Afrikka ei ole Kankkulan kaivo

Afrikkaan antamaamme kehitysapua on tapana mollata tehottomaksi. Ankarimmillaan apua on verrattu Kankkulan kaivoon. Rahaa kaadetaan Afrikkaan vuodesta toiseen.

Mollaus näkyy päättäjien nykyajattelussa. Kehitysapua leikattiin rajusti 2010-luvulla.

Kehitysavun suuri linja on hämärtynyt. Se vedettiin 60 vuotta sitten, kun FAO:n pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään. Toisen maailmansodan jälkeen maapallon väkiluvun arvioitiin kasvavan nopeasti Afrikan köyhissä maissa. Kehitysavun suureksi linjaksi tuli köyhälistön jokapäiväinen leipä, torjua Afrikan maita uhkaava nälänhätä.

Tänään ymmärrämme, että FAO:n suurta linjaa olisi kannattanut syventää. Sen jatkotavoitteeksi olisi voinut kirjata nälkäpakolaisten vaelluksen ja sitä seuraavan hallitsemattoman maastamuuton hillinnän.

Suomi liittyi kehitysapuun 1965. Ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto. Sen ensimmäiset vetäjät olivat Jaakko Iloniemi ja Martti Ahtisaari.

FAO:n ennustus tuli ajankohtaiseksi 1984. Etiopiaa koetteli silloin ennen kokematon kuivuus. Perättäisten vuosien kuivuusjakso oli vienyt mukanaan kyläläisiltä viljan siemenet. Kun sissien kanssa sotiva hallitus ei pystynyt jakamaan uutta siemenviljaa, miljoonalle ylämaan viljelijälle tuli nälänhätä. He jättivät kotipeltonsa ja lähtivät lapsineen vaeltamaan kohti kaupunkeja.

Pika-apu pysäytti heidät leireihin. Nälänhätä poistui, mutta vain tilapäisesti. Siksi rikkaat maat lisäsivät nopeasti Etiopian kehitysapua. Hankkeilla oli yhteinen tavoite. Viljasadot on saatava pysyvään nousuun, jotta vuoden 1984 nälkä ja pakolaisaalto eivät enää toistu.

Etiopian maanviljelyä kehitettiin niin, että vettä säästyy ja maaperä hoituu. Pengerrykset ilmestyivät ylänkömaan peltomaisemaan, keräämään sadekauden aikana jokiin hyökymällä pursuavaa kosteutta.

Suomi oli mukana, kun jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin energiapuuta. Juurillaan puut pysäyttivät rinnemaan kulumisen ja tekivät maaperän huokoiseksi. Sateet ohjautuivat enemmän pohjaveteen ja siten viiveellä alarinteiden viljamaille.

Mitä Etiopian viljan tuotannolle tapahtui? FAO:lla on tarkat lukemat vuodesta 1993, kun pohjoinen Eritrea oli irtaantunut emämaasta. Etiopian vuotuinen viljasato oli silloin seitsemän miljoonaa tonnia. Vuonna 2016 viljasato oli 23,6 miljoonaa tonnia eli yli kolminkertainen alkulukemaan verrattuna.

Tärkeämpi on ruokaturvan paraneminen. Köyhässä Afrikan maassa sen yksinkertaisin mittari on henkeä kohti laskettu vuotuinen viljasato. Vuonna 1993 etiopialaisia oli 53 miljoonaa ja vuonna 2016 jo 102 miljoonaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta henkeä kohti laskettu viljan tuotanto nousi. Ruokaturva oli 132 kiloa jakson alussa ja 230 kiloa jakson lopussa.

Millä tasolla turvallinen Suomi on Etiopiaan verrattuna? Nykyään ruokaturvamme on 700 kiloa henkeä kohti vuodessa.

Kehitysmaan turvattomuudessa olemme olleet 100 vuoden aikana kahdesti. Ruokaturva oli alle 300 kiloa heti itsenäistymisen jälkeen. Toinen hälyttävä kausi oli sodan jälkeen, kun jouduimme luovuttamaan kaksitoista prosenttia pelloistamme Neuvostoliitolle. Vuonna 1946 ruokaturvamme oli alimmillaan 210 kilossa. Pysyvästi pääsimme yli 300 kilon vasta 1950-luvun lopussa.

Entäpä Pohjois-Suomessa, paljonko siellä on ruokaturva? Hyvä jos samaa luokkaa kuin Etiopiassa. Kysymys on kuitenkin tänään posketon. Kehittynyt Suomi osaa järjestää taloutensa niin, että vilja ja muu ruoka kulkevat takuuvarmasti maan eri osista toisiin. Afrikassa tällainen järjestely ontuu.

Etiopia näytti, että kehitysapu tuo tulosta kun se ohjataan suureen linjaan: kohdemaan ruokaturvaan. Afrikan kehitysavulla oli osansa siinä, että pääosa maailman väestöstä sai jokapäiväisen leipänsä. Se ei ajautunutkaan FAO:n pelkäämään 1900-luvun nälänhätään.

Onnistuneella avulla on osansa myös siinä, että Etiopia näyttäytyi Euroopassa verraten hillittynä 2010-luvun maastamuutossa. Etiopialaisia pakolaisia ei Suomen raja-asemilla juuri näkynyt, kun koimme vuoden 2015 hämmentävän, pienimuotoisen kansainvaelluksen.

VELI POHJONEN

Ertelä-Suomen Sanomat. Mielipide. 5.5.2017.