Maaseutu ja bioenergia

Vaihtoehtoiset energialähteet, bioenergia, energiapuu, biomassa, kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys ovat 1990-luvun maaseutu- ja energiapolitiikan uusia avaintekijöitä, kun suomalaista maatilataloutta on sovitettava uuteen yleiseurooppalaiseen kehitykseen.

Bioenergia, biomassojen aktiivi kasvattaminen energian raaka-aineeksi, on jo tänään naapurissamme Ruotsissa, ja lähivuosina myös EY-maissa, merkittävimpiä, laajoja peltopinta-aloja koskevia ratkaisuja, millä vaimennetaan maatalouden ylituotantoa, maatilat pidetään elinkelpoisena, ympäristö puhtaana ja maaseudun maisema kultturimaisemana.

Puuvoima vastaan muut voimat

Ainoana yliopistoistamme Joensuussa opetetaan ja tutkitaan energiapuun tuotantoa pääaineena; metsätieteelliseen tiedekuntaan perustettiin sitä varten professuuri jo 1980-luvun alussa. Mistä energiapuun tuotannossa on kysymys? Mikä on puuvoiman merkitys tänään, 1990-luvulla ja 2000-luvun Suomessa? Voiko energiapuutuotantoa vielä kehittää?

Puu energiateollisuuden raskaassa sarjassa

Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1989, energian kokonaiskulutus oli 1212 petajoulea (petajoulessa on ykkösen perässä 15 nollaa). Siitä oli puuperäistä energiaa 164 petajoulea eli 14 prosenttia.