Biohiili ja synteesikaasu torjuvat ilmastonmuutosta

Ilmastomittaukset eri puolilla maapalloa osoittavat, että hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien se on lisääntynyt 24 prosenttia.

YK:n kokoukset, EU:n päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet ilmastotavoitteessaan. Viime vuosina hiilidioksidin nousu on jopa hivenen kiihtynyt.

Turpeen paketoiminen velkauttaa Suomea

Suomalainen Tiedeakatemia lopetti kesäkuussa 2010 ilmastokiistelyn turpeesta. Se julisti, että turve ei ole uusiutuvaa energiaa. Turve on kertakäyttöinen, hiilidioksidia päästävä polttoaine. Se on kotimainen kivihiili.

Tiedeakatemian kannanotto oli hengeltään jyrkästi turve-energiaa vastaan. Näin arvovaltainen jyrkkyys voi johtaa turpeen paketoimiseen.

Päästökauppa uupuu, kuitupuu pelastuu

Teollisuudelle puuenergia on hankala. Siitä maksetaan ajoittain niin hyvin, että puun tuottajat myyvät kuitupuunsa paperitehtaan sijasta voimaloille. Voimalat ostavat puuenergian varjohintaan.

Varjohinta kertoo, paljonko kuitupuusta voi maksaa, jotta siitä saatava energia vastaa kivihiiltä. Varjohinta on kahden osan summa. Perustaso on kivihiilen satamahinta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästöoikeuksista.

Ilmastouhkaa ei tule vähätellä

Viime joulukuussa (2010) Meksikossa oli koolla maapallon ilmastoväki. Tavoitteena oli sopia numeroina ja aikatauluina, miten pysäyttää maapallon hiilidioksidin päästöt.

Meksikosta tuli nahkapäätös. Mitään ei sovittu, mutta neuvotteluja
jatketaan. Liekö syynä ollut juuri ajankohta. Vastusta siinä ilmaston
lämpenemistä, kun Euroopan lentokentät tuskailivat joulun alla
lumikinoksissa niin, että osa kokousväkeä ei ollut kotiinsa päästä.

Tuotanto kannattaa

Ruokakriisistä alkaneiden arabikapinoiden myötä olemme pelänneet, että raakaöljyn hinta nousee holtittomasti. Näinhän kävi 1970-luvun Lähi-Idän sodassa. Silloin öljyn hinta kolminkertaistui.

Viime vuonna (2010) raakaöljyn pörssihinta oli 0,44 euroa litralta (92 dollaria tynnyriltä). Nyt hinta on 0,49 euroa. Nousua on vain viidennes. Hamstraukseen perustuvaa hintapiikkiä ei tullutkaan.
Hamstrausta jarruttaa autoihin tankattava etanoli.

Karkaavat ravinteet voi pysäyttää

Nykyihmisen talous tuottaa luonnolle yhä enemmän kiusaa.

Puhdistamot suoltavat ravinnepitoista lietettä. Emme osaa kierrättää sitä sujuvasti peltoon tai metsään.

Pelloilta vesiin karkaavaa typpeä ja fosforia emme saa kuriin. Muuan, lähes epätoivoiselta tuntuva yritys oli Maa- ja metsätalousministeriön työryhmän mietinnössä vuonna 2008. Se esitti, että eniten ravinnepäästöjä irrottavia peltolohkoja, suojavyöhykkeitä, alettaisiin ”ostaa tarjouskilpailulla” pois viljelystä.

Päästökauppa uupuu, mutta kuitupuu pelastuu

Teollisuudelle puuenergia on hankala. Siitä maksetaan ajoittain niin hyvin, että puun tuottajat alkavat myydä kuitupuunsa paperitehtaan sijasta voimaloille.

Voimalat ostavat puuenergian varjohintaan. Varjohinta kertoo, paljonko kuitupuusta voi maksaa, jotta siitä saatava energia vastaa kivihiiltä.

Kehitysavun mollaaminen epäreilua

Kehitysapua on tapana aika ajoin mollata. Viimeksi Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos lohkaisi Turun Kauppakorkeakouluseuran 40-vuotispäivien puheessaan, että ”kehitysapu ei ole saanut aikaiseksi yhtään mitään” (TS 15.1.2011). Tätä ennen hän oli ehtinyt jo verrata kehitysapua Kankkulan kaivoon, mihin rahaa vain kaadetaan vuodesta toiseen.

Mollaajien kuoro vahvistuu kevään 2011 vaalien lähetessä. Mollaajilta on hämärtynyt avun suuri linja. Se vedettiin jo yli 50 vuotta sitten. Maapallon ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja varoitti 1950, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa elinikäiseen nälänhätään. Kehitysavun tehtäväksi tuli torjua nälkä.

Hirvi kuusettaa Suomen biotaloutta

Hirvi on Suomen toiseksi tärkein laiduneläin. Nautoja meillä on 900'000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150'000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Pohjois-Suomen poroja on enemmän, noin 300'000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa kiloa. Lammas ja hevonen ovat jääneet laiduneläiminä kauas taakse.

