Bioenergia etenee portaittain

Bioenergian tuotantoa, myyntiä ja käyttöä mitataan Suomen kieleen hankalasti istuvalla mitalla, megawattitunteina tai terawattitunteina. Mitan kanssa oppii elämään, kun muistaa pari nyrkkisääntöä.

Kiintokuutiossa puuta on kaksi megawattituntia. Irtokuutiossa jyrsinturvetta on yksi megawattitunti. Yksi terawattitunti on miljoona megawattituntia. Vaikka sanat ovat hankalia, niistä on se etu, että eri energialajeja voi verrata keskenään.

Energian kokonaiskulutuksemme oli vuonna 1998 noin 370 terawattituntia. Siitä puuta oli 70 ja turvetta 27 terawattituntia.

Bioenergia, perinteiseen tapaan halkoina, oli maassamme sotien jälkeen tärkeä voimanlähde. Myös polttoturpeella oli oma osansa.

Puun ja turpeen käyttö väheni kuitenkin nopeasti. Niistä yhteen laskettu suomalainen bioenergia putosi alle 40 terawattitunnin 1970-luvun puolivälissä. Siinä vaiheessa tapahtui käänne. Lähi-Idässä käytiin kaksi öljysotaa. Ne sysäsivät bioenergian uuteen nousuun. Näin tapahtui etenkin Suomessa ja Ruotsissa.

***

Suomessa ensimmäinen uuden bioenergian porras oli elvyttää polttoturpeen tuotanto lähes nollatasoltaan. Eduskunta määräsi Valtion Polttoainekeskuksen (Vapo) lisäämään polttoturpeen vuosituotantonsa 20 terawattituntiin. Aikaa annettiin 20 vuotta.

Selvän nostotavoitteen saatuaan turvemiehet panivat toimeksi. Tavoite saavutettiin aikataulussa. 20 terawattitunnin raja ylittyi ensi kerran 1986 ja pysyvämmin vuodesta 1992.

Turvevoima pysynee jatkossa nykyisellä tasollaan, 25-30 terawattitunnissa 2000-luvun alkupuolella. Polttoaineena turve korvautuu aikaa myöten puulla suurissakin laitoksissa. Kaikki nykyään rakennettavat lämpölaitokset ja -voimalat ovat tyypiltään sellaisia, että niissä voi polttaa sekaisin turvetta ja puuta.

***

Puuvoiman nousu oli aluksi verkkaista turpeen varjossa. 1980-luvulla puun energiakäyttö lisääntyi vain terawattitunnilla vuodessa. Vasta 1990-luvulla oli puuvoiman vuoro. Kun vuonna 1992 käyttö oli 44 terawattituntia, se oli vuonna 1998 jo 70 terawattituntia.

Tämä bioenergian toinen porras selittyy metsäteollisuudella. Osittain rahasyistä, osittain ympäristösyistä metsäteollisuus uusi oman energiataloutensa niin, että kivihiili ja raskas polttoöljy saivat väistyä. Tilalle tulivat omat polttoaineet: puun kuori, sahanpuru, hukkapalat ja selluteollisuuden ligniiniliemet. Vajaassa 10 vuodessa metsäteollisuus lisäsi bioenergian käyttöä juuri saman verran kuin turveteollisuus oli lisännyt 20 vuodessa.

***

Bioenergian kolmas porras on metsähakkeen energiareservissä. Ensin käyttöön otetaan kuusen hakkuualojen oksat ja latvukset. Metsähaketta tulee nykymenetelmillä uudistushakkuista 10 terawattituntia vuodessa. Se on myös kansallisen metsäohjelman tavoite vuoteen 2010 mennessä.

Jo pian metsähakkeen energiareserviin liittyy osa pystypuuta, sillä energiatavoitteinen metsänhoito tarvitaan metsätalouden avuksi. Metsiemme suuri ongelma on männyn ensiharvennuspuun ylituotanto, harvennusten jääminen rästiin ja sen seurauksena odottava laadukkaan männyn sahatukin aleneva kasvu. Siksi harvennusmetsiin tarvitaan energiahakkuita.

Ensiharvennusten, taimikonhoidon ja muun metsänhoidon energiapotentiaali on noin 15 terawattituntia vuodessa.

***

Bioenergian neljäs porras on puupelletti. Siitä tulee Ruotsin mallin mukaan kivihiilen korvaaja. Tiedämme, että kivihiili on edelleen haitallisen hiilioksidin suurin päästäjä. Hiilidioksidin päästöjen vähenemä Kioton sopimusten mukaan toteutuu nopeimmin, kun kivihiilen korvaaminen alkaa nollapäästön puulla: metsähakkeella tai puun polttojalosteella eli pelletillä.

Esimerkki on Tukholman Hässelbyn kaukolämpövoimala. Se vaihtoi kivihiilen pellettiin vuonna 1993. Vuonna 1997 pelletin energiakäyttö Hässelbyssä oli yksi terawattitunti.

Kivihiilen korvaamisesta laskettava puun potentiaali on Suomessakin useita terawattitunteja. Ensimmäinen pellettitehdas toimii Suomessa Vöyrissä. Joukko muita tehtaita on suunnitteilla saha- ja puuteollisuuden yhteyteen.

***

Bioenergian 2000-luvun näkymät ovat hyvät. Jos pidämme 1990-luvulla alkaneesta suotuisasta kehityksestä kiinni, voimme pitää asemamme Euroopan bioenergian johtomaana. Öljyn valta murtuu lopullisesti, ja puu voi nousta tärkeimmäksi energialähteeksemme vuoteen 2005 mennessä.

Veli Pohjonen

Käsikirjoitus 23.3.1999. (Koneviestiin). Web-teksti 9.2.2017