Sunday, June 02, 1991

Aurinko-Ruotsissa lähdetty biomassan tielle - Solar Sweden has gone to the biomass road

AURINKO-RUOTSISSA LÄHDETTY BIOMASSAN TIELLE

Biomassan suosio Ruotsin uutena energialähteenä näkyy jo peltomaisemassa: haketta tuottava viljelypaju on omaksuttu laajalti maatalouden tuotantosuunnaksi. Koetoiminnasta ja käytännön viljelystä on jo riittävästi esimerkkiä Suomellekin.

Vuonna 1976 Ruotsiin siirtynyt professori Gustaf Sirèn käynnisti Uppsalan maatalousyliopistossa merkittävän koesarjan. Hän kasvatti polttopuuksi voimakkaasti vesovaa pajua entisellä vehnäpellolla - tiheässä, rikkakasvit torjuen, lannoittaen, kuin vehnää konsanaan.

Koesarja tuotti hämmästyttävän tuloksen. Parhaaseen mahdolliseen kasvutilaan saatettu pajukko kasvoi biomassaa verrattomasti vauhdikkaammin kuin naapuripellon vehnä, kylvöheinä tai peruna.

Kokeista poiki Ruotsin bioenergiatutkimus, josta muut länsimaat ottavat nyt oppia. Kokeet olivat alku Aurinko-Ruotsin biomassaohjelmalle joka on nyt siirtynyt käytännön sovellusvaiheeseen, Etelä- ja Keski-Ruotsin maanviljelijöiden pelloille. .....

Tämä artikkeli on julkaistu yliöartikkelina Helsingin Sanomissa 2.6.1991. Artikkeli löytyy myös kirjasta Puusta puhdasta voimaa (1999), ss. 18-22.


________________________________________________________________

The new Swedish bioenergy approach can already be seen in the scenery of countryside: planted Salix for wood chips is the new production option for agriculture. The biomass plantation trials and practical applications in the farms would be sufficiently tested examples for Finland as well.

In 1976 professor Gustaf Sirén - of Finnish origin as researcher, later active in Sweden - established on the fields of Uppsala (Swedish) University of Agricultural Sciences a significant set of plantation trials. He planted coppicing willows (Salix) into dense stands and started to grow them as intensively as standard agricultural crops. The field had been previously growing wheat. Now it had been polwed and harrowed for Salix. Fertilization and weed killers were just, just like for wheat.

Sirén's trials produced growth results that were astonishment for the researchers as well as frequent visitors who came to see his trials. When the growing conditions were optimized Salix started to produce more biomass than wheat, grass or potato in the neigbouring fields.

These trials of late 1970s were the basis of the Swedish bioenergy research which is now under interest of other European countries. The trials were the beginning of BioSolar programme of Sweden that now has moved over from university farm fields to practical applications in the agricultural areas of Southern and Central Sweden. ....

This article has been published (in Finnish) as feature article in Helsingin Sanomat on 2 June 1991. It is also found in the (Finnish) book Puusta puhdasta voimaa (1999), pp. 18-22.

Aurinko-Ruotsissa lähdetty biomassan tielle


Biomassan suosio Ruotsin uutena energialähteenä näkyy jo peltomaisemassa: haketta tuottava viljelypaju on omaksuttu laajalti maatalouden tuotantosuunnaksi. Koetoiminnasta ja käytännön viljelystä on jo riittävästi esimerkkiä Suomellekin.

Gustaf Sirén esittelee
Upsalan koepajukkoa
Helsingin yliopistosta 1976 Ruotsiin siirtynyt professori Gustaf Siren käynnisti Upsalan maatalousyliopistossa merkittävän koesarjan. Hän kasvatti polttopuuksi voimakkaasti vesovaa pajua entisellä vehnäpellolla - tiheässä, rikkakasvit torjuen, lannoittaen, kuin vehnää konsanaan. Koesarja tuotti hämmästyttävän tuloksen. Parhaaseen mahdolliseen kasvutilaan saatettu pajukko kasvoi biomassaa verrattomasti vauhdikkaammin kuin naapuripellon vehnä, kylvöheinä tai peruna.