Polttopuun teko kannattaa

Kevään kuluessa maaseudulla mihin tahansa matkaava ei voi olla huomaamatta pientalojen ja maatilojen pihoilla paisuvia pilkekasoja. Polttopuuta halotaan ja pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa. Pihoilla näkee niin traktorivetoisia pilkekoneita, sähkökäyttöisiä piensirkkeleitä kuin perinteisiä moottorisahan ja halkaisukirveen yhdistelmiä.

Puuta palaa pientaloissa ja maatiloilla noin kuusi miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Määrä on mittava, se vastaa esimerkiksi 2-3 kertaa kiinalaisen Kaidin suunnitteleman puudieselin tehtaan raaka-aineen tarvetta.

Kotitalouksien klapin poltto voi ihmetyttää, kun seuraa tietoja sekä öljyn että sähkön hinnan viime aikojen putoamisesta. Pientalojaan ja maatilojaan lämmittävät tuntevat tilanteen kuitenkin toisin.

Yksinkertainen laskenta eri lämmitystapojen välillä osoittaa puun pienpolton edullisuuden. Otetaan vertailtaviksi öljy- ja sähkölämmitys, kaukolämpö sekä puun pienpoltto varaavassa takkauunissa. Tehdään vertailu vuoden 2017 alkupuolen hintoihin.

Litrassa kevyttä polttoöljyä on energiaa 9,98 kilowattituntia. Hyvän öljykattilan hyötysuhde on 85 prosenttia. Kun polttoöljy maksaa 0,88 euroa litra, lämpöpatterista säteilevän lämmön hinnaksi tulee 10,4 senttiä kilowattitunnilta.

Suoran sähkölämmityksen kilowattitunti maksaa vain hivenen enemmän, 10,9 senttiä. Kaukolämmön keskihinta niille suunnitelluilla omakotialueilla on 8,5 senttiä kilowattitunnilta.

Ensiharvennuspuusta tehdyssä pilkkeessä, kevätauringossa 30 prosentin kosteuteen kuivahtaneessa pienpuussa on energiaa seuraavasti: koivu 2510, mänty 1970 ja kuusi 1930 kilowattituntia kiintokuutiossa. Varaavalla takkauunilla pilkkeestä saa lämpöenergian talteen 60 prosentin hyötysuhteella.

Tavallisen pientaloasujan on selvintä käyttää omasta metsästä korjatulle puulle vaihtoehtokustannusta, mikä on viikoittain hinnoiteltavan ensiharvennuspuun hankintahinta. Metsää omistamattomalle se on hinta, jolla puuta voi ostaa kolme- tai viisimetrisenä pölkkynä naapurin metsätilallisen tekemästä tienvarsipinosta.

Koivun ja männyn keskimääräinen tienvarsihinta oli huhtikuussa 28 ja 29 euroa kiintokuutiolta. Kuusi on nykyisin arvokkainta kuitupuuta. Sen hinta oli 31 euroa kuutiolta. Näillä hinnoilla varaavasta takkauunista säteilevä puulämpö maksaa koivulla 1,9 senttiä, männyllä 2,4 ja kuusella 2,7 senttiä kilowattitunnilta.

Pienpuulla lämmittäminen kannattaa kotitaloudessa. Öljystä ja sähköstä peräisin oleva lämpö on noin viisi kertaa ja kaukolämpö noin neljä kertaa kalliimpaa kuin takkauunin puulämpö. Puulajeista edullisin lämpö saadaan edelleen koivusta. Mäntyäkin riittää, mutta kuusta ei kannata polttaa.

Tällainen laskenta edellyttää, että pienkotitaloaan asuvalla on polttopuun teon perusvarustus. Hänellä on hankittuna moottorisaha, kypärä, turvahaalarit, turvasaappaat, halkaisukirves ja autoon peräkärry. Nämä ehdot useimmissa talouksissa täyttyvät. Omalle työlleen voi laskea verottomaksi palkaksi sen eron, mikä öljy- ja puulämmityksen väliin jää.

Kymmenen vuoden hintakehitys kertoo, että öljystä ja sähköstä saatava lämpö on pysynyt jokseenkin paikallaan. Raakasähkön halpenemisen on kumonnut sen siirtohintojen nousu. Kaukolämmön hinta on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.

Omakotitalon puulämpö on sen sijaan hivenen laskenut. Se on suora seuraus kuitupuun tienvarsihinnan pitkäaikaisesta laskusta.

Kevätauringossa takapihallaan polttopuuta tekevä nauttii valosta ja vaikkapa ympärillään häärivän linnuston jokapäiväisestä runsastumisesta. Mielihyvää hän saa nähdessään klapipinonsa kasvavan. Mielihyvän tuntee myös kukkarossaan.

VELI POHJONEN

Perniönseudun Lehti. Mielipide. 24.5.2017.