Maaseutu ja bioenergia

Vaihtoehtoiset energialähteet, bioenergia, energiapuu, biomassa, kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys ovat 1990-luvun maaseutu- ja energiapolitiikan uusia avaintekijöitä, kun suomalaista maatilataloutta on sovitettava uuteen yleiseurooppalaiseen kehitykseen.

Bioenergia, biomassojen aktiivi kasvattaminen energian raaka-aineeksi, on jo tänään naapurissamme Ruotsissa, ja lähivuosina myös EY-maissa, merkittävimpiä, laajoja peltopinta-aloja koskevia ratkaisuja, millä vaimennetaan maatalouden ylituotantoa, maatilat pidetään elinkelpoisena, ympäristö puhtaana ja maaseudun maisema kultturimaisemana.

Energiapuun korjuuta, aktiivisti viljeltyjen biomassojen vaihtoehtoa sekä bioenergiaa ylipäänsä on tutkittu maassamme, Pohjoismaissa sekä EY-maissa koko 1980-luku. Perusteet ja menetelmät on selvitetty sekä kansallisina hankkeina että kansainvälisinä yhteistutkimuksina. Käytännön energiasovellukset maatilojen mittakaavassa jäivät kuitenkin 1980-luvulla heikoiksi.

1990-luvulla energiataloutemme keskeiseksi tekijäksi noussevat ulkomaisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, ilmaston muutos ja kasvihuoneilmiö. Energiapuulla ja muulla biomassalla on tässä ylivoimainen ympäristöetu. Puun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidia. Kaikista muista energialähteistä poiketen biomassaan, nimenomaan puuvartiseen biomassaan, voi varastoida hiilidioksidia, ja näin vaimentaa kasvihuoneilmiötä. Saasteettomina energialähteinä puuvoima ja muu biomassa ovat saamassa uuden hintavaltin.

Joensuun yliopiston valmius

Joensuun yliopistossa on tutkittu ja opetettu kotimaisen biomassaenergian tuottamista 10 vuoden ajan. Aiheeseen erikoistuneita metsänhoitajia valmistuu vuosittain.

Joensuun yliopistossa on valmius tehostaa uuden kotimaisen maatalous- ja energiapolitiikan etenemistä tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Biomassojen aktiivin kasvattamisen tutkimukseen yliopisto voi nyt esittää erinomaista paikkaa: yliopistolle vuoden 1992 valtion tulo- ja menoarviossa siirtyvää Siikasalmen maatalousoppilaitoksen tilaa. Maatila on keskellä Pohjois-Karjalan maanviljelysseutua. Maatilalla on hyvässä kunnossa olevia peltomaita noin 50 ha. Maatilalla on hyvä konekanta. Maatilan rakennukset sopivat sekä tutkimus- että opetuskäyttöön. Maatila on sopivan etäisyyden päässä (20-25 km) sekä Joensuun kaupungista että lentokentästä. - Entinen maatalousoppilaitos uuden maaseutututkimuksen tyyssijana käy esimerkkinä myös koulutuksen joustavasta uudistumisesta.

Siikasalmen koetilalla on jo käynnistetty pilot-vaiheen bioenergiatutkimus. Energiapajun viljely on aloitettu pienessä mittakaavassa. Energiatavoitteisen metsänkasvatuksen tutkimus on käynnistynyt kirjallisuuskatsauksena, ja aiheesta on jätetty tutkimushanke-esitys Maa- ja metsätalousministeriölle. Siikasalmen koetilalla on jo toiminnassa kaksi biomassojen kaasutuksen koereaktoria. - Selvää kuitenkin on että bioenergiatutkimus ei tuo nykyisellä (varsin vähäisellä) panostuksella merkittävää uutta tietoa 1980-luvulla jo selvitettyihin biologisiin perusteisiin.

Lähiajan tavoitteet

Käynnistetään useampivuotinen ohjelma Bioenergian merkitys Pohjois-Karjalan maaseudulle ja maatilataloudelle. Ohjelman keskipisteenä on Siikasalmen tila, missä bioenergiaa tuotetaan kaikissa lajeissaan ja myös jalostetaan maatilan mittakaavassa.

Samalla Siikasalmen tilasta luodaan kansainvälisesti edustava bioenergian tutkimuskeskus, missä omavaraisen, ympäristöystävällisen, kotimaisen energian tuotantoa ja jalostusta tutkitaan, opetetaan ja esitellään, tavoitteena 1990-luvun lopun ja 2000-luvun vauras maaseutu.

Veli Pohjonen

Yhteistyöllä maaseutu elää -tilaisuus. Valmisteltu puheenvuoro 18.11.1991