Tehdään Suomesta mustan mullan maa

    Kasvihuoneilmiön torjunta ei onnistunutkaan fossiilipolttoaineiden päästömaksuilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus ja maapallon keskilämpötila jatkavat nousuaan.

    Ilmastokamppailun on haettava uutta suuntaa. Sellaista odotetaan maaperän hoidosta, niin pelto- kuin metsämailla.

    Maapallon kokonaishumus on teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti maaperän humuksessa on kokonaismäärältään vielä kaksi kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin ilmakehässä.

    Nopeimmin humuksen hiilivarastoa voisi lisätä biohiilellä. Se on maaperään lisättävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

     Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta (musta multa) -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin alueen intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi 450 vuotta e.Kr.

    Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.

    Biohiili on luontevinta valmistaa pienpuun hakkeesta. Lisää raaka-ainetta saa metsäpuiden lyhytkiertoviljelyllä, tyypillisesti viljelypajusta. 

    Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä.

    Uuden ajan biohiili on luontaista väkevöidä kasvien ravinteilla, lietelannalla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla. Väkevöityä biohiiltä voi käyttää myös metsänviljelyssä, puun taimien istutuksen yhteydessä. Näin tapahtuu jo kaupunkien puistopuille.

    Ilmastokamppailuun kannattaisi ottaa uusi suunta. Ilmakehään karannut hiili (hiilidioksidi) tulisi palauttaa takaisin hiilen kehtoon, maaperään.

    Pelto- ja metsämaidemme kuten myös kaupunkipuistojen humuksen hoitoa tulisi pikaisesti kehittää ilmastopäästöjen kuohuttamassa Suomessa. Jos meidän hiilidioksidimme päästö- ja nieluvirrat ovat epätasapainossa, sen korjaamisessa tulisi keskittyä siihen missä hiilidioksidia (alkuainehiiltä) on eniten, eli maaperään.

    Biohiili on noussut tänään uuteen rooliin - ilmastorooliin. Voisiko biohiilestä kehittää uuden ajan ilmastotalouden sammon? Voisiko huomisen ilmasto-Suomesta kehittää biohiilellä esimerkillisen uuden mustan mullan maan - Finland Terra Preta.

    Meillä on päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttamisessa ilmastokamppailun paaluvuosi 2035. Jotta pääsisimme tuona vuonna hiilidioksidin päästöjen ja nielujen tasapainon tilaan, biohiilen sovellukset tulisi ottaa käyttöön pikaisesti sekä maa- että metsätaloudessa. Biohiili ja ilmasto ovat jo kytkeytyneet toisiinsa.

Veli Pohjonen

Salon Seudun Sanomat. Tätä mieltä. 29.5.2025

Biohiilellä uusi suunta ilmastokamppailulle

    Kiihtyvän kasvihuoneilmiömme torjunta ei onnistunutkaan fossiilipolttoaineiden päästömaksuilla tai muilla hapuilevilla päästörajoituksilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee hellittämättä. Samalla nousee niin Suomen kuin koko maapallon vuotuinen keskilämpötila.

    Tarvitsemme uusia innovaatioita. Odotamme sellaista maailmanlaajuisesta maaperän hoidosta, koskien sekä pelto- että metsämaaperää.

    Maaperän kokonaishumus maapallolla on teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti humuksessa on kokonaismäärältään vielä kaksi kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin ilmakehässä. Ja verrattuna maanpäälliseen biomassaan, tyypillisesti metsiin, humuksessa on hiiltä lähes kolme kertaa enemmän.

    Nopein nykypäivän ratkaisu maaperän humuksen hiilivaraston lisäämiseksi on biohiili. Se on maaperään lisättävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin, että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi.

    Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili luo maaperään pysyvän hiilen nieluvaraston.

    Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta (musta multa) -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin paikallisilta intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi 450 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

    Jos meidän hiilidioksidimme päästö- ja nieluvirrat ovat epätasapainossa, sen korjaamisessa tulisi keskittyä siihen, missä hiilidioksidia on eniten, eli maaperään.

    Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.

    Nykyajan biohiili on luontevinta valmistaa pienpuun hakkeesta. Nopeasti lisäraaka-ainetta saa metsäpuiden lyhytkiertoviljelyllä, tyypillisesti viljelypajusta.

    Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä.

    Tänään biohiiltä voi väkevöidä esimerkiksi kasvien ravinteilla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla. Väkevöityä biohiiltä voisi käyttää myös metsänviljelyssä, esimerkiksi taimien istutuksen yhteydessä. Näin tapahtuu jo kaupunkien puistopuiden istutuksessa.

    Ilmastokamppailulle tulisi ottaa aivan uusi suunta. Ilmakehään karannut hiili (hiilidioksidi) tulisi palauttaa takaisin hiilen kehtoon, maaperään.

    Puisto-, pelto- ja metsämaidemme humuksen hoitoa tulisi pikaisesti kehittää ilmastopäästöjen kuohuttamassa Suomessa. Jos meidän hiilidioksidimme päästö- ja nieluvirrat ovat epätasapainossa, sen korjaamisessa tulisi keskittyä siihen, missä hiilidioksidia (alkuainehiiltä) on eniten, eli maaperään.

    Biohiili on siinä avainasemassa. Biohiilellä voisi kehittää huomisen ilmasto-Suomesta esimerkillisen uuden mustan mullan maan – Finland Terra Preta.

    Meillä on päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttamisessa ilmastokamppailun paaluvuosi 2035. Jotta pääsisimme tuohon tasapainon tilaan, biohiilen sovellukset tulisi ottaa heti käyttöön niin puistotaloudessa, maataloudessa kuin metsätaloudessakin.

Veli Pohjonen

Turun Sanomat. Mielipide. 29.6.2025

Biohiili voisi rauhoittaa ilmastokamppailua

    Kasvihuoneilmiön torjunta ei onnistunut fossiilipolttoaineiden päästömaksuilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa hillitöntä nousuaan.

    Ilmastokamppailuun on haettava uutta suuntaa. Sellaista odotetaan maaperän hoidosta, pelto- ja metsämailla.

    Maapallon kokonaishumus on teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti maaperän humuksessa on kokonaismäärältään vielä kaksi kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin ilmakehässä.

    Kätevimmin humuksen hiilivarastoa voi lisätä biohiilellä. Se on maaperään lisättävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kuin kivihiili.

    Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta (musta multa) -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin alueen intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi 450 vuotta e.Kr.

    Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.

    Biohiili on luontevin valmistaa pienpuun hakkeesta tai hakkuutähteestä. Tänään pääosa Suomen biohiilestä taitaa tulla kuitupuun koon kuusesta. Kun biohiilen tarve kasvaa, lisää raaka-ainetta voi tuottaa lehtipuiden lyhytkiertoviljelyllä.

    Jauhettuna tai rakeistettuna biohiilen voi levittää peltoon maanparannuskalkin tai tuhkan tavoin. Biohiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä.

    Uuden ajan biohiili on luontaista väkevöidä kasvien ravinteilla, lietelannalla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla. Biohiiltä voi käyttää myös metsänviljelyssä, puun taimien istutuksen yhteydessä. Näin tapahtuu jo kaupunkien puistopuille. Biohiilen lisäyksellä puun taimille voisi kompensoida myös hiilidioksidin päästöjä, jotka lasketaan metsätaloutemme nykyiseksi ilmastohaitaksi.

    Pelto- ja metsämaidemme, kuten myös kaupunkipuistojen humuksen hoitoa tulisi pikaisesti kehittää ilmastopäästöjen kuohuttamassa Suomessa. Jos meidän hiilidioksidimme päästö- ja nieluvirrat ovat epätasapainossa, sen korjaamisessa tulisi keskittyä siihen missä hiilidioksidia (alkuainehiiltä) on eniten eli maaperään.

