Ilmastokamppailu odottaa uusia keinoja

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Heinäkuun G20 maiden Hampurin kokouksessa Trump vielä ratifioi kantansa.

Päätös ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi vastaavalla tavalla Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen uudempaa hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme.

Hiilidioksidin voi siepata voimalan savuista ja pumpata joko valtameren pohjaan tai syvälle maaperään. Menetelmää on kokeiltu merellä Norjassa ja maalla Saksassa. Suomessa hiilidioksidin sieppausta suunnitteli 2000-luvun alussa Meri-Porin kivihiilivoimala.

Hiilidioksidin sieppaus on verraten hintavaa. Kustannus oli määrä kattaa päästökaupan tuloilla. Kun päästöoikeuden hinta romahti vuonna 2008, hiilidioksidin sieppauksesta luovuttiin.

Uudempi menetelmä on biohiili. Se on räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä eli puuhiilestä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä, mikä on paahdettu sellaiseksi että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston. Maailman maataloudelle biohiilellä on lähes rajaton mahdollisuus. Sen näkymiä voi verrata keinolannoitteiden keksimiseen 1800-luvun puolivälissä.

Kolmas mahdollisuus on maapallon metsättömien ja asumattomien maiden metsittäminen. Mittavin mahdollisuus on Sahara. Siellä haaste on puiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta meren rannan satamiin, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui. Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille.

Ilmakehämme puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot ja lopulta pienviljelijät.

Hallinnollisesti Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin ja luovutettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

YK:n yhteismetsän kuten myös myöhemmin jaettavien yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on annettavaa. Pinta-alaltaan, kestoltaan ja puun kasvultaan mittavimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä.

Peltojen biohiilellä ja Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun. Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, vähintään saman jakson ilmaston jäähdyttäminen veisi. Sen jälkeen kiertotalous voi pelata biohiilellä ja metsillä vielä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.

VELI POHJONEN

Salon Seudun Sanomat. Mielipide. 11.7.2017