Kesän 2026 hellekaudet Keski-Euroopassa ja helteitä seuranneet metsäpalot etenkin Ranskassa ja Espanjassa tuovat välttämättä mieleen, olemmeko me Suomessa varautuneet vastaavaan ilmastotapahtumaan. Voisiko vastaavaa tapahtua jo ensi kesänä, tai seuraavina kesäkausina? Onko meillä sitä varten riittävästi palometsänhoitoa?
Suomen palometsänhoito pohjaa kolmeen seikkaan.
Ensiksi, paloturvallisessa mallissamme hoidamme viljelymetsää säännöllisin harvennuksin niin, että viereisten runkojen paloherkät, kuivat oksat eivät enää syleile toisiaan. Pääosaa Keski-Euroopan metsiä ei taideta hoitaa tällä periaatteella.
Toiseksi, sellupuun ohella energiapuuta tavoittelevissa harvennushakkuissa korjaamme myytäväksi paitsi teollisuuden hamuaman runkopuun, myös muuten maahan jäävät oksat ja latvukset sekä ylimääräisen pienpuun.
Korjuukone kuljettaa energiapuun metsäautotien varteen. Metsäautotien verkostomme on keskeinen osa hyvää metsäpalojen torjuntaa vaiheessa, kun palo on päässyt jo alkuun.
Energiapuun korjuu metsäpalojen tieltä on moninkertaistunut tällä vuosisadalla. Vuonna 2000 korjasimme kolme miljoonaa kuutiota. Tänään olemme vuositasolla 11 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.
Kolmas palometsänhoidon toimenpide on havupuiden pystykarsinta. Se oli Suomessa yleistä vielä 1900-luvun loppupuolella, mutta tänään se on harvinaista. Pystykarsinta on yleistä esimerkiksi metsämaa Japanissa. Niinpä Japanin metsäpaloista uutisoidaan harvoin.
Kun kuivat oksat poistaa pystykarsimalla yli maastopalon liekin rajan, latvapalojen riski vähenee. Pystykarsintaa voisi kehittää yhtä tärkeäksi metsäpalojen estotoimeksi kuin hakkuutähteen ja pienpuun tarkka korjaaminen.
Palometsänhoito oli myös suomalaisen metsäalan kehitysavun osanen. Esimerkiksi Etiopian 1980-luvun metsitysprojektiin valikoimme ja viljelimme sellaisia puulajeja, joille oli tyypillistä luontainen karsiutuminen samalla vuosinopeudella kuin puut kasvoivat pituuttaan.
Suomi on itse asiassa palometsänhoidon mallimaa. Tästä asemasta meidän kannattaa pitää kiinni jatkossakin.
Entistä tehostetummat ensiharvennukset, pienpuun tarkempi korjuu ja paluu pystykarsintaan parantaisivat edelleen metsiemme paloturvallisuutta. Hyvästä metsäautoteidemme verkostostakin on syytä pitää huolta.
Palometsänhoitoamme kannattaa kehittää. Siihen kannustaa myös ilmastonmuutoksen eteneminen.
VELI POHJONEN
Pyhäjokiseutu. Mielipide. 3.9.2026
No comments:
Post a Comment