    Meillä on päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttamisessa ilmastokamppailun paaluvuosi 2035. Jotta pääsisimme tuona vuonna hiilidioksidin päästöjen ja nielujen tasapainon tilaan, biohiilen sovellukset tulisi ottaa pikaisesti käyttöön. Biohiili voisi rauhoittaa ilmastokamppailuamme.

Veli Pohjonen

Pogostan Sanomat. Mielipide. 23.6.2025

Voisimmeko kehittää biohiilellä Suomesta uuden mustan mullan maan

    Alati kiihtyvän kasvihuoneilmiömme torjunta ei onnistunutkaan fossiilipolttoaineiden päästömaksuilla tai muilla hapuilevilla päästörajoituksilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee hellittämättä. Samalla nousee niin Suomen kuin koko maapallon vuotuinen keskilämpötila.

    Tarvitsemme uusia innovaatioita. Odotamme sellaista maailmanlaajuisesta maaperän hoidosta, koskien sekä pelto- että metsämaaperää. Ihmiskunnan pellot ovat menettäneet humusta ja sen mukana hiiltä ilmakehään satoja vuosia. 

    Maaperän kokonaishumus maapallolla on teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti maaperässä on kokonaismäärältään vielä kaksi kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin ilmakehässä.

    Ja verrattuna maanpäälliseen biomassaan, tyypillisesti metsiin, humuksessa on hiiltä lähes kolme kertaa enemmän.

    Nopein nykypäivän ratkaisu maaperän humuksen hiilivaraston lisäämiseksi on biohiili. Se on maaperään, tyypillisesti peltoon kynnettävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi.

    Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili luo maaperään pysyvän hiilen nieluvaraston. 

    Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta (musta multa) -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin paikallisilta intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi 450 vuotta e.Kr.

    Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.

    Nykyajan biohiili on luontevinta valmistaa pienpuun hakkeesta. Varmimmin raaka-ainetta saa metsäpuiden lyhytkiertoviljelyllä, tyypillisesti viljelypajusta. Nopeasti uutta biohiiltä voisi tehdä myös yksivuotisena viljellystä kuituhampusta.

    Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä.

    Tänään biohiiltä osataan väkevöidä esimerkiksi kasvien ravinteilla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla. Väkevöityä biohiiltä voisi käyttää myös metsänviljelyssä, esimerkiksi taimien istutuksen yhteydessä.

    Ilmastokamppailulle tulisi ottaa aivan uusi suunta. Ilmakehään karannut hiili (hiilidioksidi) tulisi palauttaa takaisin hiilen kehtoon, maaperään.

    Pelto- ja metsämaidemme humuksen hoitoa tulisi pikaisesti kehittää. ilmastopäästöjen kuohuttamassa Suomessa. Jos meidän hiilidioksidimme päästö- ja nieluvirrat ovat epätasapainossa, sen korjaamisessa tulisi keskittyä, siihen missä hiilidioksidia (alkuainehiiltä) on eniten, eli maaperään.

    Biohiili on siinä avainasemassa. Voisiko kehittää biohiilellä huomisen ilmasto-Suomesta uuden mustan mullan maan?

Veli Pohjonen

Perniönseudun lehti. Mielipide. 24.4.2025.

Jospa Suomesta mustan mullan maa

    Alati kiihtyvän kasvihuoneilmiömme torjunta ei onnistunutkaan fossiilipolttoaineiden päästömaksuilla tai muilla päästörajoituksilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee hellittämättä. Samalla maapallon vuotuinen keskilämpötila nousee.

    Tarvitsemme uusia innovaatioita. Odotamme sellaista maailmanlaajuisesta maaperän hoidosta, koskien sekä pelto- että metsämaaperää.

    Ihmiskunnan pellot ovat menettäneet humusta ja sen mukana hiiltä ilmakehään satoja vuosia. Tämä on nähtävissä erityisesti Afrikan köyhissä maissa.

