Puskuroi aurinkovoimaa puihin

Pitkin rannikoitamme matkaava on jo yli vuosikymmenen ajan todennut, että maamme merkittävin maisemamuutos ovat meren ja metsän yllä majesteettisesti pyörivät tuulimyllyn siivet.

Tuuli saa alkunsa auringon säteilystä. Tuuli on osa aurinkovoimaa, samoin kuin aurinkosähkö.

Tyveninä päivinä tuulimyllyjen vieritse matkaava tulee väistämättä myös ajatelleeksi, miten tuulivoimaa voisi varastoida. Samaa tulee pohtineeksi aurinkopaneeleiden vieressä talvella.

Puut ovat ratkaisseet varastoinnin pulman. Aurinkovoima muuntuu niissä kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi eli biomassaksi. Se varastoituu elävien puiden runkoihin kymmeniksi vuosiksi, halkopinoihin vuosikausiksi ja hakeaumoihinkin vähintään talven ajaksi.

Poltamme tätä auringon voimaa kotonamme pilkkeinä, pelletteinä tai hakkeena. Metsäteollisuus polttaa kuorta, purua, hukkapaloja ja mustalipeää eli ligniiniä. Kaukolämmön hakevoimalasta ja sellutehtaan ligniinivoimalasta virtaa sähköä verkkoomme etenkin talvella, ja tarvittaessa myös aina tuulettomina päivinä.

Puiden aurinkopaneelien rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä ja leviävät laajalle alalle, kun ne on kerran kylvetty tai istutettu. Puut kasvavat lehtensä heti useaan kerrokseen. Tehdasvalmisteiset aurinkopaneelithan pystytetään vain yhden kerroksen telineiksi.

Havupuista tehokkain monikenno on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti istutuskuusikossa on neulasten pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Avarammassa männikössä neulasten kennoa on hieman vähemmän, kolme ja puolikertaisesti. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät nopeakasvuiset lehtipuut, kuten jalostetut hybridihaavat ja pajut.

Puiden jo valmiin, etevän monikennoisuuden takia kasvavaa metsää ei kannata raivata aurinkopaneeleiden kentäksi. Paneeleiden tehoalueiksi valikoituvat sen sijaan talojen katot, lähiöiden avoimet takamaat ja ympäristöarvoiltaan vähäisemmät, puuta kasvamattomat joutomaat.

Talousmetsät ja tuulivoiman voi yhdistää. Nykyaikaisen korkean tuulimyllyn siivekkeet pyörivät reilusti puuston yläpuolella.

Ruotsissa on vertailtu 30 vuoden ajan puiden aurinkoenergian sidontaa, kun niitä kasvatetaan metsäviljelminä biolämmöksi, -sähköksi ja -etanoliksi. Keski-Ruotsin, eli meillä Etelä-Suomen tasolla eniten aurinkoenergiaa varastoi jalostettu, pellolle riveihin viljelty Salix-paju, 130 gigajoulea hehtaarille vuodessa. Runkopuista kasvuisin oli hybridihaapa, 110 gigajoulea. Lannoitetusta istutuskuusikosta sai 100 gigajoulea, luontaisesti syntyneestä ja kasvaneesta kuusikosta 70 gigajoulea vuodessa.

Teemme ajatusleikin: ilmasto muuttuu niin että puu alkaa kasvaa koko Suomessa yhtä nopeasti kuin nyt Keski-Ruotsissa. Kuinka paljon puuvoimaa 20 miljoonaa metsähehtaariamme tuottaisivat, jos ne kasvatettaisiin parhaina metsäviljelminä? Vastaus on kaksi eksajoulea. Se on 54 prosenttia enemmän kuin nykyinen koko energian tarpeemme.

Ajatusleikin suhdeluvut kertovat metsien valtaisan merkityksen. Kun lisäämme parhaillaan sekä tuulivoimaa että aurinkosähköä, niiden tukena on koko ajan metsä.

Puut ovat energian runsauden varasto. Puuvoimasta saatavalla sähköllä voimme puskuroida niin tuulivoiman tyvenet päivät kuin aurinkopaneeleiden keskitalven pimeydenkin.

Veli Pohjonen

Uusimaa. Mielipide. 15.3.2015.