Kantojen nosto energiaksi muuttaa metsänhoitoa

Vuonna 2001 UPM-Kymmene alkoi nostaa kuusen avohakkuilta kantoja energiapuuksi. Ne murskattiin muun metsähakkeen jatkoksi yhtiön Jämsänkosken biovoimalaan. Ensimmäisen vuoden saanto oli puuna mitaten 5000 kiintokuutiona. Energiamitassa se vastaa 10 miljoonaa kilowattituntia. Vuonna 2002 käyttö kolminkertaistui.

Päänavaus oli merkittävä. Metsäntutkijat laskivat jo parikymmentä vuotta sitten, että avohakkuille jäävät kannot ovat oksa– ja latvutähteen sekä vielä kaupaksi käymättömän metsänhoidon harvennuspuun jälkeen maamme kolmanneksi tärkein metsäenergiavara. Kantojen nostoa silti vieroksuttiin ympäristösyistä vielä 1990-luvun alussa.

Metsänielut mukaan päästöjen laskentaan

Havumetsät ovat Suomen
muhkein hiilen nieluvarasto

Teollisuuden keskusliiton johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala kiinnittää aiheesta huomiota siihen (HS 21.12.), että Euroopan unionissa tammikuussa 2005 alkava hiilidioksidin päästökauppa näyttää sitä kummallisemmalta, mitä lähemmäksi aloitushetkeä tulemme.

Eihän ollut tarkoitus, että bioenergian johtomaana tunnettu Suomi alkaa ostaa päästökiintiöitä laitoksilta ja mailta, jotka ovat ympäristöalalla kiistatta meitä jäljessä. Suomen piti olla päästökaupassa myyjä eikä ostaja.

Metsähakkeen energiakäyttöä puoli vuosisataa

Metsähakkeen tuotannolla on maassamme pitkä perinne. Ensimmäisiä hakkureita kokeiltiin pienikokoiseen koivuun jo 1950-luvun lopulla. Harvennuskoivulla ei ollut silloin muuta menekkiä kuin halkolämmitys. Se väheni kovaa kyytiä. Käytön puutteessa koivua lyötiin maahan.

Jo Pallarin vesakkoharvesteri (1979)
pui hieskoivut suoraan hakkeeksi

Hakemenetelmässä oli kyse soveltavassa tutkimuksessa noin kerran sukupolvessa esiin pulpahtavasta innovaatiosta, joka sysää aiemmin tutun, mutta loppuun asti tutkitun menetelmän syrjään, ja korvaa sen uudella.

Afrikan maatalous ei tuota ylijäämää

Keväällä 2003 Etiopiaa koetteli ankara kuivuus ja nälänhädän uhka. Ruoka-avusta riippuvaisten määrä nousi 12,5 miljoonaan ihmiseen eli viidennekseen kansasta.

Humanitaarinen tilanne oli vakava.YK:n pääsihteeri Kofi Annan päätti nimittää presidentti Martti Ahtisaaren alueelle erityisedustajakseen  tehtävänään laatia kiireesti annettava hätäavun ohjelma. Lisäksi oli tasoitettava tietä perusteelliselle uudistusohjelmalle, jolla ruokaa voisi tuottaa riittävästi tulevien kuivuuskausien aikana ja niiden varalle.

Metsänhoidon lainoitus pitää puun liikkeellä

Tammikuussa 2002 Suomessa oli 442,166 yksityismetsälöä. Niiden merkitys puun kasvulle ja puun jatkuvalle saatavuudelle metsäteollisuuteen on niin suuri, että jo kymmenien vuosien ajan yhteiskunta on katsonut parhaaksi avustaa niitä verovaroin, viimeksi Kemeraksi kutsutulla rahoituspaketilla.

Metsänparannuslainaa sai
soistuvien metsien ojitukseen

Yksityinen metsänkasvattaja on saanut avustusta kahdella tapaa: suorana hehtaaritukena tai korkotuettuna lainana. Tuki- ja lainarahat kasvoivat valtion budjetissa aluksi saman suuntaisesti. 1970-luvun puolivälissä molemmat saavuttivat nykyrahassa noin 40 miljoonaan euron vuositason.