Energiaviljely sitoo auringon energiaa

Turvesuon pohjalle viljeltyä
energiapajua Haapavedellä

Auringosta virtaa maapallomme pinnalle ehtymätön energiavirta. Suomenkin alueelle energiaa osuu vuosittain määrä, joka vastaa 1000-kertaisesti nykyistä energian kulutustamme. Aurinkoenergian riittävyyden varaan olisi rakennettavissa energiaongelmiemme kestävä ratkaisu. Pulmana on vain aurinkoenergian varastoiminen. Kesällä yllin kyllin saatavaa säteilyä pitäisi voida käyttää vielä pitkän talvemmekin aikana.

Kasvit aurinkovoimaloina

Luonto on ratkaissut aurinkoenergian keräämis-, sitomis- ja varastoimispulman muuttamalla osan auringosta saapuvaa säteilyenergiaa kemialliseksi sidosenergiaksi vihreisiin kasveihin. Auringon energia vastaanotetaan klorofyllimolekyylissä, sidotaan fotosynteesissä sokereiksi ja varastoidaan kasvillisuuteen biomassana. Jokainen näin varastoitu kuiva-ainekilo sisältää energiaa noin 19 megajoulea, puolet raskaan polttoöljyn energiasisällöstä.

Kasveihin perustuvan aurinkovoimalan rakennus on helppoa: kasvit rakentavat itse itsensä. Ne ovat huokein tapa levittää säteilyn pyydysyksiköt laajalle alalle.

Nykyisellään koko Suomen kasvillisuuden, peltojen ja metsien itseensä vuosittain varastoima energiamäärä on jo noin kaksi kertaa suurempi kuin vuotuinen öljynkulutuksemme. Energiataloudellisesti kasvien merkitys on oivallettu vasta viime vuosina, kun on löytynyt kasvilajeja, jotka pystyvät niitä viljeltäessä ennen arvaamattomaan tehokkuuteen.

*****

Veli Pohjonen

Lue koko teksti pdf-tiedostona.

Työtehoseuran metsätiedotus 3/1980 (316)