Lamaantuvaa maatalouttamme tulisi elvyttää

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on lamaantunut. Sen huomaat kun matkaat etenkin Itä-ja Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla. Näet joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjatalous kehittyi Venäjän viennin tuottoisaksi osaksi. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Tuorein, Krimin kriisi lamaannutti maatalouttamme tavalla mihin emme osanneet etukäteen varautua. Emme pysty kriisin päättymistä ennakoimaan.

Taantuva maataloutemme tulisi elvyttää. 2020-luvun vaihtoehdot ovat energiassa, ympäristössä ja ilmastossa.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Nyt viljeltyä biomassaa tarvitaan ilmastolle ystävällisen biopolttonesteen laitoksiin.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon pörssiin.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 lyhytkiertoviljelyn puulajeilla paju, harmaaleppä ja hybridihaapa. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Seuraavaksi käytiin läpi kaikki biomassakasvit, mistä autojen alkoholia voi tislata. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi.

Maailman bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA:n viljelijät, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. EU on etanolin tuottajista kolmantena.

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta.

Lieksassa vuonna 2020 käynnistyvä Green Fuel Nordic bioöljyn tehdas käyttää raaka-aineenaan biorankaa, haketta ja sahanpurua. Energiaviljelyn tutkimus on jo antanut viitteen siitä, että bioranka tulee edullisemmaksi viljelemällä kuin keräilemällä.

Kertaluokkaa suurempi on Kemiin suunniteltu Kaidin biopolttonesteen laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan paitsi energiapuuta myös metsäteollisuuden sivuvirtoja. Kaidin lopputuotteesta bioetanolin osuus olisi 25 ja biodieselin 75 prosenttia.

Lyhyen kierron lehtipuiden viljely toisi raaka-ainetta selluteollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Raaka-aineen viljellystä vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnonmetsiemme puun riittävyydestä syvenee.

Biopolttonesteen laitokset voivat ottaa oppia sokeriteollisuuden syntymisestä maahamme. Se perustui yhteistyöhön viljelijöiden ja tehtaiden välillä. Sopimusviljelijät takasivat ammattitaidollaan sokerijuurikkaan tuotannon. Tehtaat takasivat viljelmille satoisimmat lajikkeet ja ulkomailla kokeillut viljelymenetelmät ja -koneet.

Myös energiaviljely olisi luontevin aloittaa sopimusviljelynä. Se elvyttäisi maatalouttamme.

VELI POHJONEN

Kuhmolainen. Mielipide. 20.6.2019.