Afrikan luonnonmetsät ja maatalous

Metsät, väestönkasvu ja peltomaan tarve liittyvät erottamattomasti toisiinsa

Vielä 10,000 vuotta sitten maapallon kamaraa peittivät sankat metsät. Metsiä arvellaan kasvaneen parhaillaan 6200 miljoonalla hehtaarilla, 48 prosentilla maapallon koko maa-alasta. Nykypäivään tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin.

Puuttomaksi 100 vuotta sitten hakattua rinnettä Etiopian ylängöllä. Alueelle sittemmin viljelty harvakseltaan karjan laidunnuksen kestävää eukalyptusta.

Valkoisen Niilin vihreä aalto

Sudanin pääkaupungissa Khartumissa yhtyvät toisiinsa kaksi Niiliä. Sininen Niili tulee Etiopian ylängöltä. Valkoinen, savilietteen värjäämä Niili tulee etelästä, Sudanin eteläisistä savannimetsistä. Khartumista etelään, 300 kilometriä jokea ylävirtaan on Valkoisen Niilin maakunta. Siinä Sudanin läpi kulkee Sahelin vyö: raja Saharan autiomaan ja metsän välillä.

Meskiitti (Prosopis juliflora) sitoo hiekkadyynejä
Niilin varrella Sudanissa

Peltometsäviljely kehitysmaissa

Peltometsäviljely (agroforestry) on  kehitysmaiden maankäyttöä, missä monivuotisten puuvartisten kasvien kanssa viljellään samalla peltolohkolla yksivuotisia hyötykasveja. Peltometsäviljelyä tutkitaan parhaillaan kuumeisesti sekä trooppiisen Afrikan, Aasian että Latinalaisen Amerikan maissa.

Kehitysmaiden metsien häviö - taustalla väestönkasvu ja ruoan tarve

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa väistämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan.

Miksi kehitysmaiden metsät häviävät?

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa välttämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan. Peltometsäviljelystä odotetaan sellaista ratkaisua.

Miten metsien häviö vaikuttaa kasvihuoneilmiöön?

Vielä 10,000 vuotta sitten sinisessä planeetassamme oli nykyistä vihreämpi vivahdus. Metsät peittivät 6200 miljoonaa hehtaaria, noin puolet maapallon maaalasta. Metsää kasvoi jokseenkin tasaisesti sekä lauhkeilla vyöhykkeillä että tropiikissa, kuivuusaavikoita lukuunottamatta.

Sudanin metsänviljely menee kyliin

Kun sudanilainen viljelijä oppii kasvattamaan puita, aavikoitumisen torjunta saa puhtia. Mutta viljelijä tarvitsee avukseen uuden menetelmän, peltometsäviljelyn. Peltokasvien ja monikäyttöpuiden yhteiskasvatus merkitsee elvyttävää vihreää aaltoa.

Sudan ja Suomi aloittivat metsäalan kehitysyhteistyön kymmenen vuotta sitten. Neuvottelu- ja sopimusvaiheen päätyttyä loppuvuodesta 1979 kaksi kehitysapuvaroin palkattua suomalaista metsäasiantuntijaa matkasi Sudaniin. Heidän tavoitteensa oli paitsi tutkailla Sudanin metsätalouden mahdollisuuksia ylipäänsä, käynnistää aavikoitumisen torjuva metsitys Valkoisen Niilin maakunnassa, kolmesataa kilometriä maan pääkaupungista Khartumista etelään.

Meskiitti (Prosopis juliflora) on tehokkain metsänviljelyn
puu Saharan hiekkadyynien ja kylien välissä.

Sudanin metsänviljely menee kyliin

Kun sudanilainen viljelijä oppii kasvattamaan puita, aavikoitumisen torjunta saa puhtia. Mutta viljelijä tarvitsee avukseen uuden menetelmän, peltometsäviljelyn. Peltokasvien ja monikäyttöpuiden yhteiskasvatus merkitsee elvyttävää vihreää aaltoa.

