Hirvi kuusettaa Suomen biotaloutta

Hirvi on Suomen toiseksi tärkein laiduneläin. Nautoja meillä on 900'000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150'000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Pohjois-Suomen poroja on enemmän, noin 300'000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa kiloa. Lammas ja hevonen ovat jääneet laiduneläiminä kauas taakse.

Hirvi toi 1900-luvulla metsälaidunnuksen takaisin. Sata vuotta sitten nautakarjakin laidunsi kesät lähes pelkästään metsissä, rannoilla tai ahoilla, ja vain poikkeustapauksissa pelloilla.

Naudasta poiketen hirven hoito perustuu yhteislaitumiin. Vaikka puun tuottajat ja metsästäjät käyvät ajoittain kiistaa metsälaitumista, hirvi lienee tullut niille jäädäkseen. Siitä ovat yksimielisiä ne 100'000 kaikkiin ammattiryhmiin ja puolueisiin kuuluvaa hirvenpyytäjäämme, jotka korjaavat syksyisin perheelleen teuraslihaa, keskimäärin 100 kiloa kukin.

Hirven kesälaiduntamisen kasveja ovat metsän ruohot ja lehtipuiden vesat. Talvilaiduntaminen on pääosaksi männyn latvaversoja. Niiden lisäksi hirvi riipii silmuja ja latvuksia havupuutaimikoiden seassa kasvavista koivuista. Kuusta hirvi syö vain aniharvoin, ja silloinkin lähes pelkästään kuorta.

Parhaiten hirven metsälaidunnus sopii kuusen uuteen biotalouteen. Se on 2000-luvulla yleistynyt menetelmä, missä kuusta voi viljellä kuusen perään.

Kun avohakkuussa korjataan sahalle menevien tukkien lisäksi myös energiaksi päätyvät kannot, oksat ja latvukset, maa puhdistuu juurikäävästä eli maannousemasta. Siivottuun ja muokattuun maahan voi istuttaa välittömästi uudet, nopeakasvuiseksi jalostetut kuusentaimet.

Hirvi saa laiduntaa kuusen sekaan nousevat luontaiset koivut. Kuusen taimikonhoidon kustannukset alenevat.

Hirven hyväksyvä biotalous etenee jo maassamme. Sen voi todeta metsänviljelyn tilastoista. Vielä 1980-luvulla maassamme istutettiin hehtaareissa eniten mäntyä, sitten kuusta ja lähes saman verran koivua.

Kuusi ohitti männyn 1993. Ja 2000-luvun alusta lähtien kuusta on istutettu maassamme enemmän kuin muita puulajeja yhteensä.

Muun muassa Kaakkois-Suomessa kehitys on ollut selvää. Vuonna 2009 siellä kuusen osuus oli 77, männyn 16 ja koivun vain seitsemän prosenttia puiden istutusalasta.

Hirvi parhaillaan kuusettaa Suomea. Puun tuottajat ovat sopeutumassa siihen, kun kuusen kysyntä ja hinta sekä tukkina että paperipuuna on parhaasta päästä. Koivutukin kantohinta puolestaan heikkenee vuosittain kuuseen verrattuna. Jatkossa koivun taimet joutavat entistä selvemmin hirven kasvatukseen.

Mäntyä tarvitaan edelleen karummilla kankailla ja suometsissä. Toivottavasti männyn metsänhoito löytää menetelmän, millä hirvi saataisiin valikoimaan ruokansa niin että se laiduntaisi taimikoissa vain koivua ja välttelisi männyistä ainakin latvuksia.

Sen sijaan laadukkaan vanerikoivun tuotanto ei näytä enää sopeutuvan hirvien, biotalouden ja kuusen hallitsemaan kolminaisuuteen.

Veli Pohjonen

Etelä-Suomi. Näkökulma. 17.10.2011.