Biohiilelle tulisi antaa ilmastokamppailussa leijonan osa

    Kasvihuoneilmiön torjunta ei onnistunutkaan fossiilipolttoaineiden päästömaksuilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus ja maapallon keskilämpötila jatkavat nousuaan. Vaikka Suomen kesäsää on ailahdellut, kesäkuu oli taas mittaushistorian lämpimin Länsi-Euroopassa.

    Ilmastokamppailumme on syytä hakea uutta suuntaa. Odotamme sitä maaperän hiilihoidosta.

    Maapallon kokonaishumus on teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti maaperän alkuainehiilellä on edelleen leijonan osa. Sitä on kokonaismäärältään (1500 miljardia tonnia) kaksi kertaa enemmän kuin alkuainehiiltä ilmakehässä (750 miljardia tonnia).

    Nopeimmin humuksen hiilivarastoa voisi lisätä biohiilellä. Se on maaperään lisättävää maanparannuksen jauhetta, joka on hapettomasti paahdettu niin että se muistuttaa lopputuotteena kivihiiltä. Biohiili ei kompostoidu. Se säilyy maassa satoja vuosia, jopa tuhansia.

     Biohiili on luontevin valmistaa hakkuutähteestä tai pienpuun hakkeesta. Tänään pääosa Suomen biohiilestä tulee kuitupuun koon kuusesta. Kun biohiilen tarve kasvaa, lisää raaka-ainetta voi tuottaa lehtipuiden lyhytkiertoviljelyllä.

    Nopein lisäbiohiilen vaihtoehto olisi yksivuotinen kuituhamppu. Sen biomassan sadosta 60 prosenttia on ns. ydinpäistärettä. Siitä on jo yliopistopiireissä paahdettu biohiiltä.

    Jauhettuna tai rakeistettuna biohiilen voi levittää peltoon maanparannuskalkin tai tuhkan tavoin. Biohiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä. Uuden ajan biohiili on luontaista väkevöidä kasvien ravinteilla, lietelannalla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla.

    Biohiiltä voi käyttää myös metsänviljelyssä, puun taimien istutuksen yhteydessä. Luontevaa on silloin käyttää samaa pottiputkea mitä istuttaessakin käytetään.

    Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla kokeiltiin biohiilen lisäystä tuhkan tavoin, viisimetriseksi varttuneeseen männikköön. Jo kolmen vuoden mittausten jälkeen männyillä olivat sekä paksuus- että pituuskasvu lisääntyneet.

    Biohiiltä lisätään jo kaupunkien puistopuiden istutuksessa. Biohiili vahvistaa puistopuiden juuriston kykyä haravoida maaperään valuvien hulevesien jäteravinteita.

    Biohiilen lisäyksellä metsäpuille voi myös kompensoida hiilidioksidin päästöjä. Nehän osaltaan lasketaan tänään metsätaloutemme ilmastohaitaksi.

    Maaperän humuksen hoitoa tulisi kehittää ilmastokamppailun kuohuttamassa Suomessa. Jos meidän hiilidioksidimme päästö- ja nieluvirrat ovat epätasapainossa, sen korjaamisessa tulisi keskittyä siihen missä hiilidioksidia (alkuainehiiltä) on eniten, eli maaperään.

    Kampanja Hiiltä metsään - biohiilenä - sopii erityisesti metsien Suomeen. Pääosa maapinta-alastamme on metsämaata. Meillä riittää biohiilen raaka-ainetta.

    Meillä on päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttamisessa paaluvuosi 2035. Jotta pääsisimme tuona vuonna hiilidioksidin päästöjen ja nielujen tasapainon tilaan, biohiilelle tulisi antaa kamppailussa leijonan osa. Hiiltä metsään kampanja voisi rauhoittaa Ilmastokamppailuamme. Se voisi olla esimerkkinä myös muille EU-maille.

Veli Pohjonen

Viisipiikkinen - Viiden Kunnan Sanomat. Mielipide. 7.8.2025

Ennallistamisessa onkin laajempi metsähaaste, maapallon ilmastometsitys

    Suomen ja koko EU:n metsien ennallistamisesta käydään tänään kiistelyä. Miellämmekö ennallistamisen Suomessa vain metsäojiemme tukkimiseksi tai tuulen kaatamien lahopuiden hoivaamiseksi? Euroopan tasolla voi taas ihmetyttää mitä tarkoittaa esimerkiksi Englannin metsien ennallistaminen.

    Ennallistamisella on kuitenkin Euroopan kertaluokkaa suurempi haaste, maapallon ilmastometsitys. Metsät ovat luontaisin tapa imeä ilmakehästä liiallista hiilidioksidia.

