Karkaavat ravinteet voi pysäyttää

Nykyihmisen talous tuottaa luonnolle yhä enemmän kiusaa.

Puhdistamot suoltavat ravinnepitoista lietettä. Emme osaa kierrättää sitä sujuvasti peltoon tai metsään.

Pelloilta vesiin karkaavaa typpeä ja fosforia emme saa kuriin. Muuan, lähes epätoivoiselta tuntuva yritys oli Maa- ja metsätalousministeriön työryhmän mietinnössä vuonna 2008. Se esitti, että eniten ravinnepäästöjä irrottavia peltolohkoja, suojavyöhykkeitä, alettaisiin ”ostaa tarjouskilpailulla” pois viljelystä.

Turvesoilta valuu humusta vesiin, mökkiläisten ja kalastajien kiusaksi. Emme osaa pysäyttää sitä.

Hake- ja pellettivoimaloista jää tuhkaa. Siinä on usein jäämiä kadmiumista. Sellaisella tuhkalla ei voi lannoittaa tavallisia peltoja, ei metsiä liioin.

Päästöjen, ravinteiden, raskasmetallien ja hienojakoisen humuksen sieppausta sopiviin viljelykasveihin kutsutaan ekologiseksi haravoinniksi. Jo 1970-luvulla sen puhemies oli suomalaissyntyinen, Uppsalan yliopistossa opettanut professori Gustaf Sirén. Hänen kasvinsa oli rivissä viljeltävä energiapaju.

Nyt Ruotsissa toimii Sirénin oppien mukaan Enköpingin biovoimala, jonka tuhka levitetään energiapajulle. Alueella on runsaat 1000 hehtaaria pajuviljelmiä, joita haketetaan kolmen vuoden välein. Voimala, puhdistamo ja viljelijät ovat linkittyneet. Puhdistamojen liete sekoitetaan haketuhkaan. Kesäaikaan seos levitetään ja mullataan pajuviljelmien riviväleihin.

Enköpingin lähituntumassa on 80 hehtaaria lisäviljelmiä, joita kastellaan puhdistamon vedellä. Paju sieppaa uusioveden jäämätypen ja –fosforin.

Hämeen koeaseman johtaja Mauri Takala oli suomalaisen ekologoisen haravoinnin uranuurtaja. Hän keksi johtaa salaojaputkilla Pälkäneen maatalouskoeaseman jätevedet pellolle viljellyn energiapajukon alle. Pajut kasvattivat juurensa nukaksi salaojaputkien ympärille, haravoivat ravinteita joka putken saumasta, ja kasvoivat vauhdilla. Takala mittasi 1980-luvun alussa Pälkäneellä puiden pituuskasvun Suomen ennätyksen, 3 metriä 97 senttiä kesässä.

Euroopan unioni haluaa seuraavalla, vuonna 2014 alkavalla maataloustuen kaudella varata seitsemän prosenttia tilojen peltoalasta ”ympäristöllisiin tarkoituksiin”, esimerkiksi ravinteita haravoiviksi suojapelloiksi. Sirénin ja Takalan kokemuksille tulee kysyntää.

VELI POHJONEN

Valkeakosken Sanomat. Mielipide. 18.10.2011.