Hirvi kuusettaa Suomen biotaloutta

Hirvi on Suomen toiseksi tärkein laiduneläin. Nautoja meillä on 900'000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150'000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Pohjois-Suomen poroja on enemmän, noin 300'000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa kiloa. Lammas ja hevonen ovat jääneet laiduneläiminä kauas taakse.

Uusiin puihin

Keväällä valittavat uudet päättäjät joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan?

Niistä kaikista tulee ympäristöhaittoja. Haittojen kestosta ja voimasta kansanedustajat eivät itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Australian malli toisi ilmastorahaa Suomen metsiin

Pitkään kasvaviin puihin
kertyy hiilen nieluvarasto

Kun kivihiilivoimala päästää taivaalle savuaan, laitos on hiilidioksidin lähde. Eri valtiot sopivat Japanin Kiotossa 1997, että kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta taivaalle päätyvää hiilidioksidin virtaa rajoitetaan. Paaluvuodeksi valittiin 1990 ja kauden päätösvuodeksi 2012.

Metsäporkkanaa ja -piiskaa

Jatkuvan kasvatuksen
metsälö Kuusamossa  

Suomessa on 375'000 yksityistä metsälöä, tavallisen veronmaksajan, perheen tai vielä kuolinpesän nimissä olevaa metsätilaa. Metsälö voi koostua useammastakin palstasta. Vuonna 2012 metsälön keskikoko oli 30,3 hehtaaria.

Voiko metsänhoidolla vaikuttaa kasvihuoneilmiöön

Etiopian erodoituneita vuorenrinteitä
voi metsittää hiilen nieluiksi

Vielä 10'000 vuotta sitten sinisessä planeetassamme oli nykyistä vihreämpi vivahdus. Metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maaalasta. Aikojen kuluessa kaskiviljely, pellonraivaus, metsälaiduntaminen, polttopuun keruu, 1800-luvulla alkaneet teollisuuspuun hakkuut ja ihmisen toiminta ylipäänsä vähensivät metsiä kolmanneksella, nykyiseen 32 prosenttiin. Metsää on maapallolla toki vielä jäljellä: 200-kertaisesti Suomen metsäpinta-alan verran.

Suojelun tasapaino biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa 2010-luvun biotalouteen, huoli metsistä on taas kasvanut. Esimerkiksi Metsä Groupin uusi Äänekosken biotuotetehdas ostaa vuosittain kuitupuuta yli neljä miljoonaa kuutiota. Kemiin nouseva biodieselin tehdas tarvitsee puolestaan energiapuuta 2-3 miljoonaa kuutiota.

Yhdessä nämä kaksi tehdasta nostavat hakkuita jo lähes kymmenellä prosentilla. Eri puolille Suomea suunniteltavat lisätehtaat nostavat puun tarvetta saman verran.

Energiamme hyvät, pahat ja rumat

Päättäjämme pyörivät jatkuvasti tuskallisessa ympäristöajattelussa. Mistä heidän tulisi valita jatkossa energiamme: biovoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Kaikesta energiasta saamme niin ympäristöllisiä hyötyjä kuin haittojakin. Vaikeaksi valinnan tekee se, että haittojen kestosta ja voimasta kansanedustajat eivät itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Turve vähentää ulkomaista velkaa

Kotimaisuus on ollut jo 40 vuotta turpeen valtti. Kotimaisuuden merkitys kasvaa aina, kun velkaannumme ulkomaille.

Vaikka olemme tänä vuonna kantaneet näkyvästi huolta Kreikan tai Portugalin veloista, myös oma valtionvelkamme on paisunut kaikkien aikojen ennätykseen, 82 miljardiin euroon. Se tekee runsaat 15000 euroa jokaista suomalaista kohti.

Perusvoimaa ja tihkuvoimaa

Nyt kun pitkin Perämeren rannikkoa nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiataloutemme kokonaiskuvaa. Mistä tulee perusvoimamme?

Metsistä saimme eniten energiaa aina vuoteen 1964 asti, kun halpa tuontiöljy ohitti puun. Paalupiste oli 39 prosenttia.

Energiaviljely sitoo auringon energiaa

Turvesuon pohjalle viljeltyä
energiapajua Haapavedellä

Auringosta virtaa maapallomme pinnalle ehtymätön energiavirta. Suomenkin alueelle energiaa osuu vuosittain määrä, joka vastaa 1000-kertaisesti nykyistä energian kulutustamme. Aurinkoenergian riittävyyden varaan olisi rakennettavissa energiaongelmiemme kestävä ratkaisu. Pulmana on vain aurinkoenergian varastoiminen. Kesällä yllin kyllin saatavaa säteilyä pitäisi voida käyttää vielä pitkän talvemmekin aikana.

Kotimaisen energian tielle – vesivoima, tuuli ja kasvit ovat uudistuvia energiavarojamme

Vesivoima, tuuli ja kasvit ovat kotoisia energiavarojamme. Ne kaikki saavat alkunsa auringon lämmöstä ja valosta. Niin kauan kuin aurinko paistaa (ainakin 50’000 vuotta), joet eivät lakkaa virtaamasta, tuuli puhaltamasta eivätkä kasvit kasvamasta. Puhumme uudistuvista energiavaroista.