    Pariisin 2015 ilmastokokouksessa YK:n jäsenmaat lupautuivat hillitsemään päästörajoituksillaan hiilidioksidin pitoisuuden nousua ilmakehässä. Mitä hiilidioksidille sittemmin tapahtui? Se ei kääntynytkään laskuun.

    Fossiilisia polttoaineita rajoittamalla kasvihuoneilmiötä ei pystytty pysäyttämään. Tämän totesi myös loppuvuoden 2022 ilmastokokous Egyptissä.

    Ukrainan kriisi työnsi Pariisin kokouksen lupaukset uuteen kehikkoon. Fossiilipolttoaineiden käyttö kiihtyy etenkin Venäjälle energiasuopeissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa. Ja esimerkiksi Saksan asenne ruskohiileensä on palannut poltolle myönteisemmäksi.

    Ilmastokamppailua ei voi enää ratkaista pelkästään fossiilipolttoaineiden rajoituksilla kuten niihin kohdistuvilla hiilidioksidin päästömaksuilla. Ilmastokamppailu tarvitsee avukseen metsiä.

    Vielä 10 000 vuotta sitten metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Alkuainehiili oli varastoitunut puiden runkoihin, oksiin, lehtiin ja juuriin. Hiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä sitä oli vähemmän, 550 miljardia tonnia.

    Sittemmin metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden myötä alati kiihtyen. Metsien hiilen määrä on nyt pudonnut tasolle 660, kun ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut tasolle 880 miljardia tonnia.

    Fossiilisen hiilidioksidin päästöt ylittivät metsien häviön päästöt vasta 1910-luvulla. Tänään fossiilipäästöt ovat kahdeksankertaiset maapallon metsien hupenemiseen verrattuna.

    Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Maapallo odottaa massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme.

    Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen esitti, että ilmakehästä olisi metsittämällä poistettava hiiltä vähintään 150 miljardia tonnia. Aikaa metsäväelle Hansen antoi vuoteen 2100 asti.

    Jotta ilmakehästä voi siirtää näin paljon hiiltä uusiin metsiin, pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa kuusi miljoonaa neliökilometriä. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 9,2 miljoonaa neliökilometriä.

    Ilmastometsityksestä tuli Ukrainan kriisin myötä entistä tärkeämpää. Maapallo odottaa vuosisadan massiivista metsänviljelyä. Ilmastometsitys voi ennallistaa maapallon ekologisesti turvalliselle tasolle. Vahvan metsänhoidon maana Suomella on siihen annettavaa.

VELI POHJONEN

Käsikirjoitus 1.12.2022 

Lisää tietoa aiheesta:

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/ilmastometsat-metsat-planeetan-pelastajina/

Metsänviljelyllä tärkein osa ilmastokamppailussa

    Pariisin juhlallisessa 2015 ilmastokokouksessa lupasimme hillitä hiilidioksidin nousua ilmakehässä. Mitä hiilidioksidin päästöille sittemmin tapahtui? Ne eivät kääntyneetkään laskuun. Hiilidioksidi jatkaa nousuaan.

    Fossiilisia polttoaineita rajoittamalla kasvihuoneilmiötä ei pystytty poistamaan. Sillä ilmaston lämpenemistä vain ehkä hieman hidastettiin.

    Ukrainan kriisi käänsi asetelmaa edelleen. Fossiilipolttoaineiden käyttö kiihtyy etenkin Venäjälle suopeissa maissa.

    Ilmastokamppailua ei voi ratkaista pelkästään fossiilipolttoaineisiin kohdistuvilla hiilidioksidin päästöveroilla. Ilmastokamppailu tarvitsee avukseen metsiä.

    Vielä 10 000 vuotta sitten metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Alkuainehiiltä sisältävä biomassa koostuu puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Hiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä sitä oli vähemmän, 550 miljardia tonnia.

    Sittemmin metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden myötä alati kiihtyen. Tänään metsämme ovat huvenneet niin, että metsien hiilen määrä on pudonnut tasolle 550 miljardia tonnia. Ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut tasolle 850 miljardia tonnia.

    Metsät ja ilmasto ovat seurustelleet pitkään, mutta 2000-luvulla osat ovat vaihtuneet. Ilmastopelin päätekijä, enemmistö alkuainehiiltä, on siirtynyt metsiltä ilmakehälle.

    Metsien vähenemällä oli syvällinen vaikutus maapallon ekosysteemiin. Ilmasto lämpeni, muuttui tuuliltaan myrskyisämmäksi ja sateiltaan ruoan tuotannolle entistä arvaamattomammaksi. Tämän ovat viime vuosina saaneet kokea sekä rikas Amerikka että köyhä Afrikka.

