Biotalous odottaa viljelyä ja varjelua

Biotalouden nousu 2010-luvulla on alkanut huolettaa. Miten nousussa käy metsien suojelun ja puun riittävyyden? Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ostaa vuosittain kuitupuuta yli neljä miljoonaa kuutiota. Kemijärvelle rakennettavan Boreal Bioref biojalostamon puun tarve on vastaavasti 2,3 miljoonaa kuutiota.

Nämä kaksi tehdasta jo nostavat hakkuitamme lähes kymmenen prosenttia. Eri puolille Suomea suunniteltavat lisätehtaat ja nykyisten tehtaiden tehostaminen nostavat puun tarvetta vähintään saman verran. Metsää on joka tapauksessa viljeltävä biotaloudelle lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää on suojeltava jatkossa?

Suomen suojelussa on kiusallinen painottuma.

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon. Luonnontieteilijät ovat aihetta pohtineet, laskeneet ja tietokonein mallittaneet vuosikymmeniä. Mikä voisi olla se prosentti erilaisista maa-alueista, mikä takaa lajien säilymisen? 1970-luvulla yliopistotutkijat mallittivat prosentiksi viisitoista.

Aihe eteni kansainvälisiin kokouksiin. Painavin kokous pidettiin 2014 Japanin kaupungissa Aichi. Siellä maa-alueiden suojelun prosentiksi koko maapallolla sovittiin seitsemäntoista.

Suomi on jo lupaamallaan tiellä. Aichi- tietokannan mukaan olemme suojelleet maa-alastamme 15 prosenttia. Kuntatasolla edelläkävijän esimerkki voisi olla vaikkapa Kuusamo. Sen maa-alasta on tänään suojeltu 18 prosenttia.

Suomen suojelussa on kiusallinen painottuma. Lienemme suojelleet suhteellisesti liikaa Lapin tuntureita ja liian vähän esimerkiksi rannikoidemme korpia. Epäsuhdan vuoksi tulemme kiistelemään metsien varjelusta jatkossakin.

Japanin Aichin sopimuksessa on kauaskantoinen kääntöpuolensa. Kun olemme suojelleet vaikkapa kunnittain kaikista luontotyypeistämme 17 prosenttia, meille jää maa-alasta viljelyyn vielä 83 prosenttia.

Metsätalousmaata meillä on Suomessa kaikkiaan 26,2 miljoonaa hehtaaria. Aichin mukaan siitä on varjeltava 4,5 miljoonaa hehtaaria. Viljelyyn jää edelleen 21,7 miljoonaa hehtaaria. Koko luontomme monimuotoisuus ei vaarannu, jos avohakkaamme näitä metsiä kerran, pari vuosisadassa. Meidän on vain muistettava viljellä hakkuuaukeat mahdollisimman nopeasti takaisin metsäksi.

Biotalous etenee Suomessa vauhdilla. Jotta emme ajautuisi takavuosien metsäsodista muistettaviin ympäristökiistoihin, biotalouden on hakeuduttava tasapainoon suojelun kanssa. Aichin prosenttia 17 voisivat tavoitella paitsi metsähallitus ja muut yhtiömetsät, myös maakunnat, kunnat, metsätilat ja etäomistajien perhemetsät.

Veli Pohjonen

Etelä-Saimaa. Lukijalta. 6.4.2018