Sahanpurua tankkiin

Marraskuussa 2016 Kainuu toi biokapulan Pohjanlahdelle. Huoltoasemayhtiö St1 kumppaneineen julkisti suunnitelman bioetanolin kakkostehtaastaan. Pietarsaareen 2020-luvun alussa nouseva tehdas olisi tuotannoltaan viisi kertaa suurempi kuin Kajaaniin jo valmistuva St1:n ykköstehdas.

Molemmat tehtaat käyttävät raaka-aineena alueensa sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaiden lopputuote on liikenteen uusiutuva polttoneste, bioetanoli. Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puruperäinen etanoli on seoksena bensiinissä.

Autojen etanoli on asemoitunut maailmanmarkkinoilla vuosikausia. Se pääsi Chicagon tavarapörssiin raakaöljyn rinnalle vuonna 2005. Aluksi bioetanoli maksoi kaksi kertaa enemmän kuin öljy.

Kun maissin viljely etanoliksi saavutti riittävän laajuuden, etanolin hinta laski. Nyt polttonesteiden hinnat ovat kietoutuneet toisiinsa. Bioenergiasta tuli lopulta jarru öljyn hinnan hypähteleville nousuille.

Bioetanoli on yleistynyt eniten autoilun mahtimaa Yhdysvalloissa. Pörssilistautumisen vuonna 2005 etanolia tuotettiin 15 miljardia litraa. Vuoden 2016 tuotanto oli noussut lähes nelinkertaiseksi, 56 miljardiin litraan. Se vastasi noin kymmentä prosenttia USA:n autojen koko bensiinin tarpeesta.

Vaikka maailman bioetanoli on valmis fossiiliöljyn vaihtoehto, se ei ole ollut Euroopassa yhtä haluttua kuin USA:ssa. Eurooppalaisia etanoli arveluttaa, koska se on tislattu ruokaviljasta.

Suomessa tiedämme, että maissi tai muut viljat eivät ole bioetanolin ainutta raaka-ainetta. Jo 1900-luvun alkupuoliskolla osasimme valmistaa etanolia puusta, sulfiittiselluloosan ohessa. Kansan keskuudessa etanoli sai nimen tikkuviina. Alkon tiskillä se tunnettiin Karhu -viinana.

Viimeksi tikkuviinan tuotantoa esitti Kemijärven massaliike. Vuonna 2008 se ajoi etanolia sisältävää tuotepalettia vaihtoehdoksi Stora Enson vanhahtaneen sellutehtaan lopettamiselle. Etanoli olisi tullut liukosellun oheistuotteena.

Tikkuviinan uusi aika ei ollut vielä viime vuosikymmenellä kypsä. Massaliikkeen ehdotus ei johtanut käytäntöön. Stora Enso sulki Kemijärven tehtaansa.

Nyt tikkuviinan uusi aika on alkamassa sahanpurusta tislattavalla puruetanolilla.

Euroopan komission heinäkuun 2016 ilmastoesityksessä Suomen on pudotettava hiilidioksidin päästöjään 39 prosentilla. Takaraja on 2030, vertailuvuosi 2005. Uudet päästöjen vähennykset painottuvat päästökauppaa käyvän teollisuuden ulkopuolelle, erityisesti liikenteeseen. Kainuun ja Pohjanlahden puruetanoli sopivat tähän tavoitteeseen.

Voimme esitellä suomalaisen puruetanolin uuden biotalouden esimerkkinä seuraavissa Euroopan unionin ilmastokokouksissa. Kyseessä on aito toisen sukupolven biopolttoneste, joka tuotetaan vähäisin energiapanoksin. Saamme sen sivutuotteena sahateollisuudelta, missä puru menisi joka tapauksessa polttoon. Emme kajoaisi ruokaviljaan.

Puruetanolilla hiilidioksidin päästöjen vähenemä on varma, ja se on helposti ennustettavissa. Vaikka EU:n kansantalous edelleen huojahtelisi, yksi länsimaisen ihmisen toimista pysyy vakiona, hänen päivittäinen auton käyttönsä. Siksi tikkuviinalla on tulevat markkinat autojemme tankeissa.

VELI POHJONEN

Rantapohja. Mielipide. 30.3.2017