Sudan ja Suomi aloittivat metsäalan kehitysyhteistyön kymmenen vuotta sitten. Neuvottelu- ja sopimusvaiheen päätyttyä loppuvuodesta 1979 kaksi kehitysapuvaroin palkattua suomalaista metsäasiantuntijaa matkasi Sudaniin. Heidän tavoitteensa heillä oli paitsi tutkailla Sudanin metsätalouden mahdollisuuksia ylipäänsä, käynnistää aavikoitumisen torjuva metsitys Valkoisen Niilin maakunnassa, kolmesataa kilometriä maan pääkaupungista Khartumista etelään.

Meskiitti (Prosopis juliflora) on Sudanin
peltometsäviljelyn varmin puulaji.

Vieraita puulajeja hyödynnetään menestyksellisesti kaikkialla

Vastustaessaan eukalyptuksen viljelyä (HS 19. 2.) dosentti Kauri Mikkola naulaa tiukan teesin: "Vieraita puulajeja ei pitäisi käyttää". Näin tiukka vaatimus kajoaa syvälle hyötykasvien viljelyn aatemaailmaan.

Eucalyptus saligna, Wondo Genet,
yliopiston puulajipuisto

Jos vieraat puulajit suljetaan metsänviljelystä, afrikkalainen viljelijä ei voisi kasvattaa australialaista eukalyptusta tarvepuukseen. Vastaavasti suomalainen viljelijä ei voisi istuttaa lehtikuusta (kotoisin Siperiasta), indonesialainen viljelijä kumipuuta (kotoisin Amazonilta) tai kolumbialainen viljelijä kahvia (kotoisin Etiopiasta) - kai kahvikin puuvartisena kasvina käy esimerkistä.

Eukalyptus on Etiopian energiapuu

Vuonna 1895 teki muuan ranskalainen rautatieinsinööri Etiopian silloiselle keisarille Menelik II:lle merkillisen ehdotuksen. Maan pääkaupunki Addis Abeba oli ajautumassa polttopuupulaan, kun kaupunkia ympäröiviä luonnonmetsiä hakattiin kasvavalle väestölle yhä nopeammin. Rautatieinsinööri ehdotti keisarille metsänviljelyä Addis Abeban ympäristöön, mutta kehotti samalla unohtamaan paikalliset puulajit ja kokeilemaan niiden asemesta eukalyptusta, Australiasta peräisin olevaa lehtipuuta. Sen kasvukyvustä oli kantautunut lupaavia tietoja Afrikan eteläisemmistä maista.

Metsänhoidon vastaisku - Silviculture strikes back

Hoitamalla viisaasti vielä kasvavia maapallon luonnonmetsiä sekä perustamalla lisää nopeakasvuisia ja runsaspuustoisia viljelymetsiä kasvihuoneilmiötä on mahdollista vastustaa. Metsällä – sen puilla, pensailla ja maaperän humuksella – on ilmakehään karanneen hiilidioksidin poistamisessa uusi tehtävä.

Maapallon ilmakehässä on hiilidioksidia verraten vähän, vain promillen kolmannes, tarkkaan mitaten 348 miljoonasosaa (ppm). Mutta vähäisyyttäänkin hiilidioksidi on ilmakehän tärkeimpiä kaasuja. Hiilidioksidia tarvitsevat kasvuunsa kaikki vihreät kasvit. Hiilidioksidia hengittävät, ulospäin, kaikki eläimet.

Vuonna 1993 viljelty, nopeakasvuinen,
hiiltä sitova kloonikoivikko Kiikalassa.
 Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan-
johtaja Juhani Suni vasemmalla.
Kuva 9.8.2011.

Hiilidioksidin lisääntynyt pitoisuus saa ilmamassan käyttäytymään lämpöä säästävän kasvihuonelasin tavoin; puhutaan kasvihuoneilmiöstä. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu. Yhdessä eräiden muiden hivenkaasujen kuten metaanin, typen oksidien ja klorofluorikarbonien (CFC-kaasujen) kanssa hiilidioksidi hienosäätää maapallon ilmastoa.

Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden tiedetään olevan parhaillaan nousussa. Tutkimalla mannerjäätikön sisään jääneitä ilmakuplia on pystytty laskemaan että hiilidioksipitoisuus oli vuoden 1750 tienoilla 20 prosenttia nykyistä alempi, lukemassa 280 ppm.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja maan pinnan lämpötilan välillä on havaittu suora yhteys.  Mitä enemmän ilmakehässä on hiiltä, sitä lämpimämpi on ilmasto.

*****

Teksti on julkaistu Kalevassa yliönä 10.3.1990. Teksti ladattu 26.11.2011.

Lue koko teksti täältä

Metsien häviäminen johti Etiopian nälänhätään

Niilin ihme: joen säännöllinen tulva ja sen mukanaan kuljettama hedelmällinen liete - jo alakoulun uskonnon tunnilla opimme kuinka faaraoiden Egypti, sen hyvinvointi ja kulttuuri olivat riippuvaisia tuosta ihmeellisestä, etelän hiekkaerämaasta virtaavasta joesta. Kerran vuodessa Niilin tulva kuljetti joen alajuoksun pelloille mutaa ja liejua, luonnon omaa lannoitetta, ja taas uusi vehnäsato voitiin kasvattaa.

Metsäntutkijat puhuneet - kapula poliitkoilla

Metsäntutkijat kutsuttiin vuoden alussa Presidentin Linnaan, iltaseminaariin. Tilaisuudelta lienee odotetun "metsäntutkijoiden yhteisiä linjoja päätöksentekijöiden tueksi". Vastaavia odotuksia on ollut iltaseminaarin jälkeen muitakin.

Metsäntutkijat puhuneet - kapula poliitikoilla

Metsäntutkijat kutsuttiin vuoden (1990) alussa Presidentin Linnaan, iltaseminaariin. Tilaisuudelta lienee odotetun "metsäntutkijoiden yhteisiä linjoja päätöksentekijöiden tueksi". Vastaavia odotuksia on ollut iltaseminaarin jälkeen muitakin.

Tutkijat ovat riidelleet kahdella linjalla. Tuhoutuvatko Suomen metsät vai ei? Ja kannattaako metsää harsimalla harventaa vai ei?

Mistä on kysymys eukalyptuksen viljelyssä?

Tropiikin nopeakasvuinen eukalyptus herättää kiihkeitä kannanottoja, puolesta mutta varsinkin vastaan. Eukalyptus on kuitenkin mainettaan parempi viljelypuu; sen poikkeuksellinen kasvuvoima kannattaa kesyttää ihmisen käyttöön. Viljelemällä eukalyptusta viisaasti se voi elää sopusoinnussa ympäristön kanssa.

Eukalyptus, Australian hyvätuoksuinen pastillipuu, on maapallon

Etiopian 1984 polttopuuhankkeessa
viljeltyä Eucalyptus globulus metsää 2012

tärkeimpiä hyötypuita. Neljässä tropiikin maanosassa sitä on viljelty enemmän kuin mitään muuta puusukua, lähes kymmenen miljoonaa hehtaaria. Maapallon eukalyptusviljelmät kattaisivat puolet Suomen metsäpinta-alasta.

Peltometsäviljelyllä vihreyttä Afrikkaan

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää.

Tagasasten (Tree lucerne) ja ohran
käytäväviljelyä Etiopiassa

Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa välttämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan.

Puunkasvatusta on lisättävä - Grow more trees

PUUNKASVATUSTA ON LISÄTTÄVÄ
- puuvartisessa biomassassa on ihmiskunnan toivo

Ilmakehän kasvihuoneilmiön taustalla on paitsi kivihiilen, öljyn ja maakaasun poltto, myös maapallon metsien jo pitkään jatkunut häviäminen. Ilmakehään karannut hiilidioksidi voidaan kuitenkin palauttaa monivuotisiin, puuvartisiin kasveihin. Metsiä viisaasti hoitamalla ja uusia metsiä viljelemällä kasvihuoneilmiötä on - hiilipolttoaineiden säästön ohella - mahdollista vastustaa. .....

*****

Tämä artikkeli julkaistiin yliöartikkelina Turun Sanomissa 13.2.1990. Artikkeli löytyy myös kirjasta Puusta puhdasta voimaa, ss. 7-11.

________________________________________________

GROW MORE TREES
- woody biomass gives hope to mankind

Another reason behind the greenhouse effect, besides burning of coal, oil and natural gas, is the decimation of global natural forests. The carbon dioxide that man has emitted from various sources to the atmosphere, can be sequestred to the growing, perennial woody plants. By wise tending the existing forests and by planting new trees it is - besides saving the fossil fuels - possible to resist. .....

*****

This article (in Finnish) was published as feature arctice in the newspaper Turun Sanomat, on 13 February 1990. It is also found in the (Finnish) book Puusta puhdasta voimaa, pp. 7-11.

Rakastanko metsäveroa?

Metsäverotus herättää intohimoja. Onhan kyseessä miljardin markan veropotti, mikä yksityismetsätalouden harjoittajilta vuosittain kerätään. Intohimon herättävät metsäveronkeruun perusteet.

Metsänviljely oli halutumpaa
pinta-alaverotuksen aikoihin

Nykyisen pinta-alaverotuksen kannalla lienee pääosa metsätalouden harjoittajia. Pinta-alaveroon suhtaudutaan siitä huolimatta epäluuloisesti. Milloin pinta-alaveron arvellaan johtavan yliverotukseen. Milloin pinta-alaveroa moititaan epämääräiseksi ja vaikeaselkoiseksi.

Metsitys torjuu Etiopian ympäristövaurioita

Etiopiasta 1980-luvun puolivälissä kantautuneet uutiset kertoivat kuivuudesta, nälänhädästä ja maaltapaosta. Nyt sateet ovat palanneet, ja peltokasveista saadaan taas kohtuullisia satoja. Mutta Etiopian ekosysteemi ei ole palautunut entiselleen: metsät on hävitetty, maaperä on turmeltunut, ja seuraava kuiva jakso voi iskeä entistä ankarammin. Metsitys on pitkälle vaikuttavaa Etiopian maaperän ja ympäristön hoitoa, mihin Suomellakin on annettavaa.

Metsäntutkijat puhuneet - kapula poliitikoilla

Metsäntutkijat kutsuttiin vuoden 1990 alussa Presidentin Linnaan, iltaseminaariin. Tilaisuudelta lienee odotetun "metsäntutkijoiden yhteisiä linjoja päätöksentekijöiden tueksi". Vastaavia odotuksia on ollut iltaseminaarin jälkeen muitakin.

Suomi on tulevaisuuden vauras pienmetsätalouden maa

Suomessa on 431,000 yksityistä, yli yhden hehtaarin metsälöä. Metsänomistajia kansastamme on vielä enemmän, kaikkiaan 750,000, sillä melkoinen osa palstoja on perikuntien ja perheyhtymien nimissä. Joka kuudes suomalainen harjoittaa pienmetsätaloutta, aktiivisesti tai passiivisesti.

Metsien hävitys vei Etiopian ahdinkoon

Etiopian aikakirjat kertovat että maa oli vielä sata vuotta sitten vuoristometsien valtio. Tiheät metsät peittivät lähes 40 prosenttia maasta. Metsäpinta-ala, 40 miljoonaa hehtaaria, oli kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa. Varsinaisten metsien lisäksi Etiopiassa oli ja on vieläkin savanneja ja steppejä, jotka tuottavat puuta vähän, mutta jotka luokiteltaisiin esimerkiksi suomalaisessa metsätaloudessa kitumaaksi.