Turve vähentää ulkomaista velkaa

Kotimaisuus on ollut jo 40 vuotta turpeen valtti. Kotimaisuuden merkitys kasvaa aina, kun velkaannumme ulkomaille.

Vaikka olemme tänä vuonna kantaneet näkyvästi huolta Kreikan tai Portugalin veloista, myös oma valtionvelkamme on paisunut kaikkien aikojen ennätykseen, 82 miljardiin euroon. Se tekee runsaat 15000 euroa jokaista suomalaista kohti.

Hirvi ja kuusi sopivat yhteen

Hirvi on Suomen toiseksi tärkein laiduneläin. Nautoja meillä on 900,000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150,000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Poroja on enemmän, noin 300,000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa kiloa.

Energiaviljelyn ajatus on peräisin 1970-luvulta

Energiakasvien peltoviljely tuli ensimmäisen kerran esille 1976, kun Helsingin yliopiston tilanhoitaja Matti Kares ehdotti maatalouden vuotuisilla neuvottelupäivillä, että alkaisimme viljellä nopeakasvuisia lehtipuita energiaksi. Satokierto olisi alle 10 vuotta, ja sato puitaisiin pellolta heti hakkeeksi.

Kareksen ehdotus oli taustalla, kun maatalousministeri Johannes Virolainen päätti 1978 rahoittaa maamme ensimmäisen bioenergian hankkeen. Sen vetäjäksi tuli suo-ojituksen nestori, professori Olavi Huikari Metsäntutkimuslaitoksesta. Kannukseen perustettiin energiametsäkoeasema.

Puuetanoli lievittäisi maapallon ruokakriisiä

Energiapuusta voi tehdä puuetanolia

Ruokakriisistä alkaneiden arabikapinoiden myötä olemme pelänneet, että raakaöljyn hinta nousee holtittomasti. Näinhän kävi 1970-luvun Lähi-idän sodassa. Silloin öljyn pörssihinta kolminkertaistui.

Ilmastosopimusta ei tulisi katkaista

Viime joulukuussa (2010) YK oli kutsunut Meksikkoon koolle maapallon ilmastoväen. Tavoitteena oli sopia hiilidioksidista numeroina ja aikatauluina, mitä edetään jatkossa kun Kioton sopimus umpeutuu vuonna 2012.

Meksikosta tuli nahkapäätös. Päätettiin, että mitään ei päätetä, mutta neuvotteluja jatketaan. Samanlainen nahkapäätös oli tullut jo vuotta aikaisemmin Kööpenhaminasta.

Uusiutuva kaasu ajaa asemiin

Kaasu oli viimeksi vahvana mukana Suomen energialinjauksisa 1990-luvun alussa. Eduskunta hylkäsi silloin viidennen ydinvoimalan. Vaihtoehdoksi tuli Venäjältä ostettava maakaasu. Sen näkyvin puoltaja oli silloinen nuori kansanedustaja Matti Vanhanen.

Sittemmin ydinvoima meni kaasun edelle ilmastosyistä. Uraani ei päästä hiilidioksidia, mutta maakaasu sitä päästää.

Apu Etiopiaan maksoi vaivan

Yli puolet uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista kannattaa kehitysavun lisäämistä. Kehitysapua silti mollattiin vaalien alla olan takaa.

Mollaus sai alkunsa runsas vuosi sitten, kun Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos vertasi kehitysapua Kankkulan kaivoon.

Mollaajilta oli hämärtynyt avun suuri linja. Se vedettiin jo yli 50 vuotta sitten. Maapallon ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja varoitti 1950, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa elinikäiseen nälänhätään. Kehitysavun tehtäväksi tuli torjua nälkä.

Apu Etiopiaan maksoi vaivan

Yli puolet uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista kannattaa kehitysavun lisäämistä. Kehitysapua silti mollattiin vaalien alla olan takaa.

Mollaus sai alkunsa runsas vuosi sitten, kun Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos vertasi kehitysapua Kankkulan kaivoon.

Päästökaupan rinnalle hiilen palautus

YK:n ponnisteluista, ilmastokokouksista ja EU:n päästökaupasta huolimatta hiilidioksidin nousua ei ole saatu kuriin. Tämä näkyy mittauksissa niin Suomessa, Alaskassa kuin Hawaijillakin.

Vuodesta 1958 ilmakehän hiilidioksidi on lisääntynyt 24 prosenttia. Nousu on herkeämätöntä. Viime vuosina se on ollut jopa hivenen kiihtyvää.

Kiotossa 1997 sovittu hiilidioksidin päästöihin rajoittunut ilmastopolitiikka vaikuttaa tuskastuttavan hitaasti. Jatkossa tulisi ottaa käyttöön myös muita menetelmiä, esimerkiksi hiilidioksidin palauttaminen ilmakehästä maa- ja metsätiloille, niiden puustoon ja maaperään.