Kantojen nosto energiaksi muuttaa metsänhoitoa

Vuonna 2001 UPM-Kymmene alkoi nostaa kuusen avohakkuilta kantoja energiapuuksi. Ne murskattiin muun metsähakkeen jatkoksi yhtiön Jämsänkosken biovoimalaan. Ensimmäisen vuoden saanto oli puuna mitaten 5000 kiintokuutiona. Energiamitassa se vastaa 10 miljoonaa kilowattituntia. Vuonna 2002 käyttö kolminkertaistui.

Päänavaus oli merkittävä. Metsäntutkijat laskivat jo parikymmentä vuotta sitten, että avohakkuille jäävät kannot ovat oksa– ja latvutähteen sekä vielä kaupaksi käymättömän metsänhoidon harvennuspuun jälkeen maamme kolmanneksi tärkein metsäenergiavara. Kantojen nostoa silti vieroksuttiin ympäristösyistä vielä 1990-luvun alussa.

Bioenergia etenee portaittain

Bioenergian tuotantoa, myyntiä ja käyttöä mitataan Suomen kieleen hankalasti istuvalla mitalla, megawattitunteina tai terawattitunteina. Mitan kanssa oppii elämään, kun muistaa pari nyrkkisääntöä.

Kiintokuutiossa puuta on kaksi megawattituntia. Irtokuutiossa jyrsinturvetta on yksi megawattitunti. Yksi terawattitunti on miljoona megawattituntia. Vaikka sanat ovat hankalia, niistä on se etu, että eri energialajeja voi verrata keskenään.

Metsäviljelmät varastoivat aurinkovoiman

Nyt kun ikuisia saasteita jättävä maan päällinen ydinvoima on joutunut taas suurennuslasin alle, on hyvä muistaa että meillä on myös omaa, luonnollista voimaa. Auringon uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, fuusio. Sen energia saapuu maapallolle puhtaana valona.

Puunkannoista biomassaa

Kantoja biotaloudelle ehdotti ensimmäisenä metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari. Hän oli kutsunut 1972 Vesijaon koekentälle Padasjoella kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10-40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen.

Kehitysmaiden luonnon kolmiodraama - väestönkasvu, peltomaan tarve ja metsien häviö liittyvät erottamattomasti toisiinsa

Kehitysmaissa häviää metsää vuosittain yli 10 miljoonaa hehtaaria. Paikallista maaseudun väestöä siitä ei tule kuitenkaan syyttää. Metsän uudisraivuu pelloksi on tropiikin maissa väistämätön niin kauan kuin niiden väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla. Vielä kasvavat kehitysmaiden luonnonmetsät voi pelastaa vain ratkaisu väestönkasvun, ruoantuotannon ja pellontarpeen ongelmaan. Peltometsäviljelystä odotetaan tuota ratkaisua.

Metsätaloutemme tulevaisuus on pienmetsälöissä

Suomessa on 431'000 yksityistä, yli yhden hehtaarin metsälöä. Metsänomistajia kansastamme on vielä enemmän, kaikkiaan 750'000, sillä osa palstoja on perikuntien ja perheyhtymien nimissä. Tänään joka kuudes suomalainen harjoittaa metsätaloutta, tietoisesti tai huomaamattaan.

Metsätilojen määrä on parhaillaan nousussa, sillä perinnönjaoissa ja tiloja muuten lohkottaessa syntyy vuosittain noin 2000 uutta metsälöä. Parinkymmenen vuoden kuluttua Suomessa on miljoona metsänomistajaa.

Maaseutu ja bioenergia

Vaihtoehtoiset energialähteet, bioenergia, energiapuu, biomassa, kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys ovat 1990-luvun maaseutu- ja energiapolitiikan uusia avaintekijöitä, kun suomalaista maatilataloutta on sovitettava uuteen yleiseurooppalaiseen kehitykseen.

Bioenergia, biomassojen aktiivi kasvattaminen energian raaka-aineeksi, on jo tänään naapurissamme Ruotsissa, ja lähivuosina myös EY-maissa, merkittävimpiä, laajoja peltopinta-aloja koskevia ratkaisuja, millä vaimennetaan maatalouden ylituotantoa, maatilat pidetään elinkelpoisena, ympäristö puhtaana ja maaseudun maisema kultturimaisemana.

Biotalous pohjaa pienpuun halpuuteen

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää nanotavaraa. Biotuotetehdas jalostaa hakkeen selluksi, vaatteiden kuiduksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, vanilliiniksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja monen moniksi muiksi uustuotteiksi. Ylijäämä jalostuu sähköksi ja lämmöksi.

Ilmastokamppailu tarvitsee vaihtoehtoja

Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset eivät onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seurannutta ilmakehän lämpenemistä.

Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.