    Elävään puustoon sitoutunut hiili on tärkeä, ja sillä on ollut pitkään keskeinen rooli ilmastokamppailussamme. Mutta niin Suomen kuin koko maapallon tasolla vielä merkittävämpi on maaperän orgaaninen hiilivarasto, tyypillisesti peltojen humus.

    Maaperän kokonaishumus maapallolla on kyllä teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti maaperässä on kokonaismäärältään vielä kaksi kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin ilmakehässä.

    Ja verrattuna maanpäälliseen biomassaan, tyypillisesti metsiin, humuksessa on hiiltä lähes kolme kertaa enemmän.

    Nopein nykypäivän ratkaisu maaperän humuksen hiilivaraston lisäämiseksi on biohiili. Se on maaperään, tyypillisesti peltoon kynnettävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi.

    Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili luo maaperään pysyvän hiilen nieluvaraston. 

    Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta (musta multa) -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin paikallisilta intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi 450 vuotta e.Kr.

    Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.

    Nykyajan biohiili on nopeinta valmistaa energiapuun hakkeesta. Nopeasti uutta biohiiltä voi tehdä myös yksivuotisena viljellystä kuituhampusta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa.

    Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä. Tänään biohiiltä osataan myös väkevöidä esimerkiksi kasvien ravinteilla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla.

    Biohiili sopii paitsi ilmastokamppailun Suomeen, myös lämpimään tropiikkiin, etenkin Afrikan köyhiin maihin. Niissä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää.

    Koko globaalille ilmastokamppailulle tulisi ottaa aivan uusi suunta. Karannut hiili palautettaisiin takaisin hiilen kehtoon, maaperään.

    Peltomaidemme humuksen hoitoa tulisi pikaisesti kehittää ilmastopäästöjen kuohuttamassa Suomessa. Jospa biohiili kehittäisi meidät samalla uudeksi mustan mullan maaksi. 

Veli Pohjonen

Orimattilan Sanomat. Mielipide. 15.4.2025

Hiili takaisin kehtoonsa

    Alati kiihtyvän kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee uusia innovaatioita. Nyt sellaista odotamme maailmanlaajuisesta maaperän, erityisesti peltomaaperän hoidosta.

    Ihmiskunnan pellot ovat menettäneet humusta ja sen mukana hiiltä ilmakehään satoja vuosia. Tämä on nähtävissä erityisesti Afrikan köyhissä maissa.

    Elävään puustoon sitoutunut hiili on tärkeä, ja se on ollut jo pitkään keskeinen ilmastokamppailussamme. Mutta koko maapallon tasolla vielä merkittävämpi on maaperän orgaaninen hiilivarasto, tyypillisesti peltojen humus.

    Vaikka humus on jo kymmeniä vuosia huvennut, se on kokonaismäärältään kolme kertaa suurempi kuin maanpäällisen biomassan hiili.

    Verrattuna ilmakehään maaperässä on puolestaan hiiltä noin kaksi kertaa enemmän. 

    Nopein ratkaisu peltojen hiilivaraston lisäämiseksi on biohiili. Se on maaperään kynnettävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi.

    Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili luo maaperään pysyvän hiilen nieluvaraston. 

    Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin paikallisilta intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää.

    Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.

    Nykyajan biohiili valmistetaan energiapuun hakkeesta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa.

    Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä. 

    Biohiili sopisi parhaiten lämpimään tropiikkiin, etenkin Afrikan köyhiin maihin. Niissä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää.

    Maailmanlaajuista kehitysavun rahaa voisi siirtää yhä enemmän ihmiskunnan luontevimpaan ilmastokamppailuun, maaperän parantamiseen Afrikan maataloudessa. Kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi, köyhyys vähenisi ja maastamuuton paine laskisi.

    Samalla globaali ilmastokamppailu ottaisi aivan uuden suunnan. Ilmakehään karannut hiili palautettaisiin takaisin hiilen kehtoon, maaperään.

