Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat pääosin maataloudesta peräisin olevaa biopolttonestettä. Etanolia on bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Loput tulee vielä fossiilisesta öljystä.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030. Suomen uusi hallitusohjelma tavoittelee puolestaan, että liikenteen fossiiliset päästöt puolitetaan kymmenessä vuodessa.

Liikenteen etanoli on 1970-luvulla maatiloille kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 turvemaan pellolla Perä-Pohjolan koeasemalla. Mukana olivat lyhytkiertoviljelyn puulajit: pajut, hybridihaapa ja harmaaleppä. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Pian energiaviljelyssä käytiin Suomessakin läpi kaikki biomassakasvit, joista voi tislata autojen alkoholia. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi.

Lyhytkiertopuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA:n farmarit, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.

EU on etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto on silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU hyljeksii energiaviljelyä ennustamalla ruoan hinnan nousevan, kun osa pelloista on energiakasveilla.

Ennuste osuu harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Inflaatiosta puhdistettu tonni vehnää maksoi 303 dollaria vuonna 1960 ja 207 dollaria vuoden 2019 huhtikuussa. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 232:stä 162 dollariin tonnilta.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta. He kyllästyivät EU:n hämäriin kannanottoihin energiaviljelystä ja ylipäänsä bioenergiasta.

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssä energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Energiaviljely olisi meilläkin elvytettävä. Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja. Maatilat ovat aina tuottaneet biomassaa. Lyhyen kierron metsäpuiden viljely toisi myös lisää raaka-ainetta eri puolille maatamme suunnitelluille biotuotetehtaille.

VELI POHJONEN

Merikarvia-lehti. Mielipide. 17.6.2019