Uusiutuvaa, komissaarit

Mosaiikkimaiset metsämme kasvavat
jatkuvasti, taimesta tukiksi

Euroopan unioniin on syntynyt uusi ilmastoväen koulukunta. Se nimeää pohjoismaisen metsähakkeen liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta painostaa jo EU:n komissaareja väittämällä, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Biotalouteen seepraperiaate - puun lisätarve edellyttää uutta ajattelua

Jalostetun rauduskoivun metsäviljelmä
Kiikalassa; kuusi syntynyt luontaisesti

Muistamme vielä takavuosien metsäkohut, pelot metsiemme häviämisestä ja ryöpytykset ympäristölle tuhoisasta tehometsätaloudesta. Tänään voi vain ihmetellä, miten yksimielisinä rakennamme uutta biotaloutta.

Metsäteollisuus, sijoittajat ja konsultit suunnittelevat uusia biotuotteen tehtaita ainakin Äänekoskelle, Kuopioon, Kajaaniin ja Kemijärvelle. Puuta tarvitaan, ja paljon.

Puusiutuvaa, komissaarit

Talous­met­siemme puu kasvaa koko ajan, uudelleen ja uudelleen

Koillismaan mänty kasvaa

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuitu­te­ol­li­suuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä.

Effect of Planting Interval and Seed Tuber Size on the Gross and Net Potato Yield

Summary. The effect of the planting density and the size of the seed tubers was studied in field experiments carried out in 4 successive years. The gross yield increased when the planting distance was decreased. An analytical solution was derived for determining the maximum net yield. The optimum planting distances for seed tubers weighing 40, 80 and 120 g were 13,0 cm, 21.8 cm and 28.0 cm respectively, the distance between the rows being 65 cm. The dependence of the optimum planting distance on different values of seed tubers was examined. When a seed tuber was estimated as being twice as expensive as a crop tuber, the optimum planting distance rose to level which was close to that used in practice.

Metsäkato tuo hädän – Suomikin voi auttaa Etiopiaa

Kuivuus, eroosio, aavikoituminen sekä niitä seuraava maaltapako ja nälänhätä ovat leimanneet itäisen Afrikan vuoristovaltiosta viime aikoina kantautuneita uutisia. Hädän tunnusmerkkejä on myös metsien häviäminen, joka on saavuttanut Etiopiassakin sellaisen vauhdin, että maa oli liitettävä mukaan alun perin keskisen ja läntisen Afrikan läpi kulkevaan Sahelin vyöhykkeeseen – alueeseen jossa kasvillisuuden kadon ja aavikoitumisen pelätään johtavan pysyvään nälänhätään.

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Biotalous tarvitsee metsän kasvatustiloja

Bioteollisuus ja joukko kansalaisiammekin on huolissaan voiko puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Huoli ei voi johtua puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotantoon noin vuonna 1960. Silloin sekä kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jo yli puoli vuosisataa metsiemme hakkuut ovat olleet kasvun alapuolella. 2010-luvun alkupuolella metsämme kasvoivat 106 ja niistä poistui keskimäärin 77 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Kehitysmaiden luonnon kolmiodraama - väestönkasvu, peltomaan tarve ja metsien häviö liittyvät erottamattomasti toisiinsa

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa väistämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan.  Peltometsäviljelystä odotetaan tuota ratkaisua.

Vielä 10,000 vuotta sitten maapallon kamaraa peittivät sankat metsät. Metsiä arvellaan kasvaneen parhaillaan 6200 miljoonalla hehtaarilla, 48 prosentilla maapallon koko maaalasta. Nykypäivään tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin.

Hieskoivusta raaka-ainetta biotaloudelle

Hieskoivu kasvaa
energiapuuta Kuusamossa

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen ja Kemijärvelle, kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin nousevasta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja.

Kiinalainen Kaidi-yhtiö tarvitsee Kemiin energiapuuta vähintään kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Lisäys on mittava, kun metsähakkeen tyyppisen energiapuun koko käyttö on vuonna 2016 Suomessa vain luokkaa seitsemän miljoonaa kuutiota.

Porojen talviruokinta monipuolisemmaksi

Valkoiset rehun pyöröpaalit ovat 2010-luvun porotalouden arkipäivää. Niitä näkee kaikkialla poronhoidon alueella. Poro tarvitsee lisää rehua.

Valkkoporo tutkii keväistä ojapajukkoa

Vuosittain poromme syövät viljeltyä tai tehtaassa valmistettua talvirehua yli 40 miljoonaa kiloa, kuivaksi heinäksi laskettuna. Pelkästään tällä rehumäärällä Suomen 200,000 eloporoa eläisivät yli kolme kuukautta.

Puuvillaa puusta

Kemijärvellä vaikuttanut massaliike esitti vuonna 2008, että pohjoinen Stora Enson tehdas alkaisi tuottaa paperisellun sijasta liukosellua.

Tikkuviina tulossa autoihimme

Marraskuussa 2016 Pietarsaari otti oppia Kajaanista. Huol­to­a­se­ma­yhtiö St1 kumppaneineen julkisti suun­ni­tel­mansa bioetanolin kakkos­teh­taasta. Pietarsaareen 2020-luvun alussa nouseva tehdas

Tukkia sahalle,
sahanpurua etanoliksi

olisi tuotannoltaan viisi kertaa suurempi kuin Kajaaniin 2017 valmistuva ja täyteen vauhtiinsa pääsevä St1:n ykköstehdas.

Molemmat tehtaat käyttävät raaka-aineenaan alueensa sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaiden lopputuote on liikenteen uusiutuva polttoneste, bioetanoli. Puuperäisenä etanolia kutsuttiin entisaikaan tikkuviinaksi.

Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puuetanoli on seoksena bensiinissä. Polttonesteen seosajattelu tuli huol­to­a­se­mille vuonna 2010. Ajattelu on edelleen vahvistunut Pariisin 2015 ilmas­to­ko­kouksen jälkeen.

Biovoimaa voi uusia nopeasti

Euroopan unioniin ja meillekin on syntynyt uusi ilmastoväen koulukunta. Se nimeää suomalaisen biovoiman eli metsähakkeen liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta painostaa jo EU:n komissaareja väittämällä, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin hiilidioksidi mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Kasvuisa Salix "Klara"
ekopajukko Inkoossa 2014

Pääosa biotieteilijöitämme on toista mieltä. Sähkön ja kaukolämmön voimaloissa palavan metsähakkeen varsinainen vaihtoehto on aina fossiilinen kivihiili. Siihen verrattuna metsä uusii jatkuvasti energiaa. Uusiutuminen kestää niin kauan kuin aurinko maapallolle paistaa.

Uusia voi nopeasti, komissaarit

Euroopan unioniin on syntynyt uusi ilmastoväen koulukunta. Se nimeää metsähakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta painostaa jo EU:n komissaareja väitteellään, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla perinteisillä havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin hiilidioksidi mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Pääosa suomalaisia biotieteilijöitä on toista mieltä. Voimaloissa hake-energian varsinainen vaihtoehto on aina fossiilinen kivihiili. Siihen verrattuna metsä uusii jatkuvasti energiaa. Uusiutuminen kestää niin kauan kuin aurinko maapallolle paistaa.

Hieskoivu kasvaa biotaloudelle

Riittävän pitkäaikaiset, 1980-luvulla aloitetut hieskoivun kokeet on tehty Haapaveden Piipsannevalla ja Limingan Hirvinevalla.

Nyt kun metsäteollisuus rakentaa ja suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita, puun riittävyys on alkanut puhuttaa. Kuitupuun kysyntä kasvaa. Kemiin nousevasta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja.

Metsää hävittänyt kehitysmaa Suomi

Metsänviljely männylle, jalostetuilla
taimilla, opittiin 1900-luvulla

Asiat Suomen metsissä ja metsätaloudessa eivät ole aina olleet kunnossa. Aikanaan puuta käytettiin enemmän kuin uutta kasvoi tilalle.