Maaperän hoitoa tulisi pikaisesti kehittää myös Suomen maataloudessa. 

Veli Pohjonen

Lapin Kansa. Mielipide. 4.4.2025.

Päästötaloudesta kiertotalouteen

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kesäkuun 2017 päätös vetää maansa pois Pariisin sopimuksesta ravistelee ilmastoajattelua. Kivihiili palaa takaisin Yhdysvaltain perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä.

    Vuosia maailmalla käyty ilmastokamppailu on jo osoittanut, että pelkkä päästöjen hillintä ei olisi muutenkaan riittänyt. Ilmakehään päätyvää hiilidioksidin päästövirtaa on yritetty rajoittaa niin sanotusta Kioton kansainvälisestä paaluvuodesta alkaen. Tulokset ovat kehnot. Päästöjä ei ole saatu kuriin.

    Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 353 miljoonasosaa (ppm) vuonna 1990. Toukokuussa 2017 pitoisuus oli 409 ppm, kuusitoista prosenttia korkeammalla kuin Kioton paaluvuonna.

    Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluvarastoihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan biohiilestä.

    Biohiili on räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä eli puuhiilestä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä, mikä on paahdettu sellaiseksi että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

    Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston. Se kumoaa fossiilivoimaloiden, teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä.

    Biohiilen mahdollisuudet oivallettiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Maaperätutkijat selittivät Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden vanhojen Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden.

    Tumma maa on peräisin intiaaneilta. He alkoivat tehdä puuhiiltä peltojensa maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Intiaanien hiili on säilynyt Amazonin peltomaassa hajoamatta parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä nytkin, tutkijat päättelivät.

    Nykyajan biohiili valmistetaan energiapuun hakkeesta. Raaka-aine saadaan talousmetsien hakkuutähteestä tai biomassan energiaviljelystä. Luontevimmin puumassan hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa.

    Sisään tulevasta massasta noin puolet voi muuntaa biohiileksi. Loppu muuntuu energiapitoiseksi tisleeksi ja kaasuksi. Biotalous etsii niille sivukäyttöä.

    Biohiili jauhetaan ja kynnetään peltoon maanparannuskalkin tavoin. Maatila pitäisi biohiilen lisäyksestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella viljelijä osallistuisi EU-pörssin päästökauppaan.

    Rahavirta olisi eri suuntaan kuin fossiilienergian voimaloilla. Kun voimalat maksavat päästöistään ilmastoveroa, viljelijä kuittaisi biohiilen lisäyksestään ilmastotuloa. 

    Koko maapallon mittakaavassa käytettynä hiilen nieluvirroilla voi lopulta kääntää ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun. Viljelijät saisivat biohiilen peltonieluistaan ilmastotuloa. Metsän kasvattajat hyötyisivät myös. Metsätalouden kannattavuus kohenee, kun biohiiltoon menevän pienpuun menekki kasvaa.

    Työtä ja tuloa riittäisi. Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, saman jakson ilmaston jäähdyttäminen veisi. Ja sen jälkeen biohiiltä tarvitaan vielä niin kauan kuin käytämme fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi Yhdysvaltain valitsemaa kivihiiltä riittää ainakin 200 vuodeksi.

    Peltojen biohiilen merkitys kasvoi ilmastokamppailun uuden käänteen jälkeen. Biohiilellä voi siirtyä hiilidioksidin päästötaloudesta hiilidioksidin kiertotalouteen. Tähän käänteeseen puuta kasvavalla Suomellakin olisi annettavaa. 

VELI POHJONEN

Käsikirjoitus 3.3.2017

Ilmastokamppailu tarvitsee vaihtoehtoja

Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset eivät onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seurannutta ilmakehän lämpenemistä.

Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.

Maajussilta biohiiltä

Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset, Euroopan unionin päästökauppa, ilmastolle ystävälliseksi ylistetty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seuraavaa lämpenemistä.

Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.

Maajussin biohiilestä apua

Ilmasto lämpenee edelleen. Hiilidioksidin päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua. Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Kasvihuoneilmiön torjuntaan tarvitaan uusia, nieluihin pohjaavia menetelmiä. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä. Biohiili on ilmastokamppailuun räätälöity muunnos puuhiilestä, jonka tuotannossa Alavieskan Charcoal Finland Oy on maamme edelläkävijä.

Syteen ja saveen

    YK:n kokouksissa ja koko maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee uusia menetelmiä.

    2000-luvun alussa puhuttiin hiilidioksidin sieppauksesta suoraan voimalan savupiipusta ja hiilidioksidin pumppauksesta kaasuna maaperään. Sieppaus piti maksettaman YK:n ilmastokokouksissa sovittavalla hiilidioksidin päästökaupalla. Suuret päästäjät Kiina ja Yhdysvallat eivät kuitenkaan päästökauppaan vielä viime vuosikymmenellä lämmenneet.

     2020-luvulla uutta vaihtoehtoa odotetaan biohiilestä. Biohiili on maahan kynnettävää alkuainehiiltä. Se on kuivatislattu biomassasta, esimerkiksi pienpuun hakkeesta.

    Kuivatislaus on räätälöity niin että mikrobit eivät pääse biohiileen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu, vaan säilyy savessa kuten kivihiili kalliossa. Biohiili tekee pellosta hiilivaraston eli hiilen nielun.

    Biohiili muistuttaa entisajan maamiiluista saatuja sysiä. Maamiilut olivat tuhlaavia, koska vain sydet ja terva otettiin talteen. Uuden ajan miilua kutsutaan retortiksi. Se hyödyntää myös tisleet, haihtuvat kaasut ja lämmön.

    Päästökauppaan verrattuna biohiilellä on talousetu. Jauhettuna ja maahan kynnettynä se viljavoittaa peltoa maanparannuskalkin tavoin. Biohiili sitoo vettä ja ravinteita, kuohkeuttaa tiivistyneitä peltomaita ja parantaa ruokakasvien satoja.

    Biohiiltä on kokeiltu nykyaikaisessa peltoviljelyssä niin Amerikan kuin Euroopan puolella, myös Suomessa. Menetelmän suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehitysmaissa, missä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää.

    YK päätti 2010-luvun alussa, että kehitysmaiden ilmastotoimia rahoitetaan 100 miljardilla dollarilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen hallitus päätti puolestaan maaliskuun 2013 kehysriihessä, että kaikki päästökaupasta saatavat tulot ohjataan kehitysapuun tai ilmastorahastoon. Näin tapahtui vielä vuonna 2014. Hallitus ohjasi 69 miljoonan euron päästökauppatulot kehitysapuun ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

    Maailmanlaajuista kehitysavun rahaa voisi jatkossa siirtää biohiilenä Afrikan maatalouteen. Menetelmään tarvittavien kenttäkelpoisten hiiltämöiden eli retorttien kehittämisessä Suomikin voisi olla mukana.

    Siirtämällä osa maapallon ilmastokamppailua kehitysmaiden syteen ja saveen, kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi, köyhyys vähenisi ja muuton paine kehitysmaista rikkaampiin maihin  pienenisi.

VELI POHJONEN

Käsikirjoitus 13.1.2017.

Biohiiltä ja biokaasua, komissaarit!

Kasvihuoneilmiön etenemisen tarkin mittaus perustuu ilmakehän hiilidioksidiin. Pitkään mitannut asema Mauna Loan vuorella Hawaijilla kertoo, että hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Mittauksen ensimmäisenä vuonna 1959 lukema oli 316 miljoonasosaa. Helmikuun lopussa 2014 lukema oli 401 miljoonasosaa eli 27 prosenttia korkeampi. Nousu on vuodesta toiseen hivenen kiihtyvää.