Ilmastokamppailu tarvitsee vaihtoehtoja

Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset eivät onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seurannutta ilmakehän lämpenemistä.

Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.

Biohiili on räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä eli puuhiilistä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä, joka on paahdettu sellaiseksi että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen varaston eli nielun. Se kumoaa fossiilivoimaloiden, teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä.

Biohiilen mahdollisuudet oivallettiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Maaperätutkijat selittivät Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden vanhojen Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden.

Tumma maa on peräisin intiaaneilta. He alkoivat tehdä puuhiiltä peltojensa maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Intiaanien hiili on säilynyt Amazonin peltomaassa hajoamatta parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä nytkin, tutkijat päättelivät.

Nykyajan biohiili valmistetaan energiapuun hakkeesta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa.

Sisään tulevasta massasta puolet muuntuu biohiileksi. Toinen puoli massaa kaasuuntuu. Puhdistettuna kaasun voi lisätä maakaasuverkkoon tai sen voi jalostaa autoihin käyväksi biokaasuksi.

Biohiili jauhetaan ja kynnetään peltoon maanparannuskalkin tavoin. Maatila pitäisi biohiilestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella maajussi osallistuisi EU-pörssin päästökauppaan.

Rahavirta olisi eri suuntaan kuin fossiilienergian voimaloilla. Kun voimalat maksavat päästöistään ilmastosakkoa, maajussi kuittaisi biohiilestään ilmastotuloa. Tonnista maaperään lisättyä alkuainehiiltä olisi maksettu 2017 helmikuun alun hinnoilla yhdeksäntoista euroa.

Biohiilen muokkaamista maaperään on tutkittu etenkin Yhdysvalloissa ja Australiassa, 2010-luvun alussa tutkimus alkoi myös Suomessa. Biohiilen suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehitysmaissa, missä eroosion riivaamia köyhiä peltoja riittää.

Maajussit eri puolilla maailmaa saisivat biohiilen peltonielustaan ilmastotuloa. Metsäjussit hyötyisivät myös. Metsätalouden kannattavuus kohenee, kun biohiiltoon menevän pienpuun menekki kasvaa. Biohiiltämöiden kehittämiseen Suomella olisi annettavaksi tietotaitoa, kehitysmaihin asti.

VELI POHJONEN

Kaleva. Mielipide. 8.2.2017.