Kohta koittaa peltohakkeen aika

KOHU ta­lous­met­sien puun riit­tä­vyy­des­tä kas­vaa. Uu­sia sel­lu­teh­tai­ta nou­see maa­ham­me. Kohu kiih­tyy, kun luo­vum­me voi­ma­lois­sam­me ki­vi­hii­les­tä ja tur­pees­ta. Kor­vaa­jak­si nou­see puu­ha­ke. Hal­li­tus on kui­ten­kin lin­jan­nut, et­tä ai­nes­puu­ta ei pidä polt­toon ha­ket­taa.

Ben­sii­nin tank­kauk­ses­sa odo­tam­me huol­to­a­se­man va­li­koi­maan seu­raa­vaa, 15 pro­sen­tin eta­no­lin osuut­ta, ny­kyi­sen 10 pro­sen­tin jat­kok­si.

Pro­sen­tin nos­tos­ta pu­hui näyt­tä­vim­min 2019 elo­kuus­sa USA:n pre­si­dent­ti Trump, kun hän esit­te­li maan mais­sin­vil­je­li­jöil­le lu­paa­man­sa ”jät­ti­pa­ke­tin”. Mais­si on siel­lä tär­kein eta­no­lin raa­ka-ai­ne. Suo­mes­sa mais­sia ja mui­ta vil­jo­ja luon­te­vam­pi raa­ka-ai­ne on ener­gi­a­puu.

Puun mo­ni­puo­li­sen riit­tä­vyy­den var­mis­ta­mi­sek­si mei­dän tu­lee jat­kos­sa va­rau­tua ny­kyis­tä mo­ni­puo­li­sem­paan puu­la­jien kir­joon. Tar­vit­sem­me pit­kän kier­ron ha­vu­met­sien li­säk­si no­pe­a­kas­vui­sia leh­ti­pui­ta.

SUO­MES­SA jo tut­kit­tu­ja puu­ryh­miä on kol­me: ly­hy­en kier­ron vil­je­ly­koi­vut, vil­je­ly­haa­vat ja vil­je­ly­pa­jut. Nii­den kas­va­tus sel­vi­tet­tiin maas­sam­me 1900-lu­vun jäl­ki­puo­lis­kol­la. Mer­kit­tä­vä oli Sit­ran han­ke ”Suo­men no­pe­a­kas­vui­sim­mat met­sät”.

Sil­loi­nen En­so-Gut­zeit yh­tiö pe­rus­ti näyt­tä­viä ly­hyt­kier­to­koi­vun vil­jel­miä. Ta­voi­te oli luo­da ja­los­te­tul­la rau­dus­koi­vul­la jo­tain sa­maa Suo­meen, mikä ja­los­te­tul­la eu­ka­lyp­tuk­sel­la ol­tiin luo­mas­sa Ete­lä-Ame­rik­kaan.

Sit­ran ko­keis­ta näki pi­sim­mäl­le Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Mal­min­kar­ta­non ti­lan­hoi­ta­ja, ag­ro­no­mi Mat­ti Ka­res. Hän esit­ti 1976 maa­ta­lou­den vuo­tui­sil­la neu­vot­te­lu­päi­vil­lä, et­tä al­kai­sim­me vil­jel­lä no­pe­a­kas­vui­sia leh­ti­pui­ta ener­gi­ak­si.

Sa­to­kier­to oli­si al­le 10 vuot­ta. Bi­o­mas­san sato pui­tai­siin pel­lol­ta heti hak­keek­si.

AJA­TUS ete­ni maa- ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jain kes­kus­liit­toon. Sil­loi­nen pu­heen­joh­ta­ja Veik­ko Iha­muo­ti­la, it­se­kin mai­nei­kas met­sä­ti­lal­li­nen, eh­dot­ti 1977 et­tä tuot­ta­jat al­kai­si­vat vil­jel­lä so­pi­vil­la pel­loil­laan ly­hyt­kier­to­puu­ta.

Vil­je­ly­maa­ta leh­ti­puil­le sil­loin riit­ti. En­nen EU-ai­kaa maa­ta­lou­tem­me oli sit­ke­äs­sä yli­tuo­tan­nos­sa. Vie­lä syk­syl­lä 1992 Suo­men Maa­ta­lous­tie­teel­li­nen Seu­ra pu­hui mil­joo­nan pel­to­heh­taa­rin on­gel­mas­ta.

Ener­gi­a­vil­je­ly ei kui­ten­kaan so­pi­nut EU:n maa­ta­lou­teen. Liit­ty­mi­sem­me uni­o­niin 1995 pois­ti kyl­lä yli­tuo­tan­non. Lii­ka­pel­to­jen us­kot­tiin pa­laa­van vil­jal­le, ei­kä maa­ta leh­ti­puil­le enää ol­lut.

Nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan EU-kau­tem­me näyt­tää nyt, et­tä lii­ka­pel­lot ei­vät pois­tu­neet­kaan. Ne muut­tui­vat ym­pä­ris­tö­tu­e­tuik­si luon­non­hoi­don pel­loik­si.

SUO­MES­SA oli ke­säl­lä 2019 luon­non­hoi­don pel­to­ja 143 000 heh­taa­ria, kuu­si pro­sent­tia koko pel­to­a­las­ta. Näil­le pel­loil­le on nyt pel­to­hak­keen tar­ve.

Toi­nen maa­va­ram­me ovat tur­ve­tuo­tan­nos­ta va­pau­tu­neet suo­poh­jat. Nii­tä on 40 000 heh­taa­ria, ja nii­tä va­pau­tuu vuo­sit­tain li­sää 2 500 heh­taa­rin vauh­dil­la.

Il­mas­to­kamp­pai­lu on an­ta­nut 1900-lu­vun lop­pu­puo­lel­la ke­hi­te­tyl­le met­sä­pui­den ly­hyt­kier­to­vil­je­lyl­le uu­den haas­teen, hii­len nie­lut. Nii­tä syn­tyy no­pe­as­ti, kun vil­je­lem­me so­pi­via leh­ti­pui­ta met­sät­tö­mil­le ke­san­to­pel­loil­le ja tur­ve­suon­poh­jil­le.

Ve­so­vat leh­ti­puut nie­le­vät no­peim­min hiil­tä eten­kin juu­ris­toon ja maa­pe­rään. Kor­juun jäl­keen ve­sa­met­sää ei tar­vit­se muo­ka­ta. Maa­pe­rä py­syy koko ajan peit­toi­se­na, hie­man luo­mu­nur­men ta­paan.

Maan­pin­nan ylä­puo­lel­ta sai­sim­me jat­ku­vas­ti uu­siu­tu­vaa, jo 1970-lu­vul­la ide­oi­tua pel­to­ha­ket­ta. Raa­ka-ai­net­ta vir­tai­si hii­li­voi­ma­loi­hin ja eta­no­lin lai­tok­siin. Vää­jää­mät­tö­mäs­ti koh­ta koit­taa pel­to­hak­keen ai­ka.

Veli Pohjonen

Suomenmaa. Mielipide. 16.10.2019