    Fossiilisen hiilidioksidin päästöt ylittivät metsien häviön päästöt vasta 1910-luvulla. Tänään fossiilipäästöt ovat kahdeksankertaiset maapallon metsien häviöön verrattuna.

    Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Maapallo odottaa nyt massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme.

    Ilmaston liikahiilen poistamista ei ole enää syytä viivyttää. Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen esitti, että ilmakehästä olisi poistettava hiiltä vähintään 150 miljardia tonnia. Aikaa metsäväelle Hansen antoi vuoteen 2100 asti.

    Jotta ilmakehästä voi siirtää näin paljon hiiltä uusiin metsiin, pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa kuusi miljoonaa neliökilometriä. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 9,2 miljoonaa neliökilometriä.

    Kuivan Saharankin voi nykymenetelmin metsittää, kun aavikoille pumpataan vettä aurinkopaneelien avulla. Vettä riittää sekä Saharan alla että Saharan viereisissä merissä. Suolanpoisto merivedestä onnistuu tänään myös aurinkopaneelien energialla.

    Maapallon metsien ja ilmaston seurustelu jatkuu. Maapallo odottaa vuosisadan metsänviljelyä. Vahvojen ilmastometsien maana Suomella on siihen annettavaa.

VELI POHJONEN

Käsikirjoitus. 3.10.2022

Älä unohda risupakettia

Nyt kun hallituksemme ministerit ovat piirtämässä tiekarttaa, miten vähentää jatkossa fossiilipolttoaineiden käyttöä ja niiden päästöjä, on hyvä tarkastella miten aikaisemmat tiekartat toimivat. Eräs energiaamme liittyvä tiekartta oli niin sanottu risupaketti.

Sana risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä siitä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketin silloinen eduskunta kokosi uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tukilupaukseksi.

Rudolf Dieselin ennustus

Vuonna 1911 muuan tuntematon saksalainen koneinsinööri, Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt uudella moottorillaan. Diesel oli keksinyt ruiskuttaa moottorinsa sylinteriin kasveista puristettua öljyä. Kasviöljy oli syttynyt ja Dieselin moottori käynnistynyt.

Heti Diesel aavisti, mitä mahdollisuuksia hänen keksintönsä toisi. "Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä" Diesel ennusti.

Biologinen hiilidioksidi on paras siepattava

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmaston muutoksen torjunnan maapallolla kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on edelleen vähennettävä. Toiseksi, hiilen nieluiksi kasvavia metsiä on viljeltävä lisää.

Kolmas keino on haastavin lähitulevaisuudelle: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”. Se sai raportissa lyhenteen BECCS (Bio-Energy with Carbon Capture and Storage). Maapallolla on parhaillaan 6 toimivaa BECCS-hanketta, Suomessa ei toistaiseksi yhtään.

Energiamme hyvät, pahat ja rumat

Päättäjämme pyörivät jatkuvasti tuskallisessa ympäristöajattelussa. Mistä meidän tulisi valita jatkossa energiamme: puuvoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Tänään tuskaa lisää ilmastokamppailu. Mikä energioista lisää ilmakehän hiilidioksidia, mikä sitä kierrättää ja millä sitä voi vähentää?

Kaikesta energiasta saamme sekä hyötyjä että haittoja. Vaikeaksi valinnan tekee, kun päättäjät itse eivät ehdi saada selvyyttä haittojen kestosta ja voimasta. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Energiamme hyvät, pahat ja rumat

Päättäjämme pyörivät jatkuvasti tuskallisessa ympäristöajattelussa. Mistä meidän tulisi valita jatkossa energiamme: puuvoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Tänään tuskaa lisää ilmastokamppailu. Mikä energioista lisää ilmakehän hiilidioksidia, mikä sitä kierrättää ja millä sitä voi vähentää?

Viimeksi tuskainen valinta tuli esille Euroopan unionissa joulukuussa, kun parlamentaarikot joutuivat pohtimaan, voiko ydinvoiman nimetä rahoitusalan ekoleimalla. EU:ssa enemmistö päätyi kuitenkin kantaan, että ydinvoimaa ei käytännössä voi luokitella kestävän vihreäksi sijoituskohteeksi.

Kiertotaloutemme hyvät, pahat ja rumat

Päättäjämme pyörivät jatkuvasti tuskallisessa ympäristöajattelussa. Mistä kiertotalouden tulisi jatkossa valita energia: puuvoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Tänään tuskaa lisää ilmastokamppailu. Mikä energioista lisää ilmakehän hiilidioksidia, mikä sitä kierrättää ja millä sitä voi vähentää?

