Yhteismetsät vahvistuvat ilmastopelissä

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, maakuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on huolissaan syntyykö Suomen metsistä hiilijalanjälki?

Voimme käyttää EU:lle laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 90 700 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja muokataan, taimia istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Yhteismetsässä kasvava puusto on mitattu vuosina 2003 ja 2016. Lähtövuonna runkopuuta oli 3,9 ja loppuvuonna 5,2 miljoonaa kuutiota.

Koko maapinta-alaa kohti laskettuna puuta oli 47 kuutiota hehtaarilla lähtövuonna ja 57 kuutiota loppuvuonna. Runkopuusta johdettu alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) oli vastaavasti 16,5 tonnia vuonna 2003 ja 20,2 tonnia hehtaarilla vuonna 2016. Hakkuista huolimatta hiililuku kasvaa.

Hiilijalanjälkeä ei yhteismetsästä synny. Yhteismetsä on ilmastometsä. Vuonna 2016 ilmastohiilen nieluvirta Kuusamon yhteismetsään oli 0,39 hiilitonnia maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. EU:n pörssit hinnoittelevat sen, tosin vielä vain fossiilisille polttoaineille. Tammikuun lopussa 2018 päästövirran hinta oli 34 euroa alkuainehiilen tonnilta.

Hinta mataa pohjalukemissaan. Tähän kiinnitti huomiota ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Macron. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että päästöhiilen hinta nostetaan nykyisestään kolminkertaiseksi, tasolle 110 euroa hiilitonnilta.

Jos yhteismetsä laskuttaisi vähimmäishinnalla EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 13,1 euroa vuodessa. Koko maa-alalta vuosilaskutus olisi 1,2 miljoonaa euroa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilivarastot ovat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.

Ilmastonmuutoksen merkitys on jo sitä luokkaa, että metsien hiiltä ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisiin. Se olisi luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.

Metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi palvelun avulla tai kännykkäkuvaukseen perustuvalla sovelluksella.

Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

Hyvin hoidetut yhteismetsät vahvistuvat Euroopan ilmastometsätaloudessa, ilman hiilijalanjälkeä.

VELI POHJONEN

Rantapohja. Mielipide. 20.2.2018.