Energiaviljely monipuolistaisi maatalouttamme

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta eli fossiilisesta osuudesta.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030).

EU on silti jälkijunassa. Vaikka USA heittäytyi sivuun Pariisin 2015 sopimuksesta, siellä tuotetaan etanolia autoihin jo nyt 11 prosentin vauhdilla.

Etanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 turvemaan pellolla Apukassa, Perä-Pohjolan koeasemalla. Silloin mukana olivat vasta lyhytkiertoviljelyn puulajit: pajut, hybridihaapa ja harmaaleppä. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Pian energiaviljelyssä käytiin Suomessakin käytiin läpi kaikki biomassakasvit, joista voi tislata polttoalkoholia. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko ja ruokohelpi.

Metsäpuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvin tuottaja on USA, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.

EU on etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto on silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU hyljeksii energiaviljelyä ennustamalla ruoan hinnan nousevan, kun osa pelloista on energiakasveilla.

Ennuste osuu harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Inflaatiosta puhdistettu tonni vehnää maksoi 303 dollaria vuonna 1960 ja 207 dollaria vuoden 2019 huhtikuussa. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 232:stä 162 dollariin tonnilta.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta. He kyllästyivät EU:n hämäriin kannanottoihin energiaviljelystä ja ylipäänsä bioenergiasta.

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssä energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Energiaviljely olisi meilläkin elvytettävä. Se monipuolistaisi kuihtuvaa maatalouttamme. Lyhyen kierron metsäpuiden viljely toisi lisää raaka-ainetta biotuotetehtaillemme. Nopeasti saatavasta lehtipuun hakkeesta hyötyisi etenkin Kemiin suunniteltu Kaidi-yhtiön biopolttonesteen laitos. 

VELI POHJONEN

Lapin Kansa. Mielipide. 1.6.2019