Viimeksi tuskainen valinta tuli esille Euroopan unionissa joulukuussa, kun parlamentaarikot joutuivat energiatalouden keskusteluissaan pohtimaan, voiko ydinvoiman nimetä EU-rahoituksen tukiaisten ekoleimalla. EU:ssa enemmistö päätyi kuitenkin kantaan, että kierrätysongelmansa vuoksi ydinvoimaa ei käytännössä voi luokitella kestävän ekologiseksi tukikohteeksi.

Biologinen hiilidioksidi kannattaa siepata talteen

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on edelleen vähennettävä. Toiseksi, hiilen nieluiksi kasvavia metsiä on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vähemmän tunnettu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoimisen varhainen esittäjä oli italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän julkaisi 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman. Siepataan hiilidioksidi Euroopan voimaloista. Kerätään se maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon. Johdetaan hiilidioksidi Välimeren suulle ja pumpataan Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyy ja varastoituu syvänmeren pohjassa ikuisesti.

Maapallon metsämarssi edessämme

Pariisin juhlallisesta ilmastosopimuksesta on kulunut kaksi vuotta. Mitä hiilidioksidin päästöille maapallolla sen jälkeen tapahtui? Ne eivät kääntyneetkään laskuun, vaan jatkavat nousuaan. Ilmaston muuttuu edelleen.

Sama ilmiö tapahtui edellisen ilmastosopimuksen, Kioton 1997 kokouksen jälkeen.

Energiamme hyvät, pahat ja rumat

Päättäjämme pyörivät jatkuvasti tuskallisessa ympäristöajattelussa. Mistä heidän tulisi valita jatkossa energiamme: biovoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Kaikesta energiasta saamme niin ympäristöllisiä hyötyjä kuin haittojakin. Vaikeaksi valinnan tekee se, että haittojen kestosta ja voimasta kansanedustajat eivät itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Biotalous paahtaa lisäenergiaa

Energiapaju kuivaa haketukseen,
Raasepori, Nygård 2003

Metsistä saimme eniten energiaa koko 1900-luvun alkupuoliskon. Vielä 1960 metsäenergian osuus oli tasan puolet kaikesta energian tarpeesta. Halpa tuontiöljy oli kuitenkin ensimmäisen kerran tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Energia-ajattelussa mentävä aivan uusiin puihin

Kevään 2015 uudet päättäjät joutuivat tuskalliseen ympäristöajatteluun, edeltäjiensä tavoin. Mistä heidän tulisi valita jatkossa energia: biovoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Valinnan tuska syveni heti kesällä, kun Fennovoima joutui ympäristöongelmien lisäksi pulmalliseen talouden ja politiikan pyöritykseen.

Uusiin puihin

Energia-ajattelu uusiin puihin

Kevään 2015 uudet päättäjät joutuivat tuskalliseen ympäristöajatteluun, edeltäjiensä tavoin. Mistä heidän tulisi valita jatkossa energia: biovoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Valinnan tuska syveni heti kesällä, kun Fennovoima joutui ympäristöongelmien lisäksi pulmalliseen talouden ja politiikan pyöritykseen.

Energiamme hyvät, pahat ja rumat

Vuoden 2015 uudet päättäjät joutuivat edeltäjiensä tavoin tuskalliseen ympäristöajatteluun. Mistä heidän tulisi valita jatkossa energia: biovoimasta, fossiilivoimasta vai ydinvoimasta? Valinnan tuska korostui kesällä 2015 Fennovoiman yhä pulmallisemmassa pyörityksessä.

Kaikesta energiasta saamme niin hyötyjä kuin haittojakin. Vaikeaksi valinnan tekee se, että haittojen kestosta ja voimasta kansanedustajat eivät itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Energian valinta uusiin puihin

Keväällä valittavat uudet päättäjät joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan?

Avohakkuualan kannot ovat
osa metsien puuvoimaa  

Niistä kaikista tulee ympäristöhaittoja. Haittojen kestosta ja voimasta kansanedustajat eivät itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Uusiin puihin

Puuvoima kasvaa kuitupuun oheisvirtana

Keväällä valittavat uudet päättäjät joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan?

Puun hinta jäi kivihiilen jalkoihin

Energiapuuta on metsässä kasvava ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Jos männiköstä harventaa tyveltään 5–6 senttisiä soiroja, ne kelpaavat vain energiapuuksi. Jos männyn tyven läpimitta on kymmenen senttiä, sen saa myytyä paperipuuksi.

Paperipuu on puunjalostuksen arvopuuta, ja siitä kuuluu maksaa enemmän kuin energiapuusta. Vuoden 2008 alkupuolella tienvarteen asti korjatun paperipuun kauppahinta oli 35 euroa kuutiolta, kun energiapuusta lienee saanut Tilastokeskuksen havainnoinnin mukaan vain noin 25 euroa.