Porkkanaksi hiilimetsänhoitoa

Alati kiihtyvää ilmastokamppailuun esitetään yhä useammin piiskoja. Puhumme lihansyönnin verottamisesta verottamista tai suopeltojen viljelystä luopumisesta. Mutta ilmastokamppailuun löytyy myös porkkanoita. Niistä Suomelle laaja-alaisin ja siten yksi vaikuttavimpia olisi metsätilallisten harjoittama hiilimetsänhoito.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja hiilen nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsälössäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittaukset kertovat Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,9 tonnia hiiltä hehtaarille, kesän 2019 jälkeen.

Hiilen nieluvirta kertoo, paljonko kyseisen alueen keskihehtaarille tulee vuosittain alkuainehiiltä. Metsien kasvusta on vähennetty hakkuut ja luontainen poistuma. Suomessa nieluvirta vuonna 2019 on 340 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.

Hiilimetsänhoito kytkeytyy hiilipörssiin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä ilmastotuloa metsälöönsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Millä tasolla metsälön saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi keskimääräinen suomalainen metsälö. Se on kooltaan 30,1 hehtaaria.

Luonnonvarakeskus on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Viimeksi mittaukset on tehty vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 2356 ja loppuvuonna 2473 miljoonaa kuutiota. Kasvukauden 2019 jälkeen olimme laskennallisesti tasolla 2574 miljoonaa kuutiota.

Koko maapinta-alaa (30,4 miljoonaa hehtaaria) kohti meillä oli runkopuuta 84,7 kuutiota hehtaarilla. Runkopuusta johdettu hiililuku eli alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) on vastaavasti 29,9 tonnia hiiltä maahehtaarilla vuonna 2019. Hakkuista huolimatta kansallinen hiililukumme kasvaa. Ylitämme tason 30 tn/ha hiiltä kasvukaudella 2020.

Luonnonvarakeskuksen keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä suomalaisella metsälöllä oli puuta yhteensä 2550 kuutiota ja alkuainehiiltä vastaavasti 901 tonnia.

Keskimetsälölle tuli vuonna 2019 alkuainehiiltä lisää vuodessa yhteensä 10,4 tonnia. Hiilen nieluvirta metsälön hehtaaria kohti oli 345 kiloa alkuainehiiltä vuodessa.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Elokuun puolivälissä päästövirran hinta on 27,1 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 99,4 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin. Jos meillä olisi hiilipörssi, sen tulos keskimetsälöllemme olisi mukiinmenevä, 1030 Euroa vuodessa.

Keskikokoista metsätilaa hoitava kokisi runsaan tuhannen euron nielutulon porkkanana, arvatenkin mieluisampana kuin ilmastokamppailun piiskat.

VELI POHJONEN

Sydän-Satakunta, Jokilaakso. Mielipide. 3.10.2019