanke oli 1965 Tunisiassa, sikäläisessä Remelin metsäkoulussa. Sen jälkeen metsäavun hankkeita on viety Tansaniaan, Etiopiaan, Sambiaan, Ugandaan ja muihin Afrikan maihin.

Yli viisikymmentä vuotta olemme kuitenkin huokailleet, miksi Afrikan maiden metsät häviävät, hyvistä hankkeistamme huolimatta.