Suomen senaatti kutsui vuonna 1858 saksalaisen ylimetsänhoitajan, vapaaherra Edmund von Bergin, arvioimaan maamme metsät. Hänen kaksi kuukautta kestänyt kenttämatkansa ulottui Lappiin saakka.

Puupelletti toista sukupolvea bioenergian jalostuksessa

Puupelletit ilmestyivät Pohjoismaiden lämpömarkkinoille 1990-luvulla. Noita koiranmuonan näköisiä ja kokoisia, kuivattuja energiajyväsiä tuli ensin tarjolle pientaloihin. Samalla pannuhuoneisiin oli mahdollista ostaa uuden tyyppisiä pellettipolttimia, joilla aikansa eläneen öljypolttimen saattoi korvata ympäristölle ystävällisemmällä tekniikalla.

Turve on edelleen luonnonvaramme

Turve-energia oli huipussaan 2007. Poltimme sitä voimaloissa sähköksi ja lämmöksi 28 miljoonaa irtokuutiota. Sen jälkeen alkoi turpeen alamäki. Vuonna 2015 käytimme polttoturvetta 17 miljoonaa kuutiota. Tällä menolla polttoturpeen tuotantomme päättyy parissa kymmenessä vuodessa.

Varjelu ja viljely biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa 2010-luvun biotalouteen, huoli metsistä ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Metsä Groupin vuonna 2017 valmistuva Äänekosken biotuotetehdas ostaa vuosittain kuitupuuta yli neljä miljoonaa kuutiota. Kemiin kaavailtu biodieselin tehdas tarvitsee puolestaan energiapuuta kaksi miljoonaa kuutiota.

Yhdessä nämä kaksi tehdasta nostavat vuotuista puun hakkuutamme jo lähes kymmenellä prosentilla. Kemijärvelle, Kajaaniin, Kuopioon, Haapajärvelle ja muuallekin suunniteltavat lisätehtaat nostavat puun tarvetta vielä saman verran.

Biotalous pohjaa halpaan hakkeeseen

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotuotetehdas jalostaa hakkeen selluksi, vaatteiden kuiduksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja monen moniksi muiksi uustuotteiksi. Ylijäämä jalostuu sähköksi ja lämmöksi.

Tuhkatkin pesästä kiertotaloudessa

Metsäojitettu kasvatusmetsä on
tuhkalannoituksen paras kohde

Kun jauhamme sähköä ja lämpöä metsähakkeesta tai lämmitämme leivinuuniamme polttamalla koivuklapia, molemmissa syntyy ikivanhaa kierrätystuotetta: tuhkaa. Maa- ja puutarhatalous ovat tienneet tuhkan arvon jo vuosisatoja. 2000-luvun kiertotaloudessa tuhkan arvo on taas nousussa. Se vie tuhkatkin pesästä.

Puupelletti luo metsäenergian lisäarvoa

Sahalaitoksen höylänlastusta
puristettua pellettiä

Puupelletit ilmestyivät lämpömarkkinoillemme 1990-luvulla. Nuo koiranmuonan näköiset ja kokoiset, kuivatut energiajyväset tulivat korvaamaan kallistunutta polttoöljyä.

Samalla pannuhuoneisiin oli mahdollista ostaa uuden tyyppisiä pellettipolttimia. Niillä saattoi korvata aikansa eläneen öljypolttimen.

Pajuviljelmät nielevät hiiltä ja lisäävät humusta

Lyhytkiertometsät helpottavat ilmastotavoitteisiin pääsemistä ja hoitavat maaperää.

Turvesuon pohjalle viljelty biomassapaju
sitoo hiiltä runkoihinsa ja juuriinsa

Eu­roo­pan ko­mis­sion hei­nä­kuus­sa te­ke­män esi­tyk­sen mu­kaan Suo­men on vä­hen­net­tä­vä hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jään 39 pro­sent­tia vuo­teen 2030 men­nes­sä. Ver­tai­lu­koh­ta­na käy­te­tään vuot­ta 2005.

Varjele metsiä - 17 prosenttia

Nyt kun biotalous rakentaa maahamme uusia tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen, Kemiin ja Kemijärvelle, puun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Samalla on kiihtynyt puhe metsien varjelusta.

Metsien ja ylipäänsä luonnon suojelussa on perimmiltään kysymys ympäristömme monipuolisuudesta ja sen säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole meidän aikana sukupuuttoon.

Hieskoivu nousi tuhkasta

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen ja Kemijärvelle, kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa.

Energiapuu on tyypillisesti ohuempaa
kuin selluteollisuuden kuitupuu

Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Kiinalainen Kaidi-yhtiö tarvitsee energiapuuta kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Yhtiö ei voi laskea kaikkia ostojaan männyn ja kuusen kuitupuun varaan. Kemissähän on jo kaksi täyden mittakaavan sellutehdasta. Ne ostavat ympäristön havukuidun lähivuosina ja vuosikymmeninä.

Viljele metsiä, varjele metsiä

Nyt (2016) kun biotalous rakentaa maahamme uusia tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen, Kemiin ja Kemijärvelle, puun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Metsiä on viljeltävä lisää.

Samalla on kiihtynyt puhe metsien varjelusta.

Metsien ja ylipäänsä luonnon suojelussa on perimmiltään kysymys ympäristömme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Pystykarsintaa kuntourheiluksi

Ihan­teel­li­sinta kunto­lii­kunnan pystykarsinta on toukokuussa.

Nuorten mäntyjen pysty­kar­sin­nalla tavoitellaan oksatonta tyvitukkia, kun puu myöhemmin myydään paisuneena sahalle.

Viljelypuiden pystykarsinta on maailmalla verraten yleistä. Tyvitukiltaan oksattoman laadukkaita kasva­tus­metsiä näkee niin Japanissa kuin Tansaniassa.

Meillä pystykarsinta on pitkäaikaista metsänhoitoa. Kuusamossahan nuorena karsitun puun voi tukiksi myydä vasta seuraava sukupolvi, ehkä 50 vuoden päästä. Etelä-Suomessa pystykarsija saattaa ehtiä myymään puun itsekin.

Lisäpuuta biotaloudelle

Kuitupuun, kuten ensiharvennusten
männyn riittävyys huolestuttaa 

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon Kajaaniin ja Kemijärvelle, normaalin kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Jalostamo tarvitsee sitä kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Biohake uusiutuu nopeasti

Nopeasti uusiutuvan hakepajun
(Salix viminalis) viljelmä

Euroopan unioniin ja Suomeenkin on syntynyt ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se nimeää metsähakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta väittää, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Bioenergiaa voi uusia myös nopeasti

Euroopan unioniin ja Suomeenkin on syntynyt ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se nimeää metsähakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta väittää että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Se on leijonan osa

Metsistä saimme eniten energiaa 1900-luvun alkupuoliskon. Vielä 1960 metsäenergian osa oli puolet kaikesta energian tarpeesta. Halpa tuontiöljy oli kuitenkin tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Puu painui edelleen. Öljyvoima oli korkeimmillaan, 61 prosentissa vuonna 1973.

Biotalous etsii arvoketjua

Monen uuden biotuotteen raaka-aineeksi voisi sopia parhaiten pohjoisen metsissä viljeltävä puhdas puu.

Pohjoinen puhdas puu
kasvaa biotaloudelle

Vielä 1760-luvulla, taloustieteilijä Antti Chydeniuksen aikoina, esi-isämme olivat ymmällään, mistä kansakunnalle voisi syntyä vaurautta. Chydenius keksi, että ulkomaankauppa on vapautettava, jotta suomalaista tervaa voisi myydä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Emomaamme Ruotsin talousjohtajat vaativat, että suomalaisten on lupa viedä tervaansa vain Tukholman kammareihin asti. Naapurijohtajat voivat hoitaa ulkomaan kaupan siitä eteenpäin.

Haihdutuspajukko suojelee vesistöjä

Nykypäivän Itämeri lahtineen tuskailee rikkaiden ravinteiden kanssa. Jäteveden puhdistamot pystyvät poistamaan veden typestä ja fosforista vain osan. Biokaasulaitokset ovat ihmeissään, mihin upottaa jätelietteensä niin että se ei päädy puroihin ja jokiin. Karjatilalla on ongelmia, jos tilalla ei ole riittävästi peltoa mihin lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää.

Kaivoksilta vesistöihin valuu hulevesiä ja päästöjä. Edelleen kuohuttavimpia ovat Sotkamon Talvivaaran sulfaattivalumat. Ne näyttävät päätyvän talven- ja lumenvarmasti Oulujokeen. Hulevesiä tulee keväisin myös turvetuotannosta.

Hieskoivulle löytyi osa metsätaloudessa

Hieskoivu kasvaa biomassaa,
Kuusamon Vasaraperällä

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon Kajaaniin ja Kemijärvelle, normaalin kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Jalostamo tarvitsee sitä kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Vaikka Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän, uusia mahdollisuuksia tarvitaan. Sellainen on suoperäisten maiden vesametsien viljely.

Kiina uskoo biodieseliin

Alkuvuoden (2016) talousuutinen oli Pohjanlahden biodiesel, Kemiin Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Hieskoivusta lisäpuuta biotaloudelle

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon Kajaaniin ja Kemijärvelle, normaalin kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Jalostamo tarvitsee sitä kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Vaikka Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän, uusia mahdollisuuksia tarvitaan. Sellainen on suoperäisten maiden vesametsien viljely.

Biohiili hillitsee kasvihuoneilmiötä

Kasvihuoneilmiön eteneminen ei perustu lämpimien ja kylmien talvien vaihteluun. Se perustuu ilmakehän lisääntyvään hiilidioksidiin.

Pisimpään hiilidioksidia on mitattu Mauna Loan vuorella Hawaijilla. Mittauksen ensimmäisenä vuonna 1958 lukema oli 315 miljoonasosaa. Maaliskuussa 2014 lukema oli 404 miljoonasosaa eli 28 prosenttia korkeampi.

Biotalous saa lisäpuuta hieskoivusta

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon Kajaaniin ja Kemijärvelle, normaalin kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Jalostamo tarvitsee sitä kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Vaikka Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän, uusia mahdollisuuksia tarvitaan. Sellainen on suoperäisten maiden vesametsien viljely.

Biotalous saa lisäpuuta hieskoivusta

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon Kajaaniin ja Kemijärvelle, normaalin kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Jalostamo tarvitsee sitä kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Lisää metsäviljelmiä kaivataan

Koivu kasvaa turvesuon pohjalla,
Piipsanneva, Haapavesi.

Nyt kun metsäteollisuus, sijoittajat ja konsultit suunnittelevat uusia biotuotteen tehtaita ainakin Äänekoskelle, Kuopioon, Kajaaniin, Kemiin ja Kemijärvelle, puun riittävyys on alkanut puhuttaa.

Puhe ei johdu puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Haketta halvemmalla

Tukki­ta­lou­desta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotuo­te­tehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi vaatteiden kuiduksi, kappa­le­tu­los­tuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja muiksi uusiksi tuotteiksi.

Halvalla korjattava bioraaka-aine, lopulta hake, on biotalouden avainkysymys. Teollisuus huokailee hakkeen kallista hintaa. Metsistämme saatavan hakkeen riittävyyttä tuskin kukaan huokailee.

Haihduttavat metsäviljelmät suojelevat vesistöjä

Itämeri tuskailee rikkaiden ravinteiden kanssa. Jäteveden puhdistamot pystyvät poistamaan veden typestä ja fosforista vain osan. Karjatilalla on ongelma, jos tilalla ei ole riittävästi peltoa mihin lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää.

Kaivoksilta jokiin valuu hulevesiä ja päästöjä. Edelleen kuohuttavimpia ovat Sotkamon Talvivaaran sulfaattivalumat. Ne näyttävät valuvan talven- ja lumenvarmasti jatkossa Oulujokeen. Hulevesiä tulee keväisin myös turvetuotannosta.

Biodieseliä puusta

Harvennusmetsien puuta,
oksineen, biodieseliksi

Alkuvuoden (2016) biotalousuutinen oli biodiesel, Kemiin rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt Kemin biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Hiilidioksidiajan hidas historia

Joulukuun  alun ilmastokokous 2015 Pariisissa päättyi maailman johtajien yhteiseen kätten taputukseen: me teimme sen! Pysäytämme ilmakehän lämpenemisen. Emme nosta ulkoilman lämpötilaa enää kahta, tai mieluummin puoltatoista astetta korkeammaksi.

Puuta metsän kasvatustiloilta

Perhetilan kasvatusmetsää Kuusamossa,
ensiharvennuksen jälkeen

Metsä oli viime vuonna taas ulkomaan kauppamme ykkönen. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä nousi 22 prosenttiin, ohi aikaisemmin kärkipaikkaa pitäneen kemianteollisuuden.

Biotalous, eli metsätalous laajennettuna nousee. Samalla nousee ikihuoli siitä saako teollisuus jatkossa riittävästi puuta.

Hakkeen kehittäminen on jäänyt puolitiehen

Halvalla korjattava raaka-aine on biotalouden avainkysymys.

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotalous paahtaa lisäenergiaa

Energiapaju kuivaa haketukseen,
Raasepori, Nygård 2003

Metsistä saimme eniten energiaa koko 1900-luvun alkupuoliskon. Vielä 1960 metsäenergian osuus oli tasan puolet kaikesta energian tarpeesta. Halpa tuontiöljy oli kuitenkin ensimmäisen kerran tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Biodiesel palasi polulleen

Alkuvuoden (2016) biotalousuutinen oli Kemin biodiesel. Jo kuopattu hanke nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi.

Pohjoisella puudieselillä on yli kymmenvuotinen polku. Lokakuussa 2005 Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin säväytti ympäristöväkeä kautta maailman. Hän ehdotti naapurimaallemme tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä 2020 mennessä.

Puudieselin monet nousut

Alkuvuoden (2016) biotalousuutinen oli Kemin biodiesel. Jo kuopattu hanke nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Puudieselillä on 2000-luvulla useita nousuja. Ensimmäinen oli Forestera –niminen polttoöljy, jonka Fortum ja Vapo julkistivat vuonna 2002. Energiapuusta tehtyä Foresteraa ei ollut vielä jalostettu autoihin asti, ainostaan talojen lämmityspolttimiin. Foresteraa valmistettiin Porvoossa vain runsaan vuoden ajan. Tehdas päätettiin sulkea 2003, koska ”puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan”.

Halpa hake on biotalouden pohja

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa. Biotuotetehdas jalostaa hakkeen selluksi, vaatteiden kuiduksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja monen moniksi muiksi uustuotteiksi. Ylijäämä jalostuu sähköksi ja lämmöksi.

Riittävän halvalla korjattava bioraaka-aine, lopulta hake, on biotalouden avainkysymys. Teollisuus huokailee hakkeen hintaa. Metsistämme saatavan hakkeen riittävyyttä tuskin kukaan huokailee. ...

Lue koko artikkeli täältä

Ilkka. Mielipide. 18.2.2016 

Biodiesel palasi polulleen

Pohjoinen puu kasvaa raaka-
ainetta myös biodieselille

Alkuvuoden biotalousuutinen oli Kemin biodiesel. Jo kuopattu hanke nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi.

Lauhoja talvia odotettavissa

Joulukuun alun ilmastokokous 2015 Pariisissa päättyi maailman johtajien yhteiseen kätten taputukseen: me teimme sen! Pysäytämme ilmakehän lämpenemisen. Emme nosta ulkoilman lämpötilaa keskimäärin kahta, tai mieluummin puoltatoista astetta korkeammaksi.

Kyseessä on 45 vuoden vääntö ilmakehää lämmittävästä liiallisesta hiilidioksidista. Aiheen oli nostanut pöydälle jo YK:n pääsihteeri U Thant, vuoden 1970 ympäristöraportissaan. ...

Alakerta. Luppo. Viikonvaihdeliite. Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. 20.2.2016. Lataa kopio täältä.