Aurinkovoimaa Lapista

Kevätauringossa tulee pohtineeksi aurinkovoimaa energiaratkaisuna. Saako Lappikin joskus sähkön suoraan auringon valosta?

Auringon valoa lankeaa Lappiin pyöreästi 100 watin keskiteholla neliölle, kun päivän ja yön sekä kesän ja talven vaihtelut tasataan. Kun pinta-alaa on 10 miljoonaa hehtaaria ja asukkaita 190'000, auringon valotehoa on 52'000 kilowattia jokaista lappilasta kohti. Vuoden aikana aurinkoenergiaa lankeaa maankamaralle 460 miljoonaa kilowattituntia per asukas.

Valoenergia muuntuu uusilla piikennoilla sähköksi 20 prosentin hyötysuhteella. Kuluttajahinnalla 10 senttiä per kilowattitunti voisimme saada aurinkosähkön myyntituloa jokaista lappilaista
kohti 9 miljoonaa euroa vuodessa.

Turhaan ei ole sanottu, että jo syntyä suomalaiseksi on kuin lottovoiton saisi. Syntyä lappilaiseksi on kuin saada kolme jättipottia joka vuosi.

Puut aurinkokennoja

Puut ovat ovat luonnon omia aurinkokennoja, jotka kilpailevat samasta valosta sähköntekijöiden kanssa. Lapin metsien vuotuinen kasvu on 12 miljoonaa kuutiota vuodessa, runkopuuna mitaten. Puuta kasvaa 63 kuutiota per asukas. Kun puukuutiossa on energiaa 1900 kilowattituntia, Lapin metsät keräävät puuenergiaa 120'000 kilowattituntia vuodessa lappilaista kohti.

Jatkamme mielikuvitusleikkiä. Poltetaan Lapin metsien koko vuosikasvu puuvoimaksi, jakaen se myytäväksi sähköksi ja lämmöksi. Paljonko saisimme tätä kautta euroja?

Nykytekniikan voimala pystyy jauhamaan puusta 20 prosenttia sähköksi ja 70 prosenttia kaukolämmöksi; loput 10 prosenttia menee hävikkeihin. Sähkön hinnalla 10 senttiä ja kaukolämmön hinnalla 4,5 senttiä per kilowattitunti puuvoiman myyntituloa lappilaista kohti tulisi yhteensä 6200 Euroa vuodessa.

Aurinkosähköön verrattuna voi näyttää siltä, että puuvoiman Lappi on köyhä ja siksi jää.

Puuvoiman tiellä

Aurinkosähkön laskelma sisältää kuitenkin oudon kuvitelman. Lapin maankamara olisi kauttaaltaan valokennojen peittämä. Joutuisimme elämään samanlaisten härveleiden alla, joita näemme maata kiertävien avaruusasemien ympärillä. Tuulivoimaloiden jo nyt saamasta maisemallisesta arvostelusta kannattaa ottaa oppia, kun aurinkokennoihin ja -sähköön joskus mennään.

Aurinkosähkön aika on vielä utopiaa. Siksi turvaudumme luonnon omiin voimaloihin, metsiin. Kuinka helposti puiden aurinkokennot levittäytyvätkään maankamaran ylle. Eivätkä kysymyksessä ole mitkään kennolevyjen härvelit, vaan sopusuhtaisen kauniit luonnonmetsämme.

Jos riittävän halpoja piikennoja on saatavilla, aurinkosähkön aika voi koittaa joskus 2000-luvun lopulla. Silloinkin se koittaa ensiksi Saharaan, missä metsä ei kasva.

Lapissa ja koko Suomessa on paras jatkaa puuvoiman tiellä, asukasta kohtia laskien Euroopan runsaimpia metsiä ja niiden aurinkovoimaloita monipuolisesti hyödyntäen.

VELI POHJONEN

Koillis-Lappi. Kolumni